HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 14. helmikuuta 2011

merkkiuskovaisuus, merkkiuskollisuus, merkkiorjuus?

Seurasin tossa erään vauvalehden keskustelupalstaa, josta löysin jännän kesskustelun UGG-kengistä. Eräs pienen lapsen aikuinen äiti siellä sitten sanoi, että feikkiuggit on niin nolot, että niiden käyttäjille nauretaan selän takana. Mää järkytyin. Siis aikuinen ihminen jaksaa kytätä lukeeko niiden helvetin möhköjen takana UGG vai jotain muuta!? Jotenki luulin, että merkkiuskollisuus olis jääny yläasteelle. (niin ja joo, aidot ei mene linttaan, kestää paremmin etcetcetc, mutta ny ei oo kyse siitä!)


Siis ei sillä, kyllä mäkin nautin laatutavarasta, ja monet brändit kestää toisia paremmin. Mutta että mää jaksaisin nauraa jonkun pikeelle jos se onkin henkkamaukan hyllystä, eikä Gantia? Iha oikeesti hei. Mulle on aivan sama ostaako joku kymmenen halpaa, yhden kalliin vai jonkun semin siitä väliltä. No myönnän, että 15-vuotiaina kavereiden kanssa päästessämme aiemmin tunnilta hiippailimme naulakoille naureskelemaan, että kellä on feikki-Burberryhuivit Virosta ja kellä aidot. Meillä kun oli aidot, me koettiin sen tuovan meille oikeuden pilkata ihmisiä, jotka eivät ole yhtä vitun tyhmiä kuin me, jotka ostetaan satojen eurojen huivit. Hävettää vieläki.
Ja ei, se huivi ei oo mikään loistohuivi, joka nyt kestää äidiltä tyttärelle ja säilyy suvussa loistavan materiaalin takia.


Sitten mun aivot ilmeisesti kehitty ja havaitsin sellasen jutun, että merkkiuskollisuus on vähän sama ku sosiaalinen tupakointi. Sille keksittiin hyviä syitä, jotka oikeesti oli sen valtavan paineen aiheuttamia. Päässä hakkas "ku muutkin" ja että "mua varmaan kiusattais muuten". Vai ajatteliko joku 14-vuotiaana, että onpas tää Lacosten t-paita ny valtavan hyvä ja käytännöllinen, puhumattakaan loistomateriaalista? Joo emmääkä. Siinä vaiheessa ku laitoin "taskurahat" johonki ylikalliiseen rättiin, joka sitten kahdessa pesussa venyi ja haalistui, tajusin että stoppia hei.

Siis onko meillä aikuisilla tai ainaki melkein aikuisilla ihmisillä niin paljon aikaa/tylsä elämä/jotain ongelmia/you name it, että me vieläkin kytättäis jonkun farkkujen perstaskuja, että jos sieltä vilahtais vihjettä ostopaikasta? Että me oikeesti naurettais niille, jotka ostaa tennarinsa sittarista jonkun merkkikenkähelvetin sijaan? Ei mulla oo ainakaan energiaa sellaseen.


"Köyhän ei kannata ostaa halpaa" sanotaan, ku viitataan kalliin kestävyyteen ja isojen merkkien tuomaan laatuun. Ikävä kyllä mun täytyy paljastaa teille yks juttu; harva kalliimpi on sen parempaa laatua ku  halpa rätti. Kaikissa lukee joku "made in kalakutta" ja  ainoo tapa pitää vaatteet yhtä hienoina ku ostaessa on olla pitämättä niitä päällä.
Esimerkki nro 1: Sain mummoltani lakanat 40-50-luvulta; ne ovat sitten elämäni parhaimmat lakanat. Toista ku jotkut ne ihanuuslakanat, joista on pulitettu useempi kymppi, jotka kuitenki menivät rikki ottaessa niitä pois sängystä. Joko laatu on tosiaan paskaa tai oon uskomattoman voimakas.
Esimerkki nro 2: Toverini on erään tietyn suhteellisen kalliin vaatemerkin suurkuluttaja. Hänellä on kokemusta sekä niistä vanhoista kankaista, että näistä uusista yybertrendihimokalleista räteistä. Hän on mulle ite näyttänyt upouutta paitaa tältä merkiltä parin pesun jälkeen: morjes mikä lattiarätti! Ja ja onhan toki näyttänyt myös näitä kymmenien vuosien takaa tulevia vaatteita tältä merkiltä; ihan ku uusia.
Joten toi laatu ja hinta kulkee kivasti käsikädessä läpäläpä -paska on 50% pelkkää itsepetosta. En kiellä, etteikö joskys fygellä laatua sais, mutta nykyään se on aika harhaanjohtavaa.


