HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 11. kesäkuuta 2012

koululiikuntahelvetti

Mua vituttaa koululiikunta. Se vituttaa mua niin paljon, että en tiä mistä aloittais.

Älkää käsittäkö väärin; mä henkilökohtaisesti olen aina tykännyt koululiikunnasta ja liikunnannumero on ollu aina 8-10 (koska mä oon ollu aina se joukon ainoa urpo, josta hiihtäminen ja kentän ympärijuokseminen on oikeesti kivaa). Mulle ei ole jäänyt traumoja tai mielipahaa itseni takia, mutta muiden takia olen kyllä aika katkeroitunut. Se tapa, miten peruslapset ja -nuoret yritetään saada kiinnostumaan urheilusta, on kyllä jonkun täydellisen persenaaman keksintöä. HEI HALOO, idea oli saada porukalle ikuinen liikunnanilo, eikä tappaa sitä!

Ensinnäkin se, miten joukkueet jaetaan... Joo, on tosi mahtava idea aina valita ne luokan kaksi urheilijakakaraa ja antaa niiden huutaa joukkuetovereita vuoron perään, saaden jokaisen vähänkään liikuntaa kammoksuvan ahdistumaan. Mä olen kuullut niin kamalia kokemuksia noista joukkuejaoista ja "no kai me sit otetaan toi pullero meidän tiimiin"-tyylisistä lausahduksista joukkueen kapteenin suusta, että pistää oikein vitutusviisarin värähtelemään! Vittu se on opettajan tehtävä tehdä tasaväkiset joukkueet ilman valtavaa massanöyryytystä ja piste.

Tai ne naurettavat koulu-uinnit. Mulle oli ihan sama mentiinkö uimahalliin vai ei, mutta kyllä mä näin sen kammon ja pelon luokkakavereiden silmistä, kun bussi läheni kaupunkia ja uimahalli tuli muiden rakennusten takaa näkyviin. Ja kyllä mulle itsellenikin joskus vitutuksenkyyneleet tuli silmiin, kun piti tehdä jotain aivan turhaa "ollaan tähtikellunnassa naama veden alla"-paskaa tai uida jollain aivan naurettavilla tyyleillä verenmaku suussa sen sijaan, että oltais oikeasti opeteltu uimaan. Muistan myös, kun kysyin, että miksi ihmeessä piti kellua naama veden alla, kun on paljon loogisempaa ja hyödyllisempää kellua selällään - jos sää saatana saat järvessä jonkun suonenvetokohtauksen, niin tuskinsä mahalles heittäydyt kellumaan. Vastausta en koskaan saanut. Enkä saanut siihenkään, että  miksi pojat saivat hyppiä hyppytornista sillä välin, kun tytöt opettelivat rintauintia.

Tai siihen, miksi pojat saivat pelata futista aina halutessaan, mutta tyttöjen täytyi leikkiä jotain saatanan yleisurheilijoita tai pelata pesistä pississäännöillä viikosta toiseen. Ei mua kiinnostanut joku helvetin kiekon viskominen tai eri (ämmä-)lajien tekniikat, jos näin ku jätkät potki palloa polvet verillä viereisellä kentällä. Sama juttu talvella: pojat jäälle pelaamaan lätkää ja tytöille intensiivinen kaunoluistelutunti. HOKKAREILLA! Saatana! Jos pyydettiin lätkää, saatiin kerran pelata ringetteä. Se kun sopii tytöille paremmin.

Lihaskuntotestit olivat aivan turhaa paskaa! Se vitun venytystestin tulos määräytyi käsien ja jalkojen pituussuhteen mukaan, ei venyvyyden. Roikkumiset ja viivahypyt eivät mun nähdäkseni kerro juuri mitään kasvavan lapsen kunnosta, vaan siitä, että omistaako joku lapsi jonkun tietyn taidon tai tekniikan. Itse ainakin tunsin vitutuksen vihlaisun, kun joku nollakuntoinen veti hyviä numeroita vain siksi, kun venyi tai osasi hypätä tietyllä tavalla. Onneksi yläasteella lihaskuntotesti järkevöityi osaksi, niin pääsi ihan oikeasti katsomaan sitä kehitystä, eikä vaan, että jepjep, edelleen venyn päin vittua. Saatana kakarat vaan juokseen ympyrää ja vähä kuntopiiriä, niin nähään taso!

Esimerkkejä koululiikunnan vitutuksista olisi paljon enemmänkin lisää, mutta nyt lopetan lätinän ja annan teille suunvuoron: mikä sua vitutti eniten koululiikunnassa? Se, että urheilijat saivat automaattisesti hyvän numeron, vaikka eivät tunneille olisi osallistuneetkaan? Vai se jatkuva suunnistushelvetti, josta ei ollut kenellekään mitään vitun hyötyä? Luistelu pakkasrajan ylittyessä? Kusipäinen opettaja? Kerro, puretaan sydämiämme!

106 kommenttia:

  1. Toi kaikki on niin totta. Nimim. olin aina paniikissa odottamassa että jään viimiseksi eikä mua valita mihinkään joukkueeseen. Koululiikunta oli ihan helvetin perseestä, vaikka liikunnanopettajat oliki muuten tosi mukavia.

    VastaaPoista
  2. Se, että poikien liikunnassa pojat oikeasti osallistuu, mutta meiän liikuntaryhmässä (vain tyttöjä) suurin osa tytöistä on niin "naisellisia" ettei voi ottaa sitä hiton pesäpalloa kiinni, ku vierii sitä päin tai ei voi ottaa kiekkoa kiinni, ku syötetään, vaan luistellaan karkuun. Kyllä tiiän, että koululiikunta on perseestä ja kukaan ei halua haista loppupäivää hielle, mutta vois sitä etes sen verran osallistua, että kaikilla olis kivaa. Samaten se, että jos ei kerta kaikkiaan osaa hiihtää, niin laitetaan kiertämään kierroksia perkeleen monesti. Omana kohtalona en vaan pysy pystyssä suksilla ja kaaduin kaheksan kertaa tunnin aikana, mutta yritin parhaani, koska mun liikuntanumero olis laskenu jos en olis hiihtäny niitä kierroksia mitä käskettiin.
    Pahinta varmaan, että jos kuntotesteistä ei saa tarpeeks hyviä tuloksia ei voi saada todistukseen kiitettävää. Mitä hittoa joku sille voi jos ei veny tarpeeks tai ei nyt satu osaamaan hyppiä jotain keppiä edes-takasi tarpeeks nopiaa.
    Koululiikunta on perseestä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perkele tää tuli niinku mun suusta. Kyllä tuli repeiltyä jos joskus joku liikunnan sijainen oli sen verran mukava että anto meijän tyttöjen pelata poikien lajeja, eli esim. jalkapalloa, ja sitte ku ootti että joku syöttäis sulle sen pallon niin sitä vähän hipastaa varpaalla ja sitte hihitetää perää "huii hhihihi tulee hiki ihihih" ja pallo liukuu maasa jonku metrin verran. No siis oishan se nyt vitun noloa oikeesti käyttää voimaa, hyi ei oo tyttöjen homma käyttää voimaa!!

      Poista
  3. Mua vitutti se, että sen opettajan tehtävä on olla oikeudenmukainen. Olin urheilullinen ja varsinainen open lellikki vastoin omaa tahtoa. Ei se oo mun syytä että jouduin valitsee jengejä tai olin aina kapteeni koulun säbäjoukkueessa. :( sanoin tästä jopa opelle, se laski mun numeron kympistä seiskaan ilman mitään perusteluja. :)))

    VastaaPoista
  4. Ite kuulun nyt näihin "urheilijoihin jotka saa hyvän numeron vaikka ei käy tunneilla" ja varsinkin nyt lukiossa se poissaoleminen oli yleisempää ku läsnäolo. Mutta noi kuntotestit oli meillä vielä nyt ihan vikalla liikuntatunnilla tänä keväänä LUKIOSSA just tollaset mitä kuvailit. Niissä oli ne helvetin prosenttitaulukot, sit oli kepin yli hyppelyä ja tangolla seisomista. Paras oli ehkä kuitenkin "8-kuljetus" eli keilojen ympäri kahdeksikkoo eka 30sek jaloilla ja sit vaihtuu 30sek käsillä. Anteeks mut mitä helvettiä? Venytystesti oli kans tosi tärkee ja sen mukaan sain about 20% vaikka muuten on aika hyvä liikkuvuus ja notkeus jne hienoja nimiä.

    Ala- ja yläasteella ei saanu tehä maaleja ringetessä ku osas luistella, ja ringettee pelattiin kun lätkää pyydettiin. Pesiksen säännöistä vois kans kirjottaa oman stoorinsa. Tää asia on kyl vituttanu mua jo niin kauan ihanaa ku saa purkaa. Onneks ne pakolliset liikunnat on nyt vihdoinki ohi! :D

    VastaaPoista
  5. Koululiikunnassa vitutti KAIKKI. Sen vuoksi lintsasinkin aina liikunnat, ei paljoo kiinnostanu ku aina oli jotaki turhaa paskaa luvassa.

