HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

lauantai 19. marraskuuta 2011

teinikihlat

Sori tää postailutauko, oon vaan ollu viimesen kahden viikon viikon sisällä kaks kertaa laivalla, tehny sikana koulujuttuja ja pyöriny pitkin kyliä. EN OLE EDES SALKKAREITA EHTINYT KATSOMAAN. Mutta siis, nyt siihen päivän postaukseen!

Mikä asia aiheuttaa melkein jokaisessa ihmisiä negatiivisiä tuntemuksia? Mikä asia saa muut jopa raivon valtaan? No tietenkin teinikihlat!

Ensinnäkään mä en voi ymmärtää, miten joku voi kiinnostua muiden kihlausksista ja parisuhteista. Mulle on ainakin aivan vitun sama miksi Leena 16 vuotta meni kihloihin, kuinka pitkän seurustelun jälkeen ja mitä se nyt Leenalle sitten merkitseekään. Tietääkö Leena edes kihlojen merkityksen?! Onko Leena nyt tosissaan?!?

Asiat muuttuu, ajat muuttuu, asioiden merkitys muuttuu. Ei kai kukaan nykyään enää käy kysymässä isältä morsiamen kättä tai pelkää asua susiparina ilman papin aamenta? Aviottomat lapset tuskin enää kuulee äpärä-huuteluja, saman sukupuolen edustajat saa pamauttaa naimisiin ja jopa eri kasteihin kuuluvatkin voi olla kimpassa. JA SILTI kihloihinmeno otetaan samanlailla ku joku 100 vuotta sitten! Pakko olis muka olla sen ja sen ajan päästä naimisissa kihlajaisista ja kihlauksen purkautuminen on aivan saatanan paha juttu, paljon pahempi ku avioero. Mitä vittua?

Mun mielestä kihloihin ku mennään, edessä häämöttää ajatus häistä ja yhteisestä loppuelämästä. Kihlautuminen on kahden ihmisen välinen sopimus, jonka kyllä varmaan jokainen tanopää tietää, kun sitä sormusta pujottelee Lissun sormeen. Kuka ny saatana edes menis kihloihin jos ei olis pyrkimys olla aina yhdessä sen oman Janipetterinsä kanssa!? Tuskin kukaan ny menee ja kosii ämmäänsä tietäen, että jee me erotaan ens viikolla.

Musta on hauskaa, kuinka ihmiset suorastaan raivostuu keskustellessaan aiheesta  kuinka kauan kihloissa saa olla ennen häitä. Itse tunnen ihmisiä, jotka on ollu kihloissa lähemmäs kymmenen vuotta, lapsia useampi ja häät tulossa sitten kun elämä on tasasempaa ja siihen on paremmin varaa. MUTTA EI, nykyteinien mukaan SEKIN on teinikihloissa olemista tai pelkkä rengastus, koska he ovat olleet LIIAN KAUAN KIHLOISSA! Että menisivätpä edes maistraattiin sitten saatana, ei tollanen peli vetele. Siis mitä helvettiä? Missä vitun paperissa lukee, että se on vuoden päästä häät tai veri lentää?

Musta on vaan hyvä, että meno on rennompaa. Jos kihlaus purkautuu tai naimisissaolo ei nappaa, on musta on ihan ok heittää sormus vittuun ja lähtee baanalle. Ei siitä tarvi tehä sellasta häpeäasiaa ja tyyliin hukuttautua rantaveteen, niinku joskus 4365032985 vuotta sitten. En tarkota, että pitäis höllemmin perustein alkaa hääkansion tekoon, mutta pitäis ymmärtää, että maailma muuttuu. Ei tarvi enää kärvistellä suhteessa, joka on jollain tavalla kauhea. Ajat muuttuu, perinteet, traditiot ja tavat muuttuu. Ei mua ainakaan kiinnosta paskanvertaa miks joidenkin (oli sitten ikää 15 tai 65 vuotta) parisuhde menee perseelleen.

