HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

torstai 14. huhtikuuta 2011

Jokaisen naisen unelma on kymmenen lasta ja kirkkohäät -paitsi mun

-Mä en haluu lasta. Tai naimisiin! Ihan kammottava ajatus.
-Älä ny viitti, kyl sä myöhmmin haluut.


Ylläoleva keskustelu on (vaihteeks) ihan tuulesta temmattu, mutta aika todenmukanen. Itekin oon vastaavanlaisissa keskusteluissa ollu osallisena ja sivustaseuraajana. Aina se noudattaa samaa kaavaa: joku uskaltaa avata suunsa ja paljastaa, ettei ajatus perheestä tai äitiydestä tunnu omalta. Sitten joku, joka on koko lapsuutensa hoivannu nukkeja ja haaveillu suurperheestä, avaa sanaisen arkkunsa kieltämällä toisen ajatukset. "Et sää oo tosissas, kyllä sää haluat lapsen ja naimisiin!!" NOKU EN HALUA.

Ihan ku jokasen naisen olis pakko heti 15-vuotiaana tuntea valtavaa halua äidiks ja vaimoks. Jos ikä on päälle 20, ja hää- ja ristiäiskorttien askartelu vaan oksettaa on vähintäänkin tunnekuollut teini-ikäänsä pitkittävä itsekeskeinen ämmä. "Mutta ei hätää, voihan sun mieli muuttua viel vaikka kolmekymppisenä!" Niin voi. Mut jos ei muutu?

Ihmiset, jotka eivät halua tuoda lapsia tähän maailmaan ovat itsekeskeisiä ja epänaisellisia. Tuttavapiiri yrittää kaivaa toisen äidinvaistoa esiin istuttamalla kuolaavaa Mini-Verttiä syliin ja kertomalla kuinka ihanaa onkaan aamulla herätä keittämään tuttipulloja. Jos et halua äidiksi, saat niskaan lapsienvihaaja-leiman ja sut jätetään ulkopuolelle.

Ihmiset, jotka eivät halua sitoutua kirkollisin menoin ja kuiskata vapisevalla äänellä alttarin luona "tahdon", ovat muka kevytkenkäisiä heitukoita, joiden sydän on kylmä ja asenne ylimielinen. Paritkin treffit saavat tuttavapiirin kuohumaan: "Joko Miljamatilda nyt VIHDOINKIN löysi sulhasen!. Jokaisenhan pitäisi haluta yhteisen farkkuauton ja kultaisennoutajan ja hääkuvan takanreunalle. Eiku?

Totta kai mieli voi muuttua. Ehkä tapaa sellasen miehen yhtäkkiä, joka vie jalat alta, jonka kanssa haluat saada sen pienen ihmisenpoikasen ja jonka kanssa vanheta yhdessä. Ehkä vannoutunut sinkku ja epä-äidillinen ilmestyskin voi kääntää kelkkansa ja haluta kaiken sen, mikä ennen aiheutti oksennusreaktion. Ehkä. Ehkä ei. Never say never ja ken tietää. Mutta voi olla että ei. Ei se tee kenestäkään kylmää lehmää, jos ajatus kymmenpäisestä vaippakatraasta ei tunnu niin houkuttelevalta, ku ura tai matkustelu. Jos tietää, että ei voi tarjota lapselle kaikkea mitä pitäisi, tai tietää, että olisi surkea äiti, niin mitä helvettiä niitä lapsia pitäis hankkia? Tai jos ikuisuuden lupaaminen jollekkin kakslahkeiselle tuntuu ahdistavalta, niin ei niitä häitä kannata alkaa duunaan. Ne, jotka painostaa moiseen voi ite hankkia juhlansa. Tai kokeilla ite, miltä tuntuu elää vastoin omia haaveita ja unelmia.

Jokanen tekee ratkasunsa iha ite, että hankkiiko lapsia, miehen, omakotitalon, koiran, kissan, firman, rinkan reilaamista varten tai vaikka ryhtyy nunnaksi. Se ei kenellekään kuulu. Ne, jotka haluaa nauttia vauvantuoksuisesta arjesta, nauttikoot. Ne jotka ei halua, niin ei halua. Vitut se oo keltään pois! Ei kaikki voi haluta samaa.

sanoo nimimerkki "vauvakuumeen ja lapsi-inhon välillä risteilevä, maistraattihäistä haaveileva kylmä ämmä"

14 kommenttia:

  1. Aa jes, tos oli nii hyvin tiivistettynä kaikki se mitä mun pääs tost aiheest liikku! Eniten ärsyttää just se kun sanoo etten mä haluais lapsia isona ja sit sielt tulee niin _varmasti_ se "ootahan vaan, sun mieli muuttuu kyllä" Joo, voi olla että mun mieli kyllä muuttuu, mut just tällä hetkellä lapsien haluamattomuus on mun mielipide eikä siihen pitäs olla kellään mitään sanomista. Ja sit kun sanoo että enemmän houkuttaa vaikka oma yritys ja avoliittoelämä kun kotiäitinä ja avioliitossa oleminen ni hyvä ettei heitellä kivillä.. Enhän mäkään mee sanoo kellekkään joka lapsista haaveilee et hei, kyl sun mieles vielä muuttuu??? siin ei oo järkeä :-D