    VastaaPoista
  6. mulla oli kuulemma asennevamma koska mun käsi oli murtunut ja kipsissä :D en voinut pelata pesistä tämän takia johon opettaja tokaisi 'tää johtuu siitä että sulla on asennevamma' ÖÖ MUN KÄSI ON KIPSISSÄ SAATANAN ÄÄLIÖ

    VastaaPoista
  7. Pakottaminen oli jotain järkyttävää ja jos joku ei jaksanut tehdä lihaskuntojutuissa sitä määrättyä määrää liikkeitä, niin törkeet raget niskaan. + Meillä yks tyttö pyörtyi kesken matkan kun pakotettiin juosta loppuun asti ja joskus joku heitti laatat... Ja ne urheilijoiden toiveet otettiin aina muiden omia paremmin huomioon. Oon aina myös vihannut suunnistusta, koska en osaa lukea suunnistuskarttoja yhtään--->Olin aina ihan hukassa ja sit mulle valitettiin jatkuvasti siitä kun en löytänyt rasteja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sama täällä tohon suunnitukseen. olin parini kanssa aina viimenen huonosta suuntavaistosta johtuen, eikä edes löydetty kaikkia rasteja. opettajan päivä veny meijän takia (no niin veny meijänkin, oma vika), joten se sitten vittuuntuneena piirsi ison punasen ympyrän meijän karttaan ja sano että koittakaapa nyt ettiä niitä rasteja. autto paljon meijän suuntavaiston kehittymiseen...

      Poista
    2. Hahaa, mä pyörryin yläasteella kun oli pakko juosta vielä yks kierros urheilukenttää ymäpri. Se oli kauheeta. Mutta numero oli silti 10, että ei se ainakaan siihen vaikuttanu :D

      Poista
    3. Meillä oli onneks sen verran hyvä luokkahenki tyttöjen kesken että aina kun oli suunnistusta niin heti kulman takana jaettiin yks rasti kaikille ja sit ku kaikki oli sen yhen hakenu niin tavattiin kaikki kaverin luona joka asu koulun vieressä ja jaettiin siellä kaikki vastaukset kaikille samalla ku syötiin herkkuja mitä kaverin luota nyt sattu löytymään :D

      Poista
  8. Toi lätkäjuttu vitutti itseenikin ala-asteella niin paljon, koska itellä oli hokkarit ja samassa ryhmässä oli jotain taitoluistelijoita niin sitten vittu vedin niitä slutseja ja mitä vitun temppuja HOKKARIT jalassa, ei mitään en valittanut vitutti vaan, kun pojat vieressä pelasi lätkää.

    Onneksi, onneksi yläasteella valinnaisliikassa tytöt ja pojat oli sekaisin ja saatiin pelata lätkää ja jääpalloo me tytötkin eikä jouduttu ringettee, niin kuin tavallaisessa liikassa.

    VastaaPoista
  9. Liikunnanopella tais olla henk koht kaunat mua vastaan. Joskus yläasteella mun kuntotestien (mukaan lukien cooper) keskiarvo oli 10- ja jostain vitun syystä sain liikunnasta kasin ja ikuisen katkeruuden. Vaikka en ollut ees ikinä poissa tunneilta enkä kitissyt huvikseni. Lukiossa sitten koululiikunta ei jostain syystä inspannut sitten alkuunkaan, joten hoidin sen cooperinkin lähinnä hölkytellen, sillee että siitä tuli joku seiska plus tms. Opettaja pysyi siis samana ja liikunta kasina. Pikkasen kyrpi.

    Ja toinen on sitte tää urheilijoiden suosiminen just numeroiden antamisessa ja sitte esim. koulujenvälisiin kisoihin lähtijöitä valittaessa: Muistan ku oli korkeushyppyä ja niitten tulosten perusteella valittais sitten kisoihin lähtijät. No, meikä sattu hyppäämään parhaiten, mutta eiköhän sinne kisoihin päässeet opettajan suosikit. Vittu.

    VastaaPoista
  10. Mä RAKASTIN koululiikuntaa! (joo okei, syy voi olla siinä, et oon ikäni ollut urheilullinen kympin oppilas ja näin ollen se, joka valittiin joukkueisiin ekojen joukossa..) Mutta yks opettaja piti meitä täysin vajakkeina ja noudatti samaa opetussuunnitelmaa, oli kyseessä sitten ekaluokkalaiset tai ysiluokkalaiset. Mm. joka talvi kun päästiin jäälle, niin just toi sun mainitsema tilanne tapahtu: pojat iskee mailalla jäätä ja toisiaan, me tytöt opetellaan, miten liu'utaan vittu kyykyssä. Ei auttanu, vaik sanottiin, että "hei, eiks me opittu nää asiat jo viime talvena. Voitaisko me vaikka opetella jotain uutta? Tai pelata sitä vitun lätkää?" Uinnissa sama homma. Tää keski-iän reippaasti ylittänyt nainen makaa altaan reunalla penkillä ja esittää samaakkouintia. Ja luokan pojat nauraa meille samalla. Prkl.

    VastaaPoista
  11. Vaikka just kommentoin edelliseen ni pakko tähänki. :D Joo toi ensmäine joukkueen jako -kohta oli niiiiiiiin totta! Ikinä me "ei-urheilijat" ei saatu olla niitä ketä valitsee joukkueensa. Aina ku opettaja kysy et "Kuka haluu tehä jaon" tai mitä nyt sanokaa ni sieltä AINA ne tietyt pääs valitsemaan. Ja minä tietysti aina viimeisimpien joukossa valittaessa. Ja sitku ite oli nii paska pelaa korista tai ringettee ni sieltä tuli aina ne himourheilijat haukkuu et "seuraa pelii" tai "juokse tonne äläkä tonne". Ja ujoku olin ni en tietenkää uskaltanu mitää sanoo vastaa. Näinä päivinä kyl vitut ja helvetit rupeis heti lentelee. :D

    Uinti. Tätä varmaa vihasin eniten. Ensinnäki vihasin ala-asteella aina niitä uintitunteja ku opin esimerkiks vasta ööö kolmosella vai nelosella uimaa (ja tietenki syytän paskaa opettajaa :D ) ni kiva sillä reunalla täristä pelosta ku harjotellaa jotai vitu kynttilähyppyi altaan syvään päähän. Siitä onki jääny traumat varmaa ku en mistää uskalla hyppii veteen, en ees alle metrin korkeudesta.

    Kolmanneks tuli mieleen ala-asteen liikkaopettaja, joka tuli vahtimaan et kaikki varmasti käy suihkussa. Mun mielestä on jokasen ihan oma asia jos haluu haista paskalle. No ei mut jos sä oot ala-asteikänen ja sä vähä pomputtelet palloo liikkasalis tai pesäpallossa jokasella lyöntikerralla palat ni en tiä, mulla ei ainakaa koskaa tullu nii kova hiki et olisin vaatinu sellasen kunnon suihkun. Toki sit aina jossai lavuaarissa tai suihkussa osa vaatteist pääl vähän virutteli jalkoja ja kainaloita mikä siis oli kiellettyä.

    Jajajaja vielä tulee se just mieleen, että aina vaikka osallistuin kaikkeen mukisematta (olin liian ujo paukuttaa päätä) ja oikeesti yritin tai ainaki näyttelin kiinnostunutta ni silti numero oli aina huono, vaikka kummiski harrastin erilaisii tansseja ynnä muuta vastaavaa, jos nyt ruvetaan sillä periaatteella miettii et urheilijat sai hyvät numerot vaan koska nimi löytys ringettejoukkueen listalta. Musta se numero pitäis antaa sen koululiikunnan perusteella. Vittu.

    VastaaPoista
  12. apua sä kuvasit mun tunteita koululiinkuntaa kohtaa täydellisesti! se on jotai nii perseestä lähtee vesisateella pelaamaa pesistä ku voitas vaikak mennä salille?! mitäs vitun järkee siinä on -.- ja asiaa ei yhtää innostanu se että opettaja oli yläasteella nii kusipää ku olla ja voi! Ainoo juttu mistä nautin liikuntatunneilla oli ku sai vittuilla opettajalle nii paljo ku sielu sieti ja se vaa mulkoili takas. :D

    Meillä ittellä ei oo koskaa ollu uintii koulussa paitsi parikertaa joskus ala-asteella ja oon siitä onnellinen koska osaan kuvitella kui perseestä SE SITTE OIS! ite tykkään uinnista ja oon sitä harrastanukki joskus aika pitkää, mutta oon edelleenki katkera siitä ku ala-asteella mun täyty hyvänä uimarina näyttää mallii muille jossai rintauinnin potkussa ja kelluskella niitten mukana vaikak muut uimarit sai uida omassa rauhassa naapuriradalla(ne oli poikii!) miksi oi miksi!