Vai mennäänkö vieläki näillä:
Kihlojen, eli niiden lahjojen, joita sulhanen kihlatessaan morsiamelleen antaa, antaminen saattaa olla peruja ajalta, jolloin morsian oli tapana ostaa. 1900-luvulla (joissain tapauksissa nykyisinkin) oli tapana, että sulhanen ratkaisevan vastauksen saatuaan antoi tulevalle morsiamelleen tavallisimmin kivikoristeisen sormuksen. Kihlajaisiksi (kihlajaiset: tavallisesti morsiamen kodissa pidettävät aamupäiväkutsut joiden aikana morsiamen isä ilmoittaa kutsuvieraille kihlauksesta) hankittiin sileät sormukset ja kihlajaislahja. Kihlasormuksen osti sulhanen morsiamelle ja morsian sulhaselle. Vanhan tavan mukaan sulhanen kihlajaispäivänä saattoi antaa morsiamelleen toisenkin lahjan. Aikakaudesta riippuen oli yleisimpinä lahjoina muun muassa taloustarvikkeita, vaatetavaraa, kelloja, kaulakoruja ja rannerenkaita. Tämä lahja, kuten sormuksetkin annettiin vasta kihlajaispäivänä. Morsiamet saattoivat antaa sulhaselleen päivän kunniaksi esimerkiksi kehystetyn kuvan itsestään.
(Wikipedia)

Ja vaikka se Janipetteri ja Liisa pamauttais kihloihin ilman pientäkään halua mennä naimisiin, niin MITÄ SITTEN! KETÄ VOI KIINNOSTAA NIIN PALJON? Mulle on aivan sama!

Hui saatana kuinka pitkä postaus... Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki sille, joka jakso lukee tän. Mutta siis, mitä ajatuksia nää seuraavat keskustelut herättää teissä:

1. http://keskustelu.suomi24.fi/node/1636995
2. http://murobbs.plaza.fi/yleista-keskustelua/436656-kihlat-ja-haat.html
3. http://demi.fi/keskustelut/875198/kuinka-kauan-sinun-mielest-auml-si-pit-auml-auml-seurustella-olla-kihloissa-ettei-naimisiin-meno-tunnu-hoppuilulta

17 kommenttia:

  1. että se on vuoden päästä häät tai veri lentää? << hajosin :D

    VastaaPoista
  2. jenni mä rakastan sua tää oli ihan jotain sitä loistavaa mitä lfi on parhaimmillaan <3

    VastaaPoista
  3. khihih tää on nii huisii, ekaa kertaa oon sun postauksen kanssa eri mieltä!! ;DD siis joo samaa mieltä et iha sama kauan sitä kihloissa ollaan, mut iha ajatuksen must on älytöntä et _joidenkin_ ihmisten kohal kihlat on tyylillä sama asia ku seurustelu ja 16 vuotiaan meet vuoden aikan neljästi kihloihi ja aina vannot ikuista rakkautta ja hunajaista tulevaisutta. come on, joku järki sentäs!

    VastaaPoista
  4. Riikka, noh noh! ;D

    anonyymi, pus pus ja höps höps <3

    anonyymi, siis tossa oot ihan oikeessa ja on se veemäistä että asioiden merkitys muuttuu ja kaikki otetaan läpällä. Mut kato antaa sellasten tehdä virheitä ja oppia niistä! ;>

    VastaaPoista
  5. kun ne oppiski niistä : DDDDD haha ehk ne joskus vanhempan jääki sit nalkkii kihlojensa kanssa ja sit ollaaki sormi suus et ai mitä häh täh naimisiin, lapsii, lemmikkei, asuntolaina ja perheauto eihä tän näi pitäny mennä! ;>

    VastaaPoista
  6. no mut onneks ei oo meiltä pois :D

    VastaaPoista
  7. jos joku kaverin tädin kissan kaima on ollu kihloissa "liian kauan" jonkun kanssa ja porukassa tyypit alkaa keskustella aiheesta, näytän vain kuuluisaa i don't care -naamaa.

    ei mua vaan oikeesti kiinnosta yhtään :D:D

    VastaaPoista
  8. Periaatteessa se ja sama mitä muut ihmiset tekee, mutta siinä mielessä koko kihlajais-touhusta on tullut absurdia, että tuntuu kuin kihloihin meno olisi ainoa tapa tehdä muille ihmisille selväksi, et "me ollaan yhs niiku oikeest, daa", kun kihlauksen merkitys nyt kuitenkin on lupaus siitä avioliitosta. Tai näin se tuntuisi ainakin nuorsiolla menevän, vanhempi väki (puhun siis omien vanhempieni ikäsisitä eläkelläisistä :D) nyt vaan on yhdessä, ilman sen kummempia rinkuloita.

