HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2011

"Seurustelu on pilannut monta hyvää ryyppykaveria!"

Tyttöjä sanotaan kaksnaamasiksi, mutta kyllä mun mielestä tässä asiassa monesti miehet vievät voiton, meinaan sillon kun joku kaveriporukan jätkistä alkaa seurustelemaan.

Mun kaveripiiriin kuuluu 4-6 poikaa, joista jokanen vuorollaan on ollu parisuhteessa. Aina, siis AINA, kun joku astuu seurustelun ihmeelliseen laivaan, alkaa muilla pojilla vitutuskäyrä kohota. "Jaako-Sentteri ei lähe nykysin enää radalle, ku se on sen Tiuku-Liisansa kanssa himas, nössöt!!11" pojat uhkuu angsteissaan, eikä muista sitä omaa seurustelun alkuhuumaansa kuukauden takaa. Huvittavaa.

Jos toinen ei haluu lähtee, niin no can do. Tuskin se uus kumppani sitä väkisin himassa pitää? (Nojoo, on näitäki nähty.) Pojille ehkä onkin se suurempi kolaus, että ne jäävät kakkosiksi jollekin tissiripustimelle, ku se, että Jaako-Sentteri ei oo mukana. Vitut niitä kiinnosta kuka siinä sohvalla kaljaa juo niiden kanssa. Se vaan ottaa päähän, kun kaveri onki valinnu kymmenen kaljapäissään sössöttävän jätkän sijasta tyttöystävänsä. Onhan se ny aikamoinen pudotus maanpinnalle.
Ja sitten alkaa spekulointi ja mustamaalaus: "Ois jäbä salee halunnu lähtee mukaan, mut se sen vaimoke ei varmastikkaa antanu lupaa!!11".
Aivan.

Tytöillä tällasta ei oo, ainakaan tollasilla mittasuhteilla. Kun minä tai joku mun naispuolisista kavereistani on löytäny jonku mukavan pojanklopin, ei kukaan tunne menettävänsä mitään oleellista vaikka kaveri kumppaneineen viikonloppunsa viettäiski tiiviisti himassa. Toki jos toiset on pari kuukautta hengannu vaan kaksin, eikä vastaa puheluihin, niin kyllä se nyt vähän voi ärsyttää. Ei siitä silti kukaan mitään rageja oo tähänkään mennessä vetäny. Turha sellasta on murehtia, maailma on ihmisiä täynnä.

Kyllähän jokaisen täytyy se ymmärtää, että parisuhde (ja jossain välissä perhe) voi viedä oleellisesti aikaa kavereilta. Toisaalta sitten on turha porata, jos kaverit on kaikonnu sillä välin, ku oot eläny symbioosissa poikkikses/muikkelis kanssa viimeset kaks vuotta. Parisuhdetta täytyy hoitaa, mutta ei ne kaveritkaan itsestäänselvyyksiä oo. Ihmissuhde ku ihmissuhde kuolee, jos sille ei aikaansa anna.
Silti täytyy myöntää, että mieluummin itekki vietän illan poikaystäväni kanssa, ku jonkun puolikaverin. Sori vaan. Oikeita ystäviä ei voi kovin helpolla unohtaa, edes poikaystävän takia. Se, että ei enää hengaa bestiksen kanssa kauppakeskuksen liepeillä päivästä toiseen, ei tarkoita että nyt on sitten ystävyys kuollu ja kuopattu. Useimmat tytöt onneks tajuaa tän.

Pojat on tässä asiassa niin eri maata. Seurustelu on henkilökohtainen loukkaus kaveripiiriä kohtaan ja kaikista kavereiden välisistä ongelmista syytetään seurustelua. "Se on nykyään kiireinen/nössö/lapsellinen/tylsä ku se alko seukkaan." = "Jamppa-Alvertti ei suostunut juoksemaan kanssamme alasti 30 asteen pakkasessa kännissä, joten peitämme pettymyksemme ja etsimme syitä hänen uudesta tyttöystävästään." Itse kyllä saa seurustella ja vielä odotetaan kavereilta kannustusta, mutta jos joku muu sen tekee niin... Sitten alkaa paskanjauhanta tai vähintään ollaan järkyttyneitä, että joku viihtyy tytön kanssa muutenki ku lakanoiden välissä. OHHOH.

Tytöt ja pojat, yritetään niellä se totuus, että joku voi olla superrakastunu alkuhuumassaan. Ryyppääminen ja bailaaminen ei enää koukutakaan, kun sillä uudella tyttöystävällä on niin ihanat huulet ja silmät ja ja ja.... Kyllä se huuma jossain välissä hälvenee, ja kaveri on taas remmissä mukana. Mutta paskanjauhamisella se ei ainakaan takasi tuu.

16 kommenttia:

  1. Hahah asiaa! Mä saan itekin kuulla mun poikaystävän kavereilta kuinka oon tehny siitä pehmon ku se ei lähe joka viikonloppu ryyppäämään - anteeks mitä? Ja vielä kun mä oon ite painostanu mun poikaystävää lähtemään sen kavereidensa kanssa ulos! Ja silti mä oon se syypää.