    Sulla on muute iha mahtava blogi! tää on tällänen omaperänen ja vaikka on pitkii tekstejä nii niitä kuitenki jaksaa lukee aina! + oot nätti!<3 (:

    VastaaPoista
  13. hahah mun viha oli sanoinkuvaamattoman suurta koulu-uintia vastaan, kerran kun oli talvi niin menin käveleen kaverin kanssa jäistä ylämäkee pitkin niin kauan että kaadun "vahingossa" ja joku paikka paskana ettei tarvi uida, ja näinhän siinä kävi, kaaduin käteni päälle eikä tarvinnu uida, sain juoda smurffilimsaa katsomassa ja seurata kun muut ui :DD:D ja sattu saatanasti!! mut hei smurffilimsaa, totally worth it!

    ja joo mua vitutti aina esim se kun valittiin koulujenvälisiin joukkuetta, sanoin liikunnanopelle että joo oon pelannu tuola kauppareissa kuus vuotta ja ei otettu mukaan, mut heti kun joku sano että pelannu tyylii kaks kuukautta jossain paremmassa joukkueessa niin tervetuloa. ja aina ku pojat pelas futista niin tyttöjen piti pelaa jotain saatanan frisbiigolffia, pyysin yleensä siinä kohtaa että jos olis mitenkää mahdollista että menisin futista pelaan poikien kanssa... ja yleensä pääsinkin!

    VastaaPoista
  14. Meillä myös tuli käytännössä suoraan yläasteen koululiikuntanumerot vapaa-ajan liikunnan mukaan (urheilua harrastaville automaattisesti 9, muille 7). Ope ei ikinä osallistunut tunteihin, en kertaakaan nähnyt kolmen vuoden aikana tätä suksilla tai luistimilla. Kaverin rasitusastma ei kuulemma estänyt 800m juoksua - eipä se kyllä pystynyt juosta kuin kierroksen ja sit meinas happi loppua.

    Koululiikuntatunneilla pitäisi olla myös mielestäni enemmän jotain mistä suuri osa tytöistä pitää (zumba yms) ja mennä oppilaiden toiveiden mukaan, jotta se etenkin tyttöjen liikuntainto saatais pidettyä yllä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei mää tiedän että tää postaus on vanha kun luen näitä tässä tekemisen puutteesta ja kukaan ei kiinnitä huomiota tähän, mutta mun on silti pakko jakaa mielipiteeni XD Juuri näin ei pitäisi ajatella että "suuri osa tytöistä pitää", sillä se minun mielestäni tuo juuri eriasvoisuutta. Aina yläasteella jos oli jotain vähänkin valinnaista niin se oli aina jotain tanssin muotoa, ei kovin monipuolista vai mitä? Ja kun kovin moni ryhmästä ei edes pitänyt tanssista. Ja pojat siellä kokeilivat jotain itsepuolustuslajeja ja jousiammuntaa. Niin olisin minäkin halunnut! Eivät kaikki tytöt tanssi. PISTE!

      Poista
  15. niiiiin totta toi lihaskuntotestit ja toi joukkueiden jakamis tapa...

    VastaaPoista
  16. Aaargh tää on niin totta DX Itelläni laski liikunnannumero kasista seiskaan, koska "on tullut niin paljon poissaoloja". Ei se mua muuten ärsytä, mutta jos oon saanu koulun yleisurheilukisoistakin kullan molemmista helvetin lajeista joihin osallistuin, niin kai siitä pitäis jotai kiitosta saada?

    Sitten kun joskus alkutalvesta oli semmoset keskustelut opettajan kanssa, niin siel sitte inistiin talviliikunnasta vaikka meil oli ollu tasan yks hiihtotunti siihen mennessä ja olin sielki hiihtäny niin hyvin ku pystyin. Että mikä helvetti oli syy siihenkin valitukseen.

    Mutta joo, pääsin onneks just eroon siitä vitun liikanopettajasta :D

    VastaaPoista
  17. yks tyttö meiän koulusta saa aina perkele 10:n liikasta ja liikkastipendiki napsahti tänä keväänä vaan sillä että se on joku sm tason pikalauistelija tyttöjen sarjas. Ei siin muut mut helppo olla paras jos on saatana 5 muuta samassa sarjassa luistelevaa tyttöö koko suomessa!!!!! ja liikkamaikka joka siis opettaa tätä luistelijaakin sanoo aina että EI VOI saada partempaa ku 7 jos ei käy uimas, no luistelitytsyllähän oli aina joku syy valmiina nii ettei se kertakaa koko yläasteen aikana uinu mut kymppii vaa vittu tippuu silti!
    oon katkera ämmä mut koululiikka oli ja on mun lemppariaineit ja sit tuntuu nii hyödyttömält se et aina ite panostaa iha sata lasis ja sit joku mukamas superurheilija saa kaikki creditit

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. VOI VITTU:D sut on NIIIIIIIIIIIIN helppo bustaa

      mee saatana itte tasapainoilemaan n. 2 millin terän päälle ja vedä kaheksaa reenii viikos. ja pikaluistelussahan ei ole kyllä montaa sarjassa, mutta se onki etu! vittuku futaajat hiihtää ehkä suomee eestaas turnauksis nii me kisaillaa maailmalla ja saadaa kokemuksia.
      kannattais aukoo päääääätänsä.

      Poista
  18. Ala-asteella oli tyhmintä se, että lun oli esim. Jalkapallopeli jotain toista luokka/koulua vastaan, niin aina ne jotka osas pelata sai olla koko pelin ajan siellä kentällä pelaamassa ja muut joutu menee jonnelin pusikkoon hölkkälenkille!! Eiks ne huonommat oppis paremmin, jos sais joskus pelata?

    Ylä-asteella liikunta oli ihan jees, paitsi yhden sijaisen kanssa yks pesistunti. Se sijainen valitti, että miks mä en oo kentällä ja sanoin, että mun tuurilla se pallo pamahtaapäähän (kuten aina pallopeleissä) niin en viitti sinne mennä. Sijaisen kanta asiaan oli että höpöhöpö ja kentälle mars. Kuinkas ollakaan, olin päässy ehkä 5 metriä kohti kenttää ja PAM! Pallo päähän. Oli siinä sijaisella anteekspyydettävää.

    VastaaPoista
  19. Tiedän ton vitutuksen tunteen! Mulla onneks oli senverran tuurii, että meillä ei ollu mikään maailman kamalin liksanope, mutta sain silti vitutusta aikaseks :D Ensinnäki, ne samperin kuntotestit! Meillä oli viel seiskalla leukoja tehdessä naisten leuat, tehtii siis sillee jännästi, sain jonku ysin(?) sitte joskus ku se vaihtu miestenleuoiks nii mun haukkarit oliki yhtäkkii pienentyny etten saanu yhtää(en kyl vieläkää saa :D:D) vaikka sillo seiskalla en reenannu ja nykyään reenaan, käyn puntilla jne, en vaa osaa sitä tekniikkaa. Sitte nää jotku vetelee onnessaa niitä, kyllä ketutti.

    Meijän luokalle eksy kans muutamia semmosii idiootteja jotka asennoitu siihen asiaan että tää on perseestä en tee vittu- asenteella, ja siinä samalla pilas muittenki pienen ilon, mitä siitä voi vetästä. Joo, ymmärrän et kaikesta ei voi tykkää mut yrittäis hei ees, mikää ei oo nii vittumaista ku esim jäkikses viilettää siel parin muun hepunkaa menemää ku koko muu joukkue puhuu paskaa keskenää jossaki nurkassa.

    Moniamonia muitaki vituttavia asioita siinä liksas oli, mut en jaksa miettii enempää ku just pääsin sieltä pois <3

    VastaaPoista
  20. Puhut niin asiaa! Ja yks asia mikä suuresti vituttaa koululiikunnassa, on ne OPETTAJAT. Miten joku voi edes olla liikunnanopettajana niin idiootti, että suosii sitä joukkueenjako menetelmaa, missä parhaat ja ihkuimmat valitaan ekana ja ne paskimmat pullukat jätetään viimoseks? Ei, itse en ollut tälläinen paska pullukka, joka jäi aina viimeiseksi, mutta kyl kaikkien pitäis osata asettaa ittensä niiden asemaan ja miettiä miten paskalta niistä on tuntunut. En yhtään ihmettele jos on saanu ikuiset traumat koululiikunnasta ton takia. Ja pahoittelen yleistystä ja onneks kaikki ei kuitenkaan oo tälläsiä. Oli oikeesti ilo nähdä, ettei kaikki ookkaan tommosia, kun siirryin amikseen ja tuli uusi opettaja. Tämä tsemppas kaikkia tasapuolisesti ja oikeesti osas hommansa. Eipä enää vituttanut mennä liikkatunneille, eli opettaja ja tämän opetustapakin vaikuttaa todella paljon oppilaiden asenteisiin koululiikunnassa.