    Siinä tulee jotenkin sellainen tunne, että pitääkö nyt oikeasti todisstella jotain, et ollaan vakavasti yhdessä, miksei voi vain olla vakavasti yhdessä ilman sen suurempia seremonioita? (ja joo, oon ollut itsekkin "teinikihloissa", joka päättyi avioliiton sijaan eroon ;D) Varsinkaan jos ei edes alkujaan ole mitään aikomusta mennä naimisiin?

    Uskonnollisesti katsottuna taas esim. ortodokseille kihlaus on avioliiton esiaste ja kirkko katsoo kihlauksen purkamisen avioeroon verrannolliseksi tapahtumaksi. Mut tää nyt koskee vaan niitä kirkon sääntöjen mukaan eläjiä.

    VastaaPoista
  9. Mun vanhemmat on olleet yhdessä koko aikuisikänsä ja kihloihin menivät vissiin vuoden seurustelun jälkeen. Silloin nuorena avioliittoonkin oli tarkoitus astella, mutta rahatilanteen takia häitä lykättiin. Noh, nyt 25 vuotta myöhemmin vanhemmat on edelleen "vain" kihloissa ja tuskinpa se on rahatilanteesta enää kiinni :D Äitikin on sanonut ettei edes tahdo naimisiin ja niin äiti kuin isäkin on ihan tyytyväisiä pelkkään avoliittoon ja kihloissa olemiseen ja luulenpa että ne on ihan yhtä tosissaan suhteensa kanssa kuin ne jotka meni kihlauksen myötä myös naimisiin.

    Jokatapauksessa, mun mielestä se avioliittokin on lyöty nykypäivänä ihan leikiks, naimisiin mennään kuukauden yhdessäolon jälkeen ja avioerohakemus pistetään vetämään vähintään yhtä nopeesti.
    Avioliiton merkitys on hämärtynyt ihan ihmeelliseks nykypäivänä ja vielä neljännenkin liiton kohdalla selitellään että "tää on nyt sitä tosirakkautta ja ollaan yhdessä ikuisesti!!". Paskanmarjat sanon mä.

    En nyt tiiä oliko mun kommentilla joku pointtikin jossain vaiheessa, mutta päätinpähän nyt avautua:D

    VastaaPoista
  10. No, on minunkin mielestäni kihloihin meno alle vuoden "tuntemisen" jälkeen vähän hätiköityä - varsinkin, jos kihlautujat ovat todella nuoria. En silti tajua, mitä toisten kihlautuminen kuuluu kenellekään. Missään laissa ei ole määrätty, milloin saa vaihtaa sormuksia ja milloin ei. On aika outoa, jos joku saa kihlautumisen takia enemmän haukkuja kuin onnitteluja.

    VastaaPoista
  11. Ehkä oon tylsä ja vanhollinen , mutta mun mielestä kihlat kuuluu olla "tositarkoituksella". Nuorten kihlat on sen takia rasittavia että se syö yhteiskunnassa kihlojen asemaa. Ja kyllä se on mun mielestä ihan tyhmyyttä mennä kihloihin ennenku oikeesti tuntee sen toisen ja on valmis vaikka siltä istumalta menee sen kanssa naimisiin (ilman eroaikeita).