    VastaaPoista
  2. siis toi on just toi tyttöystävien vittumainen taakka! ärsyttävää, varsinki ku just yrittää tyrkätä heeboo ulos kämpästä pihalle kavereiden kanssa. siis sori paljon pojat ku me tyttöystävät ollaan niin helmiä, että teidän seura jää kakkoseks ;)

    VastaaPoista
  3. JAMPPA-ALVERTTI!! :D:D:D <3
    love it.

    VastaaPoista
  4. Jaako-Sentteri ja Tiuku-Liisa<3

    VastaaPoista
  5. hei nyt teiltä jäi olennainen huomaamatta :DDDD tästä lähtien katon almanakasta nimet..... ;DD

    VastaaPoista
  6. Tulee ehkä maailman suurin vitutus siitä kun mun jätkän kaverit ihan OIKEESTI luulee vieläkin (ollaan seurusteltu kaks vuotta) että tää on ihan tossunalla kun ei lähe enää baarirundeille kun tyyliin kun kerran kahessa kuukaudessa. Ei se vaan haluu. Miehet, huoooh.

    VastaaPoista
  7. Voin niin yhtyä tuohon edelliseen, raivostuttaa että aina laitetaan jotenki mun syyksi se, että jätkä ei enää lähe radalle kavereittensa kanssa :D monesti oon riitaan asti koittanu saaha sitä niitten kans ulos mutta ku ei halua nii ei halua!

    VastaaPoista
  8. Äläs nyt Jenni, kyllä poikienkin täytyy saada joskus purnata. Ja mikä olisi parempi syy kuin että kaveri saa ja toiset ei. :-)

    VastaaPoista
  9. Lotta, niinpä....

    Anonyymi, siis toi on meidän tyttöystävien piiloteltu taakka! :D

    Lauri, musta tuntuu että mun ystäväpiirin kakslahkeiset purnaa aina jostaki! ;D eivaa, kai se päähän ottaa ku kaverilla on kissa himassa...

    VastaaPoista
  10. Ehkä se todellinen sääli tässä onkin, ettei ystävyys löydä paremmin seurusteluun sopivia muotoja kuin baarirundit. Pareilla on omat piirinsä (joissa aletaan yleensä ennen pitkää keskustelemaan kakan väristä) kuten sinkuillakin. Kaikista paras olis, jos pariskunnan molemmat osapuolet tutustuttais kavereitaan ristiin, siinä syntyis nopeasti matcheja (eikä tarttis poikien purnata kissan kaipuussaan...).

    VastaaPoista
  11. Totta puhut! Luojan kiitos mun ei tarvi juurikaan painia tällasten asioiden kanssa, koska suurin osa mun ja poikaystävän kavereista on yhteisiä, osa sinkkuja, osa seurustelevia sällejä. Toki mahtuu mukaan pari purnaavaa loneny rideriäkin, joille ei kelpaa ku miesten kesken-saunaillta...

    VastaaPoista
  12. Tosi hyvä teksti, joskaan mun näkemykseni tytöistä ei ole ihan noin positiivinen ku sulla... Tarkoitan että oon monesti kuullu tyttöjenkin purnaavan, jos kaveri on seurustelemaan alettuaan "hylänny" ystävänsä. "Ja sit se viel varmaan luulee et me ollaan kaikki sitä vastassa, kun sillä tulee ero..." Tähän tyyliin. Ja se on surullista!

    Mutta, kuten sanoin, hyvä teksti. Ja kiva blogi muutenkin!

    VastaaPoista
  13. Onpas muuten jännä, että ollaan samana päivänä kirjoitettu pitkä teksti suurinpiirtein samasta aiheesta! Annika linkkas sun tekstin mulle heti seuraavana päivänä, mutta tulin lukeneeksi sen vasta nyt.

    Mun tekstiin löytyy linkki mun blogin etusivulta.

    VastaaPoista
  14. Jonna, uskon, että monillskaan ei oo yhtä hyvää kuvaa jääny tyttöjen käyttäytymisestä tossa tilanteessa; aika hurjia juttuja sitä joskus kuulee toisista ystäväpiireistä! Ja kiitos kehuista, menenki heti töistä tultuani vilkaiseen sun blogin+postauksen! :>

    VastaaPoista
  15. sori pakko sanoa vaikka postaus näyttää olevan aika vanha mut bongasin tän googlen kautta, onks täl joku tarkotus että joku on kirjottanu täsmällee saman tekstin pari kuukautta myöhemmin
    http://fia-nyholm.blogspot.fi/2011/09/seurustelu-on-pilannut-monta-hyvaa.html
    en jaksanu tehä laajempaa tutkimusta asiasta enkä ottaa selväää onko tää toinen bloggaaja tuttu mut oli pakko kysyä kun bongasin samat tekstit kahesta eri paikkaa :D!

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!