    VastaaPoista
  21. Mä tykkäsin liikunnasta enimmäkseen, olin siinä ihan perus jees, en ikinä ollu ensimmäinen joukkueeseen valittu mut en viimenenkään. Olin hirveen monessa lajissa tosi huonokin, mut en ottanu sitä niin verenmaku suussa ja siks se ehkä olikin ihan kivaa. Hiihtämisestä tykkäsin vastoin kaikkia yläasteikäsen käyttäytymissääntöjä, pesistä taas vihasin yli kaiken ihan joka vuonna. Siitä vaan en tykännyt yhtään. Ja just toi on niin tyhmää, et pojat pelaa lätkää ja tytöt jotain ringettee. MIKSI joku rengas sopii naisille paremmin kun kiekko, siks ku meilläkin on reikä? Eikai kiekon heittäminen jäälle voi olla mitenkään kauheen vaarallista jos suurin osa porukasta ei ees sais sitä mitenkään vaarallisen korkeelle lauottuu :D
    Enimmäkseen koululiikunnasta jäi yllättävän hyvä fiilis, vaik osittain se olikin perseestä. Tuli ainakin kokeiltua montaa lajia. Se tosin yläasteella nakersi, ettei liikunnasta voinut saada kymppiä ellei jotenkin ohjatusti harrastanut liikuntaa vapaa-ajallakin. Lähdeppä sieltä keskeltä metsää tarpomaan 10km talvisin tai ihan sama millon muullonkin, kun mitään julkisia ei liiku päivässä kolmee kertaa useempaa ja porukat on niin paljon töissä ettei kyytejä vaan saa.

    VastaaPoista
  22. Koululiikunnassa vituttaa;

    1) poikien liikunta on aina hyödyllisempää JA hauskempaa ku tyttöjen
    2) se, kun porukka ei osallistu ja sen takia kaikilla ei oo kivaa
    3) se, että pelataan aina niitä samoja lajeja, joista suurin osa tykkää, eikä niitä, joista pari - kolme luokalla tykkää
    4) EPÄREILUT JAOT!! saatana "tytöt vastaan pojat", vaikka me voitettiinki pojat pesikses
    5) pesiksen säännöt, varsinki ala-asteella
    6) ala-asteella se, ku opettajat pakottaa pieniä eskarilaisia hiihtään jossain 30 asteen pakkasessa, vaan koska "ei sodassakaan valitetty kylmästä"

    onneks ei oo enää koululiikuntaa. :---D

    VastaaPoista
  23. Tää on niin totta! Meillä on just toi, että meillä tytöillä on aina kauheet alkulämmittelyt pepunpyörittämisestä varvaspyörityksiin ja sillävälin pojat seisoskelee vieressä. Sitte opettajantulon jälkeen niillä käynnistyy suoraan jalkapallopelit ja meillä tytöillä on yli puolet siitä liikkatunnista jotai syöttö- ja pallonhallintaharjotuksia. VOI VITTU
    Sitte tytöille ollaan sillee;''Muistakaapas käydä suihkussa, tulen valvomaan teitä!'' ja pojat on samoilla vaatteilla liikassa ku mitä loppu koulupäivänkin, VOI VITTU

    VastaaPoista
  24. Mä niiiin inhosin koululiikuntaa ja sen seurauksena lintsasin 90% lukion liikkatunneista. Tein sitten ne kurssit itsenäisestä abivuonna, kun ois jääny lakki saamatta niitten helvetin liikkakurssien takia. Mä voisin tästä aiheesta jauhaa vaikka kokonaisen kirjan verran, mutta jos nyt pari asiaa mainitsis...

    Toi uinti. Ala-asteella se nyt vielä meni jotenkin, mut vitutti ihan järkytävän paljon, kun _aina_ opettaja tuli kyttäämään, että käykö kaikki suihkussa. Luulis, että sekin on jokasen oma asia mutta eei, jos vaan pesit kainalot, jalat yms nii opettaja tuli karjumaan viereen, et suihkussa pittää käydä. Mulla on myös ikuinen katkeruus siitä, että yläasteella oli pakko käydä uimassa, tai liikkanumero pyöristy huonompaan numeroon. Mä olin joku kasin oppilas liikassa ja sain sen kasin, jos kävin uimassa ja jos käytin käymättä, nii seiska tuli. Kasiluokalla meillä oli yhen viikon ajan liikassa uintia ja mä olin just sen viikon ajan Espanjassa lomalla, todistukseen tuli sitten keväällä seiska. Ope sano perusteluks "no jos olisit uinu nii ois tullu kasi". Mä yritin selittää, et enhän mä herranjumala ollu ees Suomessa nii ois kuulema silti pitäny olla uimassa :D Mitä helvettiä saanko kysyä?

    Ala-asteella myös hiihtäminen ja varsinkin hiihtokilpailut aiheutti mulle ikuset traumat. En yksinkertasesti osannu hiihtää enkä päässy niillä suksilla nopeesti eteenpäin ja mä olin aina viimenen hiihtokilpailuissa, oli tosi mukavaa aina, kun nimet julkistettiin koulujen ovissa ja mun nimi oli vikana :) Myös liikkatunneilla palasin aina hiihtolenkiltä viimesenä. Se oli jottain nii järkyttävää, että en hiihdä vieläkään, en halua ees opetella enää.

    Huoh, ehkä mä jätän tän avautumisen tähän, rupee ärsyttämään liikaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mua alko kyllä vituttaa tätä tekstiäs lukiessa toi Espanja-juttu. Ei jumalauta oikeesti! Ehkä sun olis pitäny varata lento heti Suomeen että olisit voinu käyä uimassa ja menny sit takas lomalle, niinkö se opettaja aatteli?! VITTU :DDd Tai vaikka perua koko matka, ku EHEI, et sä voi Espanjaan mennä ku sun pitää tulla uimaan tänne, että numeros ei laske! Niih :D

      Poista
    2. mä en nyt ymmärrä Fani jos toi on sarkasmia vai ei... Ootko ihan tosissas? Ne liput on tod. näk. varattu puoli vuotta tai vuosi aiemmin, ei sillon kauheasti mietitty että mitäs jos pirkko-liisalla on koulu-uintia sillon!11! ja tuskin nyt maksetusta matkasta luovutaan uinnin takia, ja arvaan tässä ettei jenni edes tienny että sillä viikolla olisi se koulu-uinti.
      voi olla et oot sarkastinen tossa mutta mä en osaa olla varma ku vähän epävarmalta vaikuttaa. Jos et oo nii voi vittu sun kaa

      Poista
    3. ANTEEKS FANI!!! ANTEEKS D:D:D:D:D:D totta kai mä NYT luen sen "niinkö se opettaja ajatteli" kohdan. ANTEEKS kauheesti!!! :D:D:D:

      Poista
    4. No mä vähän mietinki :DDd
      T: Fani:)

      Poista
  25. pisti kyllä vituttaan, kun piti mennä sen helvetin huonon itsetuntonsa kanssa muiden sekaan väkisin uimaan... siis kaikillahan sattu olemaan aina menkat

    VastaaPoista
  26. Ja sit vielä ne, että kaikki jotka on josai urheiluseurassa, niin se harrasteliaisuus nostaa numeron johonki 9 vaikka olis joku sellanen joka ei kävis puolissakaan liikkatunneista tai ei pitäis varusteita mukana. Oon itekki voittanu aika monesti mitaleja (kultaa aika monestikkin) kun oon osallistunu koulujenvälisiin kisoihin ja pääsyt niistä sitte aluekisoihinkin, mutta mitään kiitosta niistä en oo saanu.... toki ei kaikissa oo varmaa tämmöstä mutta meilläpä on ja se on vittumaista touhua, hei!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. näin tähän huomauttaakseni, meillä liikka ryhmä täynnä kaiken maailman jalkapallo tytyjä ynnä muita jotka saa harrasteliaisuuden ansiosta ysin liikasta vaikkei niitä paljoa tunneilla näy, itse hevosia harrastavana ja sen myötä urheiluseuraan kuulvana raadan joka päivä tallilla vähintään yhtä hikisenä kuin ne jalkapalloiliat, saan seiskan liikasta, koska en uinut. eivät kai usko hevosia harrastavien liikkuvan kuin muut..

      Poista
  27. Tää on niin totta!

    Koululiikunnas vittumaista on ne helvetin jaot!! Onko se reiluu, että toisessa joukkueessa on vittu joku mini-messi & co ja toisessa kasa tyyppejä, jotka ei osaa yhtään! tai vähän, mut ei niin hyvin ku toiset. Ja opettaja siellä tyytyväisenä myhäilee, että peli alkakoon. joo, niin eihän näissä joukkueissa oo kun 100 prosenttia epäreiluutta, jipii peli alkakoon!!

