HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

lauantai 4. helmikuuta 2012

vauvakuumehelvetti

Mä haluan vauvan. NYT!

Mennään jokunen kuukausi taaksepäin. Mitäs vastasinkaan vauvautelijoille silloin? "Ai että olisin yhdeksän kuukautta ryyppäämättä sen takia, että saisin punkea sisästäni kitisevän paskahousun, josta todennäköisesti kasvaa samanlainen näsäviisasteleva vittupää kuin musta? EI KIITOS!"

Mä myös kauhistelin ajatusta "nuoruuden menettämisestä", matkustelun lopettamisesta, baari-iltojen vähenemisestä radikaalisti, rahanmenosta ja kaiken lisäks ulkoisista haitoista, kuten raskauskilot, pilalle mennyt piude ja patalapputissit. Ajattelin, että kun vahinko lipsahtais, niin mä ottaisin taksin jonkin sortin aborttiklinikalle kyyneltäkään itkemättä ja lähtisin siitä Senssiin. Mutta ei, ei enää...

Mä olen nyt kolme yötä nähnyt putkeen synnytys- ja vauvaunia. Musta olis niin mahtavaa saada sellanen maha eteen ja odotella sen syntymistä ravaten jossain saatanan ultrissa ja neuvoloissa! Olis niin mahtavaa puskee oma vauva maailmaan, herätä öisin itkuun ja kattoo, kuinka siitä kasvaa päivä päivältä pahempi terminaattori, joka tuhoaa kaiken konttausmatkallaan.  Mulla ei ole pelkkä vauvakuume, vaan sen lisäksi sairaalloinen halu olla raskaana JA kaiken lisäksi vielä hinku synnytyssaliin. Mitä helvettiä?!

On mulla ennenkin ollut pari kertaa vauvakuume, sellanen vajaan kuukauden "ois niin ihanaa pukee vauvalle söpöt vaatteet"-vaihe, joka sitten kyllä hyvin nopeasti unohtuu, kun edessä on sekopäisiä reissuja  ja kosteita iltoja boolikulho kainalossa. Mutta nyt. Tää on jotain uskomatonta! Esimerkiksi eilen mä jouduin keräämään itseni, etten itkisi bussissa, KOSKA OLIN NIIN KATEELLINEN PIAN SYNNYTTÄVÄLLE PRINSESA VICTORIALLE!

Pahinta tässä on se, että mä en nyt vaan sitä vauvaa voi ruveta tehtailemaan; 30 neliön koppi, vasta-aloitetut opiskelut, rahanpuute ja 15-vuotiaan ajattelutapa ei ole ehkä ne kaikkein parhaat lähtökohdat pienelle ihmisille. VITTU! Olen niin katkera! Olisin valmis jättämään dokailut ja muut typerät tempaukset (esimerkkinä toimii hyvin viimeviikonloppuinen suljetun laskettelurinteen käyttö pulkkamäkenä), ja lisääntymään! Haluisin olla nuori äiti farkkuhaalareissa, työntelemässä rattaita. Käydä vanhempainilloissa ja viedä sitä satubalettiin ja futisreeneihin. Mutta ei, tasan ei mene nallekarkit taaskaan.

Millonhan tää helvetti menee ohi...

25 kommenttia:

  1. Se taitaa mennä kokonaan ohi vasta, kun sen penskan punkee maailmaan. Sitten se tosin uusii aika pian :D
    Miula oli ensimmäinen vauvakuume vasta ekan lapsen jälkeen ja se on just tota tyyppiä: " halun pukee söpöt vaatteet". Koska tiedän jo mitä se tulee olemaan tällästen kääryleiden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. jäänköhän mä johonkin vauvakuumekoukkuun?:D

      Poista
  2. Koitappas vaikka mennä prismaan tai citymarkettiin perjantaina siihen pahimpaan ryysisaikaan. Noin kello kuuden aikaan siellä on about kaikki neighbourhoodin isännät ja emännät pikku parkuvine lapsineen. Siedätyshoitoa sanon minä! Ei tee sen jälkeen enää hetkeen mieli niitä lapsia, ainakaan minulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. siis sellasissa tilanteissa nykyään tunnen "voi parka itkee, miks on täytyny sekin raahata tänne itkemään"-fiiliksiä :DDD ennen meni kyllä lapsimotivaatio täysin kuvailemassasi tilanteessa :D

