HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

torstai 11. elokuuta 2011

tavallisen arkipäivän veemäiset hetket osa 2. PÄIVÄ

Noniin, eli eilen jäätiin siihen bussi-vaiheeseen! Lähdetään siis siitä liikkeelle.

Pääset kouluun. Ensimmäiseksi pamahdat koulun vessaan tsekkaamaan, että millainen missi se sieltä peilistä katsookaan. Kuinka ollakaan, vesisade ja kiireen aiheuttama hiki ovat liimanneet hiukset naamaan kiinni, ja muutenki se pärstä on kuin junan alle jäänyt majava. Naamanoperointivälineet jäivät kotiin eli peli on menetetty!

Havaitset, kuinka kaikki lukevat ruotsin kielioppia naamat valkosina. Ainiin. Tänään on koe. Voi kuinka mukavaa. Kuinka ollakaan et ole lukenut sivuakaan, saatikka että tajuaisit kyseisestä paskasta yhtään mitään. Tuntiaktiivisuus on ollu siinä nollan vaiheilla ja kun kielitaitoa jaettiin, sä olit tod.näk. syömässä. Aikaakin tietotankkaukselle on noin kolme ja puoli minuuttia, vittujes. Laahustat luokkaan masentuneena.

Koe on niin vaikee, että itkettää. Kynästä katkeaa lyijy, takana istuva niiskuttaa nenää (NIISTÄ SE, SAATANA!) ja aika loppuu kesken. Koko loppupäivä kulkee tällä samalla linjalla; kaikki menee enemmän tai vähemmän perseelleen. Ruokalasta loppuu leipä just ennen sua, maito kaatuu kalapuikkojen päälle ja maailman ihanin poika samalta liikkatunnilta onkin oksutaudissa kotona.

Lopulta helvetillinen koulupäivä loppuu ja pääset bussiin ystäväsi kanssa. Bestiksesi kertoo sulle ohimennen, sillai by the way, että sä et mahdukaan ystäväporukkanne suunnitelemalle reissulle. Sun tilalle meinaan tulee maakunnan hirvein lissu ja ikävä kyllä sä et yksinkertaisesti voi tulla völjyyn. Elämäsi ensimmäisen kerran sun tekee mieli kuristaa jotain muuta, kuin itseäsi. Hillitset kuitenkin tunteesi ja toteat asian olevan ok, vaikka päässä pyörii mielikuva yksinäisestä viikonlopusta tietokoneella istuen, ku muut reissaa ja bailaa.

Kotipihassa sä saatkin odottaa äitiäsi 3 tuntia, koska avaimesihan ovat sisällä. Räntäsateessa istuminen ilman minkäänsortin virikkeitä alkaa pikkuhiljaa puuduttamaan, vitutus kasvaa aikamoisiin huippulukemiin. Kuinka ollakaan, kesken sun odottelusi ovi aukeaakin sisältä päin. Ovella seisoo flunssainen äitisi, joka on tullut töistä jo 5 tuntia sitten, mutta ei ole päiväuniltaan huomannut sun saapumistasi, odottelusta puhumattakaan. MAHTAVUUTTA!

...mitäs sitten tapahtuikaan, hahaa, se selviää huomenna...

5 kommenttia:

  1. Mun on ny pakko kommentoida heti tähänkin. :-D Tosta niiskutuksesta, en tiiä mikä kirous mulla on, mutta kun tuun kouluun, kaikki on ok. Mutta sitten kun koetilanteessa pitäs olla mahdollisimman hiljaa, ni sun räkä rupee valuun ja pakko niiskuttaa kokoajan! Ja sit huomaan, että muutama muukin niiskuttelee ja kokeen jälkeen kaveri kertoo, että valutti räkää farkuillensa. Voishan sitä paperinki käydä hakemassa kyllä..

    VastaaPoista
  2. Jumalauta että mua raivostuttaa toi niiskuttaminen kokeen aikana, etenkin jos on vaan yks niiskuttaja isossa luokassa vaikean kokeen aikana joka vaatii keskittymistä ja koko vitun luokka kaikuu ja niiskuttaja niiskuttaa viiden vitun sekunnin välein.

    Sellaisina hetkinä minusta tuntuu että lyijykynä on suunniteltu tappovälineeksi.

    VastaaPoista
  3. mää joskus kokeessa niistin viiden vitun sekunnin välein. sillon mulle jo karjastiin, että niiskuta vaikka, mutta lopeta hyvä ihminen. mää sitte niiskutin ja aivastelin. :D

    VastaaPoista
  4. mä lähin kerran kesken kokeen hakemaan paperia luokan eestä nenänniistoa varten ni opettaja tuli valittaa :(

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!