    Hiihto. PRKL! Inhoon hiihtoa, tai ainaki koulun. Ei vaan jaksa vittu kiinnostaa kiertää jotain kämästä suolenkkiä 10 sentin lumipaakut pohjassa :) Ja jos unohtaa vahingossa (tai tahallaan, ihan sama) sukset kotiin, nii sitte pakotetaan lainaamaan muulta sukset!! JOO, ihan heti! Unohtamatta niitä kivoja hiihtokilpailuita, mihin piti pakolla osallistua ja jäädä viimeseks kaikkien hiihtohullujen taakse, mukavaa.

    on se koululiikunta ihanaa <3

    VastaaPoista
  28. mullaki oli toi että valittiin AINA viimeiseksi tai tokavikaksi joukkueeseen ja olin kyllä urheilullinen ja hoikka ja reipas jne, tais olla kysymys siitä että kenen paras kaveri oli sillä viikolla ja kuka oli suosituin. Ne jaot meni aina samalla lailla. Sillon kun mä sain olla kapu niin valkkasin eka ne jotka aina jää vikaks ja tahallaan jätin ne suositut pohjalle vaikka se toinen kapu niitä noukkikin, mutta halusin vaan että kerrankin se yks valitaan ennen niitä suosittuja. Se oikeesti syö itsetuntoa, ei ehkä kuulosta pahalta mutta oli niin hirveetä ku kaikkki vielä kattoi että katos, kaks luuseria vielä siinä ja meitsi häpee.
    Tollaselle ehdottomasti stoppi ihan jo liikkamaikkakoulutuksessa pitää opettaa ettei tätä tekniikkaa SAA käyttää. Mielummin vaikka jokatoinen valitaan tai sitten puolesta poikki tms.
    + vielä se että jos ei urheile vapaa-ajalla yhtään niin sun numeros on luultavasti alhaisempi kun niitten jotka tekee kaikkee urheilullista koulun ulkopuolella. Aivan sama onko sun kunto hyvä tai innokkuus parasta tässä tapauksessa.... ihme ku tästä valitan vaikka ite harrastin fudista ja se luultavasti nosti mun numeroa :D

    VastaaPoista
  29. ooh, mikä aihe, mul ois niin paljo sanottavaa...
    Liikkamaikat on kyllä jotain niin kamalaa. Vihasin kutosella liikkaa, sain seiskan, mut yläasteella rupesin oikeesti yrittää (ja opehan oli ptiäny kahen tunnin palopuheen että yrittämällä saa vähintään 8 vaikka ei osaisikaan mitään) niin mitä sainkaan? Sen saman seiskan. se ope ei koskaa kattyonu mitä tein, muisti vaa että olin kutosella vihannut liikkaa (vaikka vihasin edelleenkin) Sitte kasin keväällä tää ope oli sairaslomalla ja meillä oli siainen, joka nosti mun liikkanumeron ysiin.
    Toinen juttu, kun pelattiin poikien kaa ja jossei osannu mitään, ne sai huutaa ja haukkua sut lyttyyn, eikä mitään sanottu, vaikka opet ihan tasan tarkkaan kuuli ja huomasi. Sit jos satuit vähä äyskäsee takas, ni johan heti kuulu et "ei tollasta kielenkäyttöä"
    no meil ei onneks koskaa ollu tota joukkuevalintaa, vaa se oli enimmäksee yks-kaks-kolme-neljä, tai et opet vaa jako.
    mut yks tosi vituttava seikka kans oli ne lajit. perus liikkavuosi et syksyl yleisurheiluu ja cooper, sit sisäliikkaa, jossa pelataan joko futista tai sählyä, sit luistellaa viis miljoonaa viikkoo, tehää niit samoi juttuja kymmeneen kertaan ja pojat pelaa lätkää, sit takas sisälle, kuntotestit, kerran telinevoimisteluu ja aerobiccii (miten se kirjotetaan) sit koris, lentis ja sitte taas fudis, söbö, fudis, säbä.... sitten mennää takas ulos, ja uus cooper, nähää kuin on tän ah-niin-monipuolisen liikunnan tuloksena kehittyny, ja sitte loppuaika pesistä
    lukios on onneks eri opet ja monipuolisempaa, eikä pelata samaa tylsää peliä kymmentämiljoonaa tuntii peräkkäin. uintipakkoo ei oo, mut pitää sit ite keksii joku liikuntamuoto tilalle, ja uimisesta saa plussaa. tytöt ja pojat saa valita joko oman sukupuolen ryhmii taikka sekaryhmiä, ja joukkuejaot saadaan hoitaa ite (ja ainaki li1 kurssilla suoriuduttiin siit aina hienosti)
    mä en oikeest ymmärrä et jos koululiikka on tollasta, ku mulla oli koko yläasteen, ni miten himinen voi koskaa oppii nauttii liikunnasta?

    VastaaPoista
  30. Listaanpa nyt ne asiat mitkä mua vituttaa koululiikunnassa :D

    Ne joukkuevalinnat. Ala-asteella olin vähän ulkopuolinen, joten jos oli niitä että muut oppilaat valitsivat joukkueet menetelmällä "mä otan tän" ja "mä otan tuon" olin aina viimeisten valittavien joukossa valintoja tehdessä.

    Uinnit. Omistan atopian (ja melko pahan sellaisen) eli se vesi niissä uimahalleissa kuivattaa ihon täydeksi korpuksi, varsinkin kun se tuntuu olevan täysin kloorilla kyllästettyä. Joudun aina siis jättäytymään uinneista pois. Meillä on uintien vaihtoehtoisena liikuntana muutama kilometri kävelyä, jota kukaan ei edes arvioi. Numero siis jää tulematta.

    Teinit/tenut liikuntatunneilla (olen kyllä itsekin naispuoleinen teini-ikäinen olento, ehehee). "Siis mitä nyt pitää tehä?!" "Mä nyt juoksen balleriinoissa/sukissa kun ei mulla mitää lenkkareita oo!" Ja se niiden arviointi. "Siis hyi! Miten tuo kehtaa olla tollasissa vaatteissa, kato nyt miten sen maha hyllyy!!" Ohh kasvakaa aikuisiksi.

    Pakkohiihto. "Eihän tota pakkasta ole kuin 15 astetta, hyvin voitte pari(kymmentä) kertaa kiertää tuon kolmen kilometrin ladun!" En harrasta hiihtoa vapaa-aikanakaan, se neljä kahden tunnin jaksoa kerran vuodessa riittää, kiitos.

    VastaaPoista
  31. Mua aiva puistattaa ku muistelenki yläasteen ''tyttöliikuntaa''! Voi luoja ku kaikki ruinas AINA sulkkista jeejee ja vähä tanssia yms, mut onneksi meillä oli kivat opettajat ja pääsin poikien kanssa aina pelaan lätkää ja futista ja sählyä tietty!! :) (tais olla mun liikunnannumeron pelastus koska mä olin aina se jota ei kiinnostanu, jos kyseessä oli tylsää sulkkista mitä kukaan ei osaa, tai just jotain ''luistellaan makkaroita'' WTF???)

    VastaaPoista
  32. Ärsyttää, ku aina semmoset saa 10 tai 9 liikunnasta, jotka ei ikinä syötä toisille peleissä, joilla on paras kunto ja jotka vetää 493493495 leukaa.. Mulla on aina ollu 8, vaikka oon kuinka yrittäny (okei 8 on hyvä), mutta se on vaan niin vituttavaa, ku yrittää parhaansa & koittaa pelata reilua peliä, koettaa huomioida muut ja suoriutuu kuntotesteistä ihan oksti.. mutta vittu ei ku sitä saatanan kasia tullu jo monta vuotta..

    VastaaPoista
  33. ite oon aina ollu hyvä liikunnasa ja tykkäsin koululiikunnasta, mutta olihan se perseestä ku "tytöt ei pelaa jalkapalloa eikä jääkiekkoa ku ne on poikien lajeja". Ja yhyy minusta oli tyhmää ku poikien ja tyttöjen liikunta oli erikseen. Mää tykkään pelata poikien kans ku saa välillä vääntää tosissaan! :D

    VastaaPoista
  34. Mun numeroni laski ala- ja yläasteen ajan aina asennevamman takia :'(
    Ala-asteella kun alko menkat, ne alko kamalilla kivuilla. Sanoin maikalle että käyn terkalta hakemassa lääkettä ja istun sivussa katsomassa - ei kuule sulla on asenteessa vikaa, etkö tiedä että niihin kipuihin auttaa liikunta (ETENKIN jos oot maalivahtina jalkkiksessa)!! Samaan syssyyn hän kuulutti mun menkkani muulle luokalle ja se oli todellatodella noloa. Tultiin niin landelta, että ruokkiksella tytöt vakoili vessojen luona kenellä rapisee kopissa ja sitten lähti huhut kiertämään, jos rapisi...
    Ennen meidän uimahallin vedessä oli klooria ja oon sille pahasti allerginen. Opettaja ei uskonut vaikka mun äitini soitti että asia on näin, veteen likka vaan. Tilanne ei muuttunut, vaikka mun naamasta kuivui iho irti ja silmäluomet kuivuivat hilseileviksi. Hankin sen tahallani, mulla ja mun äidillä oli vaan niin huono asenne. IHOTTUMAAN AUTTAA RASVA JA UIMAHALLIIN VOI MENNÄ JOS ON ALLERGIA, KÄYTÄT UIMALASEJA!!! Auttaa miten jos koko naama kuivuu irti?!?!