    VastaaPoista
  2. siis mun mielestä nykyään tulee isompi haloo siitä jos kehtaa sanoo haluuvansa naimisiin ja lapsia ja omakotitalon ja auton ja perunamaan :D nykyään toi en-mee-naimisiin-enkä-varmasti-hanki-lapsia tuntuu olevan paljo yleisempää ja hyväksytympää nuorien keskuudessa. Jos haluu naimisiin ja lapsia on tylsä ja vanhanaikanen ja outo. Ei kaikki vaan haluu elää loppuikäänsä jotain boheemia taitelijaelämää asuen Pariisissa kattohuoneistossa lesborakastajattarensa ja kahden kissan kanssa vailla velvollisuuksia.

    t. haluun_prinsessahäät_ja_kaks_lasta_91

    VastaaPoista
  3. nea, niinpä:D herranjesta annettais kaikkien vaan olla rauhassa perkele!:D kaikissa sukujuhlissa tarvi mmummujen kysellä perheenlisäysjuttuja, alkaa nakertaa....

    anonyymi, tohon en ookaan niin kovasti törmänny, mutta varmasti toikin on totta omissa piireissään! (ps, naurahdin mielikuvalle pariisin kattohuoneisto + kissat + lesborakastaja :D)

    VastaaPoista
  4. Aika iso osa sun purnauksesta kohdistuu stereotypioihin ja siihen, miten yksilöllisyyden arvostus tuntuu monesti unohtuvan. Tässä on oikeastaan kyse ihan samasta asiasta kuin "paskaduuneista" kirjoittaessasi. Tällä kertaa olen kuitenkin hieman eri mieltä. Jos naisista voi mitään lähes yleispätevää sanoa (sen lisäksi että niillä on toosa), niin se on lasten kaipuu pitkällä aikavälillä. Siinä ei ole kyse pelkästä sosiaalisesta paineesta tai yksilöllisistä valinnoista. Aika varmasti Jenninkin hormonit alkavat kolmea kymppiä lähestyessä tykytellä siihen malliin, että kyllä niitä poikasia pitäis kohta saada. Tämän olen voinut lukea lähes jokaisen siinä iässä olevan naisen kasvoilta, kun he kuulevat vauvauutisia tai joku tuore äiskä tulee esittelemään tuotantoaan. Ja sitä äitiysprojektia edistää huomattavasti, jos saa sidottua miehen mukaan hankkeeseen. Monesti musta vaikuttaa siltä, että iskänä olo on miesten tärkein funktio naisten näkökulmasta, muilta osin me ollaan sellasia "hang aroundeja".

    Entäs nää 30+ naiset, jotka vakuuttavat etteivät halua lapsia? Suurin osa pettää itseään ja kärsii siitä. Aidot seikkailijattaret joilla on erilainen hormonitoiminta läpi elämänsä ovat todella harvassa. Veikkaan synnyttäväni tällä vastalauseiden myrskyn, mutta aika näyttää... (Voin suositella Jared Diamondin kirjaa "Miksi seksi on hauskaa?" lyhyeksi johdannoksi aiheeseen.)

    Lauri

    P.S. Ei sillä kilpailun luonteella niin väliä ole, tärkeintähän on voitto ja huomattavat palkinnot!

    VastaaPoista
  5. tokihan voin haluta lapsia jossain välissä, enkä kiellä tai epäile sitä. itse asiassa en sano, ettenkö haluaisi vaikka tälläkin hetkellä. :D tää oli kuitenkin toivepostaus, joka perustu lukijan toiveeseen ja omasta lähipiiristä kuultuihin juttuihin ja toki omaan näkökantaani. ja Lauri, kirjoitan yleisläpäläpää, enkä faktoja tai totuuksia.ihan hyvin olisin voinut kirjottaa tänkin jutun toisesta näkökulmasta, eli siitä mistä anonyymi ylempänä mainitsikin. asioissa on monia puolia, ja ei mulla ole muuta vaihtoehtoa, kuin kirjoittaa "stereotypioista" (onko se silloin pelkkää stereotypiaa, jos on itsekin tähän asiaan useaan otteeseen törmännyt?), en voi kirjoittaa jokaisesta ihmisestä ja heidän haluistaan erikseen ja yksilöllisesti. kuitenkaan kaikki ei halua samaa, eikä voikaan. en silti voi kirjoittaa näistä "kaikista" (loppuu tila ja sormista tunto ;D)

    nyt hei vähän pilkettä siihen silmäkulmaan ;)

    VastaaPoista
  6. ainiin, piti sanoa, että Lauri sun kommentit on aina jotenkin extrapiristäviä kaikessa älykkyydessään!:>

    VastaaPoista
  7. Mä en koskaan ole ollut mikään himouskoivainen, kaukana siitä, mulla ei juuri kirkkoon ole siteitä. Silti mä tiesin siitä hetkestä alkaen että mä haluan kirkkohäät, mutta oman näköiset. Ja niinhän niistä tulikin. Eikä siinä voinut olla liikuttumatta siinä tilanteessa missä siellä kirkon alttarilla oli. JA sain muuten kuulla päivittelyä ihmisiltä, että miten mä nyt 20 vuotiaana haluan naimisiin?!