    On se helppoa sanoo aina kaikkeen et mitä se muille kuuluu, mut ku yhteiskunnassa pitää asua ni kyllä se aina vähäsen kuuluu. Ja kyllä mun mielestä jotain juttuja pitää kunnioittaa. Kihlat on mielestäni vieläki kuitenki lupaus naimisiinmenosta eikä vaan tapa olla vähän enemmän yhdessä kun vain tolleen normisti seukkaillen jossa ehkä ollaan juteltu jostai häistä jotka tulee mahdollisesti kymmenen vuoden kuluttua. Sen takia nostan hattua siskolleni joka meni 19-vuotiaana kihloihin ja näytti kaikille ettei ne ollu mitkään teinikihlat, 4kk myöhemmin oli häät ja nyt viis vuotta myöhemmin niillä on kaks lasta ja kolmas tulossa! Eli kyllä kihlat aina pitää tositarkotuksella tehdä eikä vaan sen takia et jee ollaan niin rakastuneita ja mennää sit joskus vanhana naimisiin uujee<3<3<3<3<3

    VastaaPoista
  12. Moooi linkkasin sulle aikoja sitte sen yhen Jenna Marblesin videon ja täs on kans yks joka kandee kattoo, jotenki samassa hengessä ku tää postaus (kaikki valittaa teinikihloista ja oottaa et teet ragepostauksen niit vastaan) tai siis silleen. :D Mut kato tää!

    http://www.youtube.com/watch?v=RPPsf-Mi8FY

    VastaaPoista
  13. Mä nään kihlat semmosena rakkauden osoituksena. Että vaikka häistä ei vielä edes puhuttais, niin se että mennään kihloihin kertoo siitä että sen sormuksen kautta haluaa näyttää kaikille että on varattu, ja tavallaan kantaa sitä kumppania koko ajan mukanaan. Toisaalta sitä voi osoittaa kiintymystä ja sitoutumista muullakin tavalla, en näe kihloja tai avioliittoa mitenkään itseisarvona, eikä niiden puuttuminen tee parisuhteesta yhtään huonompaa - tosin naimisiinmeno helpottaa monia asioita juridisesti.

    VastaaPoista
  14. musta kihlat vaa on jotenkin sellanen merkki että joskus mennään naimisiin tässä - ehkä se johtuu siitä että mun lempikirja oli pienenä sellanen joku Possu Possunen ja Kana Kananen menevät naimisiin tai jotai sellasta ;:D siinä ne meni ensin kihloihin ja heti alettiin järjestää häitä ! nii, teinikihlat ... ne hassusti johtaa yleensä siihen että "HUPSISTA OLEN PAKSUNA." varmaan tämäkin luulo johtuu siitä että lähipiirissä on 3 IHKUTEINIKIHLAATHHH !!1!!!1- lissua jotka tulivat raskaaksi yksi 17-vuotiaana ja toiset 16-vuotiaina. auts. no, jokaisen oma valinta ja päätös se on ei mua kiinnosta huutaa muille omista mielipiteistä.

    VastaaPoista
  15. Teinikihlat on naurettavia! :D

    VastaaPoista
  16. ...ihan niin totta! kuten suurin osa sun muistakin kirjoituksista :-D mitä niitä nyt oon tänään lueskellu..

    pientä hilpeyttä herätti se että tuttavapiirissä janipetteri+lissu -pariskunta :D

    VastaaPoista
  17. En usko, että nykyään mennään kihloihin kovinkaan sen helpommin kuin ennen. Kun lukee vanhoja kirjoja, niin tuntuu että parit ei edes tuntenut toisiaan ennen kihlautumista, ajateltiin vain että kyllä sitä oppii tuntemaan parisuhteen aikana. Se mikä on muuttunut on eroaminen. Heti kun suhde ei ole ruusuilla tanssimista ja pelkkää toisen lääppimistä ja paapomista, niin aletaan miettiä eroa. "En saa tarpeex tältä suhteelta." Eroa aletaan myös miettiä heti, jos joku vastakkaisen sukupuolen edustaja saa itsessä aikaan jonkin näköisiä tunteita. "Siis mä oon varmaan rakastunu toiseen, oon niin onneton." Helvetti, sulla on edelleen tunteet ihminen, vaikka oisit menny kihloihin ja naimisiin saman miehen kanssa kaheksan kertaa, eri asia on se, pitääkö sun hypätä sänkyyn jokaisen tunteitaherättävän ihmisen kanssa.

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!