    Samainen yläasteen maikka meni kyllä tarkistamaan kuukautistapaukset vessaan ja pakotti osan käyttämään tampoonia. Vessaan piti mennä mukaan ettei kukaan kierrätä sitä käytettyä kuukautissidettä. Koulu-uinti = elämän tarkoitus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi herranjumala käy sääliks sua :( JÄRKKY OPE

      Poista
    2. Ei helvetti... :(

      Poista
  35. kaikista eniten muo kismitti noi huutojaot joissa huudettiin aluksi ne parhaat kaverit ja nöyryytettiin kaikki epäurheilijoidennäköisimmät.... ja se että pojat saa aina pelata sitä jalkapalloa sillävälin kun tytöt harjottelevat baletin/joogan/telinevoimistelun alkeita :):):) Tai kun sitä liikuntaa on eräillä se 2h/viikko niin niitäkään ei voi käyttää kunnolla vaan ''voitaisko vaa vähän syötellä sulkapalloa ku unohin liikkahousut kotiin ni mulla on päällä vaa tälläset kimaltelevat glitteri-legginsit ja tuubitoppi'' jolloin se 2h tuntu vähintää kaksinkertaselta :) Ite itseasiassa pidin koululiikunnasta ja se oli mulla valinnaisenakin... mut eniten just pidin niist tunneist jos päästii poikienkaa pelailee sählyy tai kaupunkisotaa :)

    VastaaPoista
  36. Oon miettiny tätä ihan samaa asiaa. En tiiä kuka kusiaivo on saanu päähänsä, että ihmisten liikuntataitoja täytyy ARVOSTELLA, mutta koko tää systeemi on täysin perseestä. Pahimmassa tapauksessa siellä tunneilla ei edes liikuta kun kerrataan niitä saatanan sääntöjä koko ajan ja harjoitellaan jotain vitun tekniikkaa. Siis tyttöjen tunneilla. Poikien tunneilla liikutaan oikeesti.

    Ei se juuri kansanterveyttä edistä jos ihmiset vieroitetaan liikunnasta jo kakarana sillä että tehdään jotain saamarin kuntotestejä tyyliin pikajuoksua piippauksen tahtiin ja istumaannousuja rivissä ja sit katotaan kenen vatsalihakset väsähtää ensin. Miksi se koululiikunta ei vois olla vaikka sellanen arvostelusta vapaa, rentouttavan ja stressiä vähentävän puuhailun hetki?

    Ei mutta kun tuloksellisuus.

    VastaaPoista
  37. Mulla on pahoja traumoja siitä, kun tehtiin aina johonki möllipallomällipeliin joukkueita. ai että oli ahdistavaa seisoa rivissä ja odotella sitä hetkeä millon valitaan joukkueeseen. siinä ois voinu kirjotella muutaman romaanin ku odottelin omaa nimeä. Hienoa miten oma arvo määriteltiin niihin aikoihin sillä, että kuinka mones on joukkueessa. sitte en loppujen lopuks jaksanu enää yrittääkää mitään missään lajissa kun tiesi ettei osaa ja on sen takia viimeinen valittu. aloin tuntee itseni todella huonoks ihmiseks kun kukaan ei halunnut mua joukkueeseensa. teki joka kerta vaan juosta pois niistä tilanteista.

    no mutta ei ne ajat onneks mun kiinnostusta liikuntaa ole vieny, sai vaan itteni tuntee huonoks. harrastin ratsastusta ala-asteelta melkeen amiksen toiselle asti. Enään en ratsasta vaan käyn salilla ja juoksen. nykyään tykkään liikunnasta niin paljon, että haluaisin opiskella fysioterapeutiksi tai liikunnanohjaajaksi.

    VastaaPoista
  38. ETUKÄTEISVAROITUS: anteeks kauhea vuodatus, mutta olen katkera, kettuuntunut ja traumatisoitunut nii riehun täällä sitte ::--D

    mua ketuttaa eniten mun ala-asteen aikaiset liikanopet ! meil oli kauhea suosimine. mä joka olin äkäine ja kova meluamaan ja väittelemään nii jouduin henkihieverissä kynsin hampain repimään itselle hyviä numeroita, vaik mä olin useimmissa lajeissa aika hyvä. (kerra esim eräs, joka ei osannu uia 25 mertiä eikä tehä siltaa, kärrynpyörää jne sai kevyesti ysin YHEN LAJIN TAITOJEN TAKIA, mä taas niukin naukin vaik uinti- ja voikkatesteistä kiitettävät ja olin muutenki aika tasapainoinen taidoiltani ::D)

    ja ei, mulla ei ollu asennevammaa sillä lailla, en esim koskaan pilkannu jos joku feilas, joukkuepeleissä annoin kaikkien pelata ja yrittää ja en kiusannu ketää liikassa tai muutenkaa, vain herkästi vedin palkokasveja nenään jos koin, että joku oli epäreilu mua kohtaan. jep, opettajilla oli todellakin asenne "poissa silmistä, poissa mielestä". eli mitä väliä jos joku kohteli mua salaa epäreilusti, mutta ku seurauksena mä aloin riehua näkyvästi niin mua syytetään !!1 näinhän se oikein meneekin >.<

    sitte mulle vielä väitettiin, että ei ongelma ois persoona, vaan että olisin vain ihan sukka kaikessa. okei, en aina jaksanu inspiroitua kaikesta enkä tietenkää ollu täydelline, mutta useimmista ihme testeistä sain tyyliin ysejä. mä uin kympit uintitesteistä, osasin kolmoispiruetteja ja sellaisen kierrepotkun jalkapallossa että maalivahdit pysykää pois tieltä jos ymmärrätte oman parhaanne ! ::--D mutta valitettavasti en päässy jalkkiksessa esille vaik olin semihyvä ottaen huomioon ettei pelitaustaa ollu, koska sitä harrastavat tähdet ei sitte koskaa antanu muitte pelata ja sitte kaikki uinti/tanssi/jooga -lajit joissa olin pretty damn good ilmeisesti olivat vähemmän merkityksellisiä ainaki mun arvostelun osalta ……… oikeasti aina jos menestyin jossaki nii mua kohdeltiin kuin ilmaa, ja jos feilasin jossaki nii opet tuli dissaamaa ! ja viel suuttui ku olinki häijy takaisin. vittu mikää auktoriteettiasema niitä oikeuta kohdella mua kui roskaa. >.<

    kauhein oli selitys, "tietenki niitä suositaa joilla on omaa urheilutaustaa" jossai lajissa, jota en ollu ite harrastanu, mutta sen sijaa ku oli jotai tanssi/uinti juttuja nii jopa vaihtui ääni kellossa ! mä sen sijaa menetin oikeuksia tanssi- taitouinti- ja kilpauintitaustan takia. ei se oo hei huijaamista jos mä omalla ajalla vaivaudun opettelee ! ::D

    yläasteella liikassa on ollukki sitte parempi meininki, en tajua mikä ala-asteessa oli vikana ku ERI kouluissa ERI opet kohteli kaikki mua epäreilusti ::--D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en tiiä saiks tosta sekavasta selityksestä mitää selvää, mutta pääidea oli ala-asteen opejen erilaiset yritykset esittää etten ansaitsis seiskaa parempaa numeroa todistuksee vaik pärjäsin tunneil ihan hyvin.

      ne varmaa yritti saada mut lintsaamaanki tekemällä niistä tunneista yhtä helvettiä, että ne sais tekosyyn reputtaa mut ! (tai nytte aloin ylidramatisoida koska olen kettuuntunut ja väsynyt.) ::--D

      Poista
  39. Koululiikunnassa kamalinta oli kaikki venyttelytuokiot joita piti olla joka helvetin välissä. Pahimpia oli 2 tunnin venyttelyjumpat.... Eikä mua myöskään kiinnosta liikuntatunnilla treenata tissejä timmimmäks.

    VastaaPoista
  40. huono ryhmähenki yläasteella, vaikka sillehän nyt ei opettaja oikeestaan voinut mitään. mut siis aina ku piti vaikka parin kanssa pelata sulkkista nii minä epäsuosittu hyypiö jolla ei ollu yläasteella kavereita, olin aina pulassa niillä tunneilla kun joku vasten tahtoaan määrättiin mun pariksi.

    muistan ikimuistoisesti kans yhden suunnistustunnin, jolloin mun piti lähteä ettimään niitä vitun rasteja ihan hullussa kaatosateessa yhden tytön kanssa. tää tyttö olis halunnu mennä parhaiden kavereidensa kanssa kolmistaan mut opettaja määräs sen mulle pariksi ku muuten olisin ollu yksin. hän sitten katsoi oikeudekseen purkaa vitutustaan muhun ja katsoi myrkyllisesti ja tiuski mulle koko sen ajan kun oltiin ulkona sateessa.
    eikä löydetty yhtäkään niistä helvetin rasteista.

    ja lihaskuntotestit ja juoksutestit. luulin että lukiossa ei enää olis, mutta olihan siellä niitä :(( ja sit kans vihasin telinevoimistelussa niitä kieppejä ja roikkumisia mitä piti tehdä korkealla puomilla pää ylösalaisin. en itseasiassa koskaan suostunut tekemään niitä, koska tuli aina sellanen pakokauhu siinä puomilla ja oon kerran pudonnu naamallekkin kakarana ku yritin jotain kieppiä tehdä ja sen jälkeen oon noita pelänny.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niin ja sit mua vitutti kans liikuntatunneilla se, että esim sählyssä siellä on aina sellasia jotka on harrastanu sitä lajia/jotain muuta liikuntalajia tosi aktiivisesti ja sit siitä pelistä tulee näiden urheilullisten pelaamista. ne jotka ei oo niin hyviä jää sivuun eikä niille syötetä ollenkaan, vaikka ne yrittäis tosi paljon. jotenki vois ne joukkueet jakaa paremmin et kaikki pääsis pelaamaan niinku samantasoisten liikkujien kanssa.

      meiän liikuntatunneilla ei kyl muistaakseni oo ollu tollasta noin räikeetä jaottelua et pojat saa pelata jääkiekkoo mut tytöille sopii joku ringette paremmin. onneksi, koska toihan on aivan saatanan epäreilua. D:

      Poista
  41. Mua vitutti se et vaikka kuinka yritin, ni sain silti huonoja numeroita... Osallistuin kaikkeen, mulla oli aina varusteet mukana, yritin olla innoissani kaikesta... Ei riittäny, ku en ollu sellanen urheilijatyttö joka harrastaa koripalloa ja käy harkoissa joka päivä... Nää tytöt sai kyl hyviä numeroita...
    Ja sit kerran ku mulla oli nilkasta nivelsiteet venähtäny(mulla oli lääkärintodistus + kävelin kepeillä) ni ehei olis pitäny osallistuu pyöräilyyn!