    Mulla on ihan kaamea vauvakuume ja mä saan kuulla tosta ihan päinvastaista. Samaa sarjaa tuon naimisiinmenon kanssa, että miten sä noin nuorena?! Oletuksena tuntuu olevan, että ensin opiskelu, ura ja sit vasta päälle kolmikymppisenä lapsia. Mut kun mä en haluu!! Mä haluan olla nuori ja jaksava äiti.

    VastaaPoista
  8. LauraR, tää on just tätä ku mikään ei kelpaa:D

    VastaaPoista
  9. Nykyäänhän tää "en halua naimisiin, enkä lapsia", tuntuu olevan trendikästä. Jos haluaa on, niinkuin muutama muu tuossa sanoi, outo, vanhanaikainen ja pilaa elämänsä. Varsinkin nuorella iällä.

    Pitää olla kaikki puitteet viimeisen päälle, sitten ollaan parhaimmillaan 35:sena siellä hedelmöityshoidoissa. Lapsien hankkiminen on jokaisen oma asia.

    Harva 20-vuotias edes olisi kypsä siihen.

    VastaaPoista
  10. Mulla on sulle tilityksen aihe! Oon aina vihannu sitä et ihmiset mussuttaa keskenään selkien takana jos jokin asia on vialla, ikinä ei puhuta suoraan. Mut multihuipennus on se et ku on ihmisiä, jotka vapaaehtosesti ottaa hoitaakseen yhteisiä asioita (esim. asukasyhdistys, oppilaskunnat, matkanjärjestämiset) ni aina sataa paskaa niskaan! "Tänkin ois voinu hoitaa toisin" - no mikset oo ite sitä ollu hoitamassa??? Oon niin väsyny siihen et ite koittaa olla avuks ja sit ihmiset on tollasia paskoja.

    Ja sit se paskantärkeily et "itsehän tiedän miten nämä systeemit toimivat ja te ette tiedä mistään mitään". Voi jumalauta!!

    VastaaPoista
  11. Nii ja seki et tää on hyvä blogi!

    terveisin miss negativity :DD

    VastaaPoista
  12. SuVa, yllättävän moni on törmänny asian tohon, puoleen, eli kaippa kumpaakin on liikkeellä; itekku oon pyöriny vaan näiden vauvakuumeilevien hääintoilijoiden kanssa :D

    Outi, laitanki mieleen, hyvä idea! Toi on meinaan loistopurnausaihe ja kaikilla on siitäki varmaan kasapäin kokemuksia (varsinki lukiossa, ku piti suunnitella jtn porukalla, niin aina ne jotka ei paikalla ollu kitisi lopputuloksesta, toki selän takana) :D

    VastaaPoista
  13. mikä helkkarin pilkkuvillitys muhun iski :DD toi mun ylempi kommentti on oikein pilkkujen juhlaa, vois opetella painaan väliä, eikä pilkkua :D

    VastaaPoista
  14. Parin mun läheisen ilmeet oli kyllä näkemisen arvoiset, kun kerroin niille, etten halua lapsia ehkä koskaan. Mä en YMMÄRRÄ, miten se voi loukata jotakuta.

    Mun mielestä se, ettei hanki lapsia on ehkä epäitsekkäin teko mitä voi tehdä, kun ajatellaan koko yhteiskuntaa. Täällä on jo nyt ihan liikaa ihmisiä. Parempi vaihtoehto ois adoptoida, ne lapset on jo täällä ja ne tarviis kipeesti rakastavaa perhettä.
    Tää on ehkä vähän "maailmanparannus" -ajatus, mutta mulle se ois mielekkäämpää ja järkevämpää.
    Monet vetoaa siihen, ettei äidinrakkautta voita mikään, mua taas lähinnä pelottaa se side mikä siinä syntyy. Stressi ja vastuu ensinnäkin vanhentaa ja toisaalta oon ihan kykeneväinen rakastamaan toista ihmisiä koko sydämestäni ilman sitä lastakin.
    Jos se vauvakuume sit iskee, kun ikää on jo 35+, niin luulen että sisarukset ja ystävät antaa ihan mielellään sen vauvan välillä hoitoon mullekin :D

    Musta tuntuu välillä, että ihmiset ei edes ajattele sitä vaihtoehtoa, etteivät hankkisi lapsia. Musta se on tosi kiehtova ajatus ja oon jo keksiny vaikka mitä suunnitelmia siks aikaa, kun muut vaihtaa kakkavaippoja.

    Sainpahan purettua vähän mieltäni, oon pohtinu tätä ties kuinka paljon viime aikoina :D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!