Ite oon sellanen, että ostan sitä mikä silvää hivelee, hinnasta viis. No ennen olin. Nykyään, ku se raha tulee vaan työtä tekemällä, tulee pikkusen vertailtua ja hahmotettua tätä vaatekenkälaukkurumbaa. (Terkut vaan ystävälleni, joka on laittanut vuoden sisällä henkkamaukan nettikauppaan sen tonnin verran ;DD!) Ostan vaan mitä tulee käytettyä, eli en juri mitään. Jos oon töissä lykkimässä lumia ja pesemässä sitä sun tätä, niin turhaa mä lyiivytoonin sifonkimekolla paljoo tee. Kaupoilla yritän hillitä sisäisen Sulo Vilenin ja vertailla.
Muston kieltämättä tullu loistava materiaalistalkkeri, vaikka ite sanonki. Tiän heti mistä kankaasta/materiaalista/merkistä lähtee väri, mikä venyy, mikä kutistuu. Suosittelen reenaamaan tätä lajia!


Eli pliis te jotka vielä kyttäätte toisten niskalappuja; lopettakaa. Tai ainakin pitäkää se omana pienenä salaisena harrastuksena. Ja te, jotka ette suostu uskomaan halpojen/keskihintaisen merkkien hyvyyteen; älkää uskoko. Jokanen laittaa hilunsa minne huvittaa, mutta suosittelen kyllä jokasta päivittämään merkkimotiivinsa. Kun seuraavan kerran oot raahaamassa Guessin nahkalaukkua kassalle, kysy itseltäs "miks just tää" ja älä anna pelkän "tää on ihana"-vastauksen riittää. Kato harhaostoksia välttämällä voit säästää rahas johonkin oikeesti ihanaan tai tärkeeseen.



Entä te, tunnetko olevas merkkien orja, vai kaiken halvan hamstraaja? Järkishoppailija, vai oletko mestari itsepetoksessa? Vai oletko joskus maksanut joskus paskasta laadusta huikeita summia?


(ps. Kilpailun voittaja on ratkennut, mutta senpäs tietää vain ja ainoastaan minä, joten siitä huomenna/ylihuomenna lisää! ;) Pidetään jännäriä yllä!)

8 kommenttia:

  1. Meille on koulussa opetettu et joskus pitää siks pistää tuotteen hintaa kalliiks että se näyttäs houkuttelevammalta :D:D eli ihan oikeessa oot, taas!

    VastaaPoista
  2. niinpä just! :D onhan se totta, jos joku maksaa kympin sijasta satasen ni kyllähän sitä miettii että "kyä tossa on pakko jotain taikaa olla!" :D oi miksi meitä aina kusetetaan. eivaa, ei se oo tyhmä joka myy, vaan se joka ostaa. eli minä. :D

    VastaaPoista
  3. No siis eihän nää UGG-tyyppiset kengät varsinaisesti feikkejä oo, vaan jäljitelmiä kyseisistä monoista. Feikki on lähinnä sellainen tuota johon on pläntätty sinne se tuotemerkki "laittomasti".

    Ite toin vähän omaa näkökulmaa ko. aiheesta viime kuussa (http://7-taivas.blogspot.com/2011/01/something-about-clothes.html)

    VastaaPoista
  4. no joo, toi on totta, mutta aika laaja ilmiö on sana "feikkiuggit", joita tässä nyt tarkotan =)


    (ja tässä on kans vähän infoa noiden uggien alkuperästä näin btw, http://en.wikipedia.org/wiki/Ugg_boots)

    VastaaPoista
  5. Taas niin asiapostaus ettei mitään rajaa :D Tähän blogiin jää koukkuun!