    Meijän opettaja kyl oli niin perseestä, et ei toista ole...
    Se opetti meille terveystiedos(joo se opetti liikkaa ja terveystietoa), et jos on homo, ni pitää tappaa ittensä, koska ei oo normaali! :DDDDDD Et sillee.

    VastaaPoista
  42. muuten ajattelin vaan sanoa että onneksi ei saa enään valita kuka tulee mihinki joukkueeseen, kielettiin kun tajuttiin vihdoin että se on syrjintää!

    VastaaPoista
  43. meidän liikanope oli semmone runkku, anto kaikille lentopalloilijoille ja bodaajille kympin liikasta ja muut sai tyytyä kasiin tai yleensä seiskaan. ikinä se ei kannustanu ketään, piilovittuili vaan, paitsi lentopalloilijat sai sen pervon suosion kyllä! sitte se syrji kaikkia laihoja, mun liikkanumeron piti AINA seiskassa ja sitte nosti satunnaisesti jonku toisen numeron seiskasta kasiin vaikka mulla oli parempi kunto ku niillä. ei siinä ees jaksanu yrittää ku ties et seiskan kuitenki saa vaikka vittu juoksis viis maratoonia peräkkäi, paitsi jos ois lentopalloilija. heti ku vaihoin koulua, nii kasihan se sieltä pätkähti! et lämmöllä senki liikkatunteja muistan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sorivaan mut liikkatuntien arvostelu menee siinä, että mtien otat muut huomioon, oletko joukkuehenkinen, ootko innostunu mistään lajeista, ei siitä kunnosta.

      Poista
    2. niinkö? ei täälläpäin vaan mene :) se menee tasan sen mukaan ootko kaupungin parhaassa ringettejoukkueessa pelaamassa. muulla ei ole väliä.

      Poista
  44. mulla jäi eniten paskan maku suuhun ihan vaan luokkakavereista liikuntatunneilla. oon varmaan maailman epäurheilullisin muidu, en osaa "heittäytyä" lajiin samalla tavalla kun kaikki muut, niin yleensä olin siinä taka-alalla, mutta tein kuitenkin koko ajan muiden mukana, vaikkain huonommin. muijat ei tietenkään tällästä kestäny, vaan karju koko ajan kuinka mun pitäis yrittää enemmän ja mun takia joukkue ei voi voittaa esimerkiks futismatsia tai jotain. no voi vittu sentään, mä en rupee kaatuu rähmälleni kakstoist kertaa vaan et ne sais varmuuden et mä yritin. saatana.

    uintienki suhteen mulla on todella huonot muistot. mulla oli aika vakavassa vaiheessa syömishäiriö yläasteella, ja tunsin oloni niin lihavaksi etten suostunu näyttäytymään kesälläkään pienissä vaatteissa, saati sitten uimapuvussa. joka uimatunti tulin paikalle äidin kirjoittaman lapun kanssa, että mulla on menkat. opettaja oli tietenkin ihan kypsä siihen etten tullut ikinä uinteihin. mä en vaan voinut sille yhtään mitään, eikä kukaan sitä ymmärtäny.

    VastaaPoista
  45. se just että urheilijat sai parhaat numerot vaikka mitää ei tehny. tai että on opettajan silmätikkuna koko vuoden. joukkuejaot. huonoimmat jätettii aina vikoiks.. löytyyhä niitä.

    VastaaPoista
  46. En koskaan tykänny koululiikunnasta, mutta joukkuepelit oli pahinta kaikista. Muita huonokuntosempana ja hitaampana yritin pysytellä joukkuepeleissä puolustajan paikalla, mut aina se ei ollu mahdollista. Yritin kuiteen - varsinkin vahemmiten - kuiteen olla ees jollaan tavalla hyödyks kentällä, jossei muuten ni esimerkiks pyrkimällä sinne suuntaan minne luulin seuraavien syöttöjen kohdistuvan. Kun muutenkin tuns olonsa muita huonommaks ni tuntu suorastaan iskulta puukolla silmään ku joku urhisteini kävi rääkymään kentän toiselta laidalta et "SÄ ET EES YRITÄ!!12" Kun olin muutenkin ihan avuton peruskouluaikana ni oli siinä itkussa pidättelemistä. :c
    Lukiossa onneks ihmiset oli ees vähän kasvanu ja kypsyny, ni kukaan ei enää uhonnu päin naamaa. Jeeeee!!!!!!21

    Mut joo, veikkaan että ees oma säälittävyyteni ei olis saanu mua inhoamaan koululiikuntaa niin pahasti jos edes opettaja olis ollu oikeudenmukainen. Mut ei, open logiikkaan kuulu vähän senhenkiset jutut että katkennut jalka paranee juoksemalla ja kovan keuhkokuumeen jälkeen voi osallistua liikkatunnille jos heittää palloa vaan toisella kädellä!

    VastaaPoista
  47. koululiikunta oli ihan jees, sain siitä sekä ala- että yläasteella (ja lukiossa yhdestä kurssista) aina kasin (paitsi yhtenä vuonna yläasteella seiskan ku opettaja kilahti mulle luistelemassa ku mulla oli kuulemma se näissäkin kommenteissä tutuksi tullut asennevamma..)
    mutta yhtä lajia en sietänyt, se oli pitkän matkan juoksu.
    ala-asteellahan se oli 600 metriä, en jaksanut silloinkaan juosta koko matkaa XDD oli hienoa ku ite käveli ja muut juoksee ohi.. yläasteella ja lukiossa se matka sitten nousi 1500 metriin, olin astetta säälittävämpi näky kun oon aivan naatti ensimmäisen 400 metrin kierroksen (urheilukentän ympäri) jälkeen, sitten kävelin 2 kierrosta ja lopuksi otan jollain ihmeellisellä voimalla armottoman spurtin maaliin XDD muut siellä jo tekee loppuvenyttelyä, ite rysähdän maahan meritähtiasentoon makaamaan ja makaan siinä lopputunnin. ajaksi tuli aina hienosti jotain 12 minuuttia (y)

    VastaaPoista
  48. Mua vituttaa koululiikunassa se, että meidän koulussa saa kympit ne, jotka harrastaa hiihtoa tai uimista, koska ainakin tyttejön liikunnanopettaja on enne ollut uimari! Ja sitten ne helvetin hiket jotka ravaa jokaikisessä kisassa mitä se opettaa keksii, saa myös sen kympin ja muille jää sitten kasit ja seiskat

    VastaaPoista
  49. INhoon koululiikuntaa ja oon aina inhonnu. Muutenki tuntuu et meitä verrataan muihin liikuntaryhmän oppilaisiin, niihin himourheilijoihin. Vaik tarkotuksena ei oo mitenkää verrata itteesä muihin, mut must vaan tuntuu silt esim. just kaikis testeis.
    Muutenkin jotkut opettajat ei älyy ollenkaa koululiikunnan merkitystä. Niiku sä sanoit niit tarkotus ei oo tappaa liikunnan iloa vaan sitä pitäis tuoda.
    "Jos sää et nyt osallistu tähän kerran vuodessa järjestettyyn uintitunnille niin mun pitää pudottaa sun liikka numeroa..."

    VastaaPoista
  50. Telinevoimistelu, pitkänmatkan juoksu ++ muut yleisurheilulajit ei tod. ollu mieleisii eikä tuu koskaan olemaan. Mitään en vihaa enemmän kun kyseisiä. OOn niin pelkuri etten uskalla pää alas päin roikkuu jostain tangolta ja tää oli ihan hirveet ku opettajat pakotti tekee. Lisäks en osaa tehää kärrynpyörää ja ala-asteella opettajan kanssa kauheet keskustelut.

    VastaaPoista
  51. en oo vielkään muuten älynny mikä virka näil kuntotesteil ja lihaskuntotesteil on koululiikunnassa?

    VastaaPoista
  52. Mutta joo Jenni olet niiiiiin asian ytimessä! Vittu rakastin liikuntaa mut jotenki tyttöje koululiikunta oli aiva naurettavaa yläasteel!