      Poista
  3. Mulla vauvakuume alkoi 15-vuotiaana, ja jatkuu ja jatkuu edelleen. Nyt ikää 21, mutta oon päättänyt että en hankkiudu (jos niin voi ees sanoo, eihä se oo mikää itsestäänselvyys) raskaaks ennen kun oon valmistunut ja on vakityöpaikka. :D mulla vauvakuume on tällä hetkellä sitä luokkaa, että vauvalehti kolahtaa postiluukusta joka kuun alussa ja telkkariohjelmista parhaimpia on nää vauvaohjelmat :-D hhuhhuh! Ymmärrän sua loistavasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ei :D mää oon sekoomassa jo parin kuukauden kuumeesta, sulla se on ollu 6 vuotta.... ounou...:D

      Poista
  4. Samat mietteet! Itselläni on kanssa ollut pidemmän aikaa sellainen olo. Suosikkiblogit on olleet kuukausikaupalla vauvablogeja ja alan pikkuhiljaa vakuuttua, että tiedän ihan liikaa raskaudesta, synnytyksestä ja vauvoista. Minä olen tosin vasta 18, olen naimisissa ja asunto on, mutta isompaan tästä pitäisi muuttaa jos lasta meinaisi. Minullakaan ei ole vielä kokonaista tutkintoa, joten sekin pitäisi hankkia mieluiten ennen lapsia.

    Siedätyshoitoa on myös katsoa Youtubesta raakoja synnytysvideoita, joissa tehdään episotomia ja näytetään kaikki kursailematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noniin, sä sitten herätit mun toisen kuumeen, eli hääkuumeen ;DD mutta meidän onni on nuori ikä, varsinkin sun. kolmevitosena vois alkaa jo hymy hyytyä :D

      Poista
  5. Tasan vuosi sitten mulla oli opiskelut kesken, olin krapulassa edellisestä illasta, söin e-pillereitä, asuin yksiössä ja raskaustestiin pamahti plussa. Mulla ei ikinä ollut vauvakuumetta, mutta sen voin sanoa, että raskaus ja synnytys on oikeesti maailman ihanimmat asiat! Mä olen nyt 19-vuotias yksinhuoltaja, mutta en vois olla onnellisempi. Kertaakaan ei oo ollut mitään ongelmia etten pärjäis. Mulla on maailman ihanin lapsi enkä vois toivoa parempaa. Oli lottovoitto et pillerit petti. Ei se elämäntilanne vaikuta sun ja lapsen onnellisuuteen. Annat mennä vaan jos siltä tuntuu. Opiskeluja voi jatkaa AINA mut hedelmällisyys vähenee päivä päivältä, valitettavasti... Ja vaikka joistain tuntuu ettei oo valmiks äidiksi, kuka muka on?? Siihen kasvetaan. Mä en helvetissä ollut valmis, mut nyt kävi näin ja oon paras äiti just mun lapselle. Meiän arkea voi seurata täällä: emilia-itsallaboutava.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti vielä jatkaa noista "synnytyksen kauhuista", tottakai se on aivan helvetillistä tuskaa, mut se on pian ohi ja siitä saa maailman parhaimman palkinnon. Ja synnytyksestä palautuu nopeasti. Jos jaksaa raskausaikana rasvailla ahkeraan, arviltakin välttyy. Ja kropan saa takas treenillä

      Poista
    2. Itselläni lähes sama tilanne, ikinä ei ollut ollut erityisemmin vauvakuumetta kunnes sitten 19-vuotis synttäripäivänä raskaustestiin pamahti plussa e-pillereiden syönnistä huolimatta. Olin aina uhonnut että haluan elää nuoruuttani päläpälä ja jos raskaaksi tulisin tekisin abortin, mutta voi apua kun oli tosi kyseessä niin tajusin kuinka rakastinkaan sitä pikkuista jota hädin tuskin oli edes olemassa, enkä ikinä voisi tieten tahtoen lapsestani luopua! Noh, synttärijuhlien suunnitelmat vähän muuttui ja elämä muutenkin tulee muuttumaan, mutta voin sanoa olevani maailman onnellisin eikä kaduta päätökseni nuoresta iästäni huolimatta. Poikaystäväni, lapsen isä, on myös innoissaan asiasta ja emme malttaisi odottaa kesää kun pikkuisemme olisi määrä syntyä :)

      Poista
    3. te vaan pahennatte mun vauvakuumetta.................... ;D

      Poista
  6. ÄÄÄÄÄ niin ymmärrän sua. Ja arvaa harmittaako, kun aina mietin aina ennen, että ihan viimeistään 25 -vuotiaana haluan tulla raskaaksi ja sen lapsen ja siinävaiheessa elämäntilanne olisi sille muutenkin otollinen. Mutta ei sitten, mulla olisi tässä vuosi aikaa enää ennenkuin oma "takarajani" täyttyy. Oon aina miettinyt, että haluan mahdollisimman nuorena lapset, haluan olla nuori äiti.