    Mä oon varmaan kaikkia noita, PAITSI järkishoppailija :--D En ajattele, että H&M:n yms edullisempien kauppojen vaatteissa olis mitään vikaa, ja hamstraankin niitä aika paljon... valitettavasti. Mun tän vuoden missio onkin vältellä parhaani mukaan niitä viikottaisia "tää oli alessa vaan 7e!!1" henkkamaukka-ostoksia ja yrittää säästää johonkin tyyriin hintaiseen (kas kummaa, heti herää mielikuvia paremmasta laadusta, ajattomuudesta jne :D) juttuun, kuten LV:n laukkuun, tai edes Marc By Marc Jacobsin lompakkoon. Ihan vaan kokeeksi että pystynkö ees sellaseen, tälle hillittömälle hamstraamiselle on saatava stoppi :D Vielä ei oo oikeen lähtenyt käyntiin tämä suuri muutos ostotottumuksissa, mut kyl se täst viel joskus...kai. Seuraavaks vois totuttautua kokonaan pois siitä jatkuvasta tarpeesta ostella koko ajan jotain uutta; vaikka vaatekaapin selkä on jo notkolla niin aina sinne yks just sellasen ja sellasen värinen mekko tai laukku mahtuu... :D

    Sillee en oo ikinä osannu ajatella, että sitä mukaa kun tätä ikää tulee lisää, niin pitäisi alkaa jotenkin irtaantumaan niistä ruotsalaisista massavaateketjuista ja alkaa satsata satojen eurojen käshmiiiiir-neuleisiin, silkkipaitoihin ja ties mihin luksuspaskaan minkä laatu ei edes oo mitenkään taattu. Tietty jokainen ostaa sitä mikä silmää miellyttää (ja mihin on varaa), ei mulle ainakaan pelkkä merkki riitä syyksi ostaa tai jättää ostamatta jotain tuotetta X.

    Tää kommentti on jo kilsan pituinen joten avaudun nyt vielä uggeistakin vähän :D "Aidot ja alkuperäiset" uggit mulla kyllä on, ja täytyy myöntää että jokin aikaa sitten vielä tuli hihiteltyä kaikenmaailman h&m ja spirit store -tossuille, etenkin jos kadulla vastaan tepasteli sellainen lyttyyn painunut sämpyläkenkäpari. Nyt oon kuitenkin tajunnut, että haloo, mitä järkeä... :D Onhan nää aidot toki lämpöset, kiitos lampaanvillan, eikä ainakaan toistaseks oo lyttääntyneet ja jopa kantapäät on täysin ehjät mikä on ainoastaan ihme koska mun askel on niin vammanen että joka toinen kenkäpari tuntuu tuhoutuvan kantapäästä. Mutta kyl mun mielikuvat täydellisistä talvikengistä on jo vähän romuttuneet sillä sitä lampaanvillaa puskee jo ulos kengän "saumoista", ja se ah-niin-kiva ruskea väri on alkanut haalistua. Lisäksi, aussi-uggit on pirun liukkaat talvella :( Pilkka osuu omaan nilkaan ainakin täs tapauksessa, ei voi muuta sanoa. :D

    VastaaPoista
  6. Nema, kiitos taas loistokommentista! Mä itse ostin jostain alekopasta feikkiuggit parilla kympillä tossa joku aika sitten, ja paskanahan ne jo on :D ja ihan sairaan liukkaat! mutta toisaalta, ei ne just mitkään silmiähivelevätkään oo, oikeestaan aika rumat:D joten jätän aidot uggit muille ja jatkan vanhaa perinnettäni "tennareilla ja sniikkereillä talvi läpi". :DDD

    Ja voin kertoo, että kyllä se stoppi joskus tulee sanoo nimimerkki kokemusta on:D meinaan en enää raahaa esim. ginan painijatoppeja ostosvimmoissani kotiin jokavärisenä, vaan oon tajunnu ettei ne sieltä yhtäkkiä lopu!:D

    VastaaPoista
  7. Olen järkishoppailija, kiitos äitini. Tiedän tasan tarkkaan ostaessani vaatteita mitä sen kanssa voi käyttää. Tosin en muistakaan milloin olisin ostanut vaatteita uutena kaupasta, koska olen öytänyt itsestäni sisäisen kirpparihiiren. Olen esim ostanut 4 eurolla valkoisen Burberry-paidan. Ei hajua onko aito, niskalapussa tosin lukee Burberry. Parit Dieselin ja Onlyn farkutkin on tarttunut mukaan.:D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!