    Mutta joudun ehkä lykkäämään hieman aikarajaani. Toki onneksi yliopisto on siinämäärin joustava systeemi, että onkin varaa jäädä äitiyslomalle. Mutta tässä on muutama muu asiaa ainakin hidastava tekijä.

    Ja haaveilen kotiäitiydestä, että voisin olla lapsen kanssa kotona niin pitkään kun on vaan mahdollista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. noita juttuja vaan ei voi suunnitella etukäteen (itse olen haudannut omat aikarajani jo ja saatanan syvälle)... :D

      Poista
  7. Joo oon samaa mieltä. Hyvä blogi on, mutta emmää kaipaa tänne maailmaa yhtää enää 15-vuotiaiden kasvattamia kiroilijoita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ai sellasiako mä ainoastaan pystyisin tähän maailmaan tekemään? :)

      Poista
  8. Aww! Mulla on kans vauvakuume. Ollut varmaan jo vuoden, mutta ei näillä rahkeilla VIELÄ! Nyyh :'(

    VastaaPoista
  9. Mul on ihan sama juttu ja tää on tosi pelottavaa ! Kadehdin nättejä nuoria naisia, jotka kävelee kaupungilla poikaystävän kanssa maha pystyssä. Mäki haluun! Enkä haluu olla mikään tuore mamma 40v, vaan nuori äiti. Mut en ihan näin nuori..

    VastaaPoista
  10. Oot seonnu :DD Anteeksi, en vain voi ymmärtää MIKSI KUKAAN HALUAA LAPSIA?! Ne itkee, paskoo, pitää kamalaa meteliä, vie rahaa ja syö hermoja kaikilla muillakin tavoilla!

    Joo, oon oikeasti jonkinsortin lapsenvihaaja. MUTTA NE ON ÄRSYTTÄVIÄ.

    VastaaPoista
  11. ootko joskus ollu vai raskaana? teitkö abortin? et kai vaa nyt oo.. edelleenki mulla on lukihäiriö :3

    VastaaPoista
  12. pakko lisätä vettä myllyyn... :D Olen 10 viikolla ja mukavaa on :) tosin aamupahoivointi saa mut miettimään että saa tämä jäädä viimeiseksi!

    VastaaPoista
  13. Olkoonkin ikivanha klisee, mutta ei koskaan ole oikeaa aikaa saada lasta. Vauvakuumeesta huolimatta siihen ei ikinä ole "valmis". Meillä on 40 neliön koppi ja hyvin keretään muuttamaan ennen lapsen pynnäämistä, työ- ja opiskelu- ja kaikki kuviot on vähän levällään ja mä en ole ollut näin pitkäjaksoisesti yhtä soittoa selvinpäin sen jälkeen kun täytin 14. EIKÄ EDES TEE PAHAA! Perkele :D Nyt kuulostan kyllä ihan kamalalta mutsiehdokkaalta kypsän ja valmiin ja hyvän mamman sijasta, mutta ihan sama.

    Käy kurkkimassa blogiani http://kisshatefuckme.blogspot.com/ <- siellä on vähän eripuraisempaakin ja ei-niin-ihanan-vaaleanpunaista tekstiä paksuna olemisesta.

    VastaaPoista
  14. päätettiin bestiksen kanssa toteutta meidän unelma ja ruveta työskentelemään ja opiskelemaan meidän unelman eteen - oma kahvila. Sovittiin että kirjoitetaan sopimus joka kieltää lasten hankkimisen seuraavan 5 vuoden aikana :D!

    VastaaPoista
  15. Sama vika täällä! Serkku synnytti just tyttövauvan, oon tässä miettiny että millä keinoin voisin sen varastaa. Ehkä se kyllästyis siihen kohta?
    Ehkä joskus tulevaisuudessa saan oman muksun. (Tosin tahtoisin pojan, en kestäis jos tulis tyttö ja teininä se ois kamala pissishoratsu)

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!