    VastaaPoista
  53. huippu aihe!! ite tykkäsin koululiikunnasta suurimmaks osaks mut hiihto, suunnistus ja lentopallo sai veren vähä kiehahtaa.. :D ja koripallosta en tykänny, siinähä menee kynnet poikki ku pallon ottaa kii! ja harmitti aina muissaki joukkuelajeissa ku joku monsteri juoksi päin ja kynsi katkes :((

    VastaaPoista
  54. nyt kyllä osuttiin asian juureen! oon usein miettinyt et miksi kympin saa vaan ne jotka on taitavia kaikissa lajeissa ja just simmosia saatanan himourheilijoita. kymppiä ei voi saada semmonen joka yrittää parhaansa kaikissa lajeissa, haluaa kokeilla erilaisia lajeja sun muuta. eli jos sä et vittu osaa hypätä sen riman yli 200cm korkeudesta ni se on voi voi kymppiä ei sulle tipu. mitä paskaa.

    niin joo ja meiän lukion liikunnanopettaja (jolla on metri kertaa metrin iso perse) laski mun numeroa yhdellä koska olin yhden tunnin pois. juu selvä

    VastaaPoista
  55. Parasta oli kyllä se, etten saanu mun yo-todistusta ja lukion päättötodistusta ulos, ennen kun kävin korvaamassa pari liikunnan tuntia jotka olin pois koska mulla oli _SOLISLUU POIKKI_. Ei kai siinä mitään, helposti just leikkauksesta tulleena ois pystyny pelaa lentopalloo. :))

    Eikä sekään vielä riittäny, sain sentään korvata ne tunnit ylä-asteelaisten kanssa. <3 Mielestäni oli 18-vuotiaana oikein ihanaa olla samoilla tunneilla 13-vuotiaiden kanssa. :D Varsinkin ku sekin tais olla joku tarkkisluokka kaikille niille AD/HD kersoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäki meinasin joutua tänä vuonna korvaamaan jonku liikkatunnin kolmos-nelosten pienluokan seurassa (ja itse tosiaan olin kasilla) ::--D lisäksi tämä ihana elämyskokemus ois ollu aivan omituiseen aikaan, mun omien kouluaikojen ulkopuolella ja siinä ois ollu välissä kahen tunnin tauko mun tuntien päättymisen jälkeen ennen kui se tunti ois alkanu, koska tietenki se sattui olemaan ainoana päivänä, jolloin meikällä päätty koulu aikaisin.

      totesin sitte, että en jää kaheksi tunniksi keskustaan kieppumaan koulu- ja liikkatavaroiden kans ja venailemaan tän korvauskerran alkua, ja päätin jättää koko systeemin väliin. liikkanumero laski tämän päätöksen takia, mutta eipä kaduta koska todennäköisesti pelastin itseni aika jäätäviltä traumoilta ::DDDDd

      Poista
  56. mua vituttaa että maikka olettaa ettei voida tehdä mitään jos kaverit ei oo samassa joukkueessa ja miksi vitussa tytöt ei suostu pelaamaan sitä jalkapalloa jos sitä pelataan

    VastaaPoista
  57. Mua vitutti se, että työillä oli enemmän hiihtoa, kuin pojilla. Siellä me sitten ladulta katseltiin, kuinka pojat taas kerran saivat pelata lätkää, mutta me tytöt hiihdettiin. Kyllähän me sinne luistelemaan päästiin ja lätkääkin saatiin pelata (mä en oo kuullutkaan, etteikö tytöt pelais kanssa lätkää. ite en oo ikinä mitään ringetteä pelannu), mutta silti meidän piti harjoitella kaikkea kummaa, ennen kuin päästiin pelaamaan. Jätkille vaan lyötiin mailat kouraan ja kaukalon luukku auki.

    Ja se helvetin PESÄPALLO. Mistään lajista ei ole niin pahoja traumoja, kuin siitä. Mä en ole ikinä tajunnut sen lajin sääntöjä, enkä sitä minne pitää juosta, tai minne heittää. En siis vain hahmota yhtään mitään. Joka saatanan kevät oli yläasteella tuskaa, kun piti pelata pesistä poikien kanssa niiden liikkamaikan johdolla. Niiden liikkamaikka oli vanhan koulukunnan sovinisti ja melkein koko muu ryhmä oli täynnä kaiken mailman urheilijoita. Siitähän se riemu aina repesi.

    VastaaPoista
  58. tasapainotesti. mitä vittua, miten sellasella palkilla seisonta viestii urheilullisuudesta ? meidän luokan lentopalloilijatkin kusi sen testin kun yks sellanen kiltisti sanottuna hissukka veti siitä parhaat pojot. ja muuten - kyllä meillä vielä viimevuonna valittiin ne joukkueet kahden kapun taktiikalla - siis peruskoulun viimeisellä luokallani vuonna 2012. Itse en oo koskaa tuntenu ahdistusta sitä joukkuevalintaa kohtaan, mutta oonkin aina ollut perushyväkuntoinen enkä koskaan kiusattu tai yksinäinen. Aina on ollut joku kaveri joka pyytää siihe omaan joukkueeseensa, mutta ei oo kaikilla. Mut yks miinus mullakin oli - kaikki helvetin futsaalit ja jalkapallot ja ringetet ja käsipallot sujuu muittamutkitta mutta anti olla kun ruvetaan tanssimaa. Oli se sitten aerobicia, swingiä tai zumbaa tai vaikka vittu neoklassista balettia niin oon aina jonkun päällä ja mustelmilla ja ai sori eiku oho. En vaan osaa, ja tottakai pojat laukoo kiekkoo maaliin jäällä tai telinevoimistelee, mutta tytöt, mehän voitaisi vaikka tanssia vähän :):):):)):) vittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ja muuten, ala-asteella mua sanottiin passiiviseksi liikuntatunneilla koska mut laitettiin aina vaihtoon, syynä se että meillä oli varmaan 2 vuotta aina samat joukkueet koripallossa ja lentopallossa ja mun joukkueessa oli kaikki mua paremmat ja sporttisemmat, että ne voi laittaa pelaamaan mut ne vähemmän taitavat voi istua.

      Poista
  59. eniten vitutti se kun ala-asteella lähettiin hiihtämään, hiihtoladulle matkaa monta kilometriä ja sukset piti tietenkin kantaa kävellen sinne ja pois sieltä.. <3

    VastaaPoista
  60. Koululiikunnassa vitutti epäreilu opettaja. Tämä ei ollut hyvissä väleissä mun perheen kanssa joten sain aina huonoimmat numerot tms. kun taas eräs toinen penska aina keksi paskoja ja olemattomia tekosyitä olla pois tunneilta ja sai silti yhdeksikköjä ja kahdeksikkoja! Muutenkin tuntuu että nykyään numerot tulee enemmänkin siedettävyystason ja naamavärkin perusteella kuin sen miten tekee tunneilla töitä. Jos ei muualla niin meikäläisen koululaitoksissa :--D

    VastaaPoista
  61. muistan ala-asteella ku tyttöjen liikassa kaikkien piti mennä riviin ja jaettiin yks kaks-jaoilla nii ne parhaat kaverit meni aina silleesä että pääsivät samaan ryhmään.
    jos kerranki meni silleen et olis päässy niitten kanssa samaan joukkueeseen alko paskamyrsky et "hei nyt tää ei oo oikein ku mä en nyt pääse samaan joukkueeseen ku te!! hei vaiha sä anni-jorma mun kaa paikkaa >:(!!!!11"

    <3<3<33

    VastaaPoista
  62. Ehdoton ykkösvitutuskohde oli (ja on edelleen) hiihto. En ymmärrä mikä järki oli hiihtää paikasta A paikkaan B, jonne opettaja körötteli autolla vahtiakseen että jokainen Pirjo-Petteri on tosiaan hiihtänyt tuon tietyn määrän.

    Hyvänä kakkosena tulee suunnistus. Hittoako piti rämpiä umpimetsässä "opettelemassa kartanlukutaitoa", mieluummin olisin vaikka juossut pururataa ympäri tuonkin ajan kuin kiroillut persiilleen printatun kartan parissa. Ja ah voih sitä onnea, kun joku valopää on kettumaisuuspäissään käynyt siirtämässä (tai muuten vaan tuhoamassa) rastit - etsit sitten puoli tuntia olematonta suunnistusrastia.
    Kaikkein "huvittavinta" tässä suunnistamisessa oli ehkä kuitenkin se, että suunnistuspaikka sattui olemaan kuuluisa borrelioosipunkeista.

    VastaaPoista
  63. Mua vitutti ainakin just toi, et pari huippuoppilasta liikunnassa pääsivät valitsemaan joukkueet, koska oon ite huono liikunnassa (enkä myöskään kuulunut luokan "suosittujen" tyttöjen kaveripiiriin) ja näinpä tulin aina viimeisten joukossa valituksi.

    Sit yläasteen liikunnan maikkaa inhosin yli kaiken... seiskaluokan alussa se sanoi meille, että liikuntanumero määräytyy sen mukaan, kuinka tosissaan yrittää tunneilla, ei sen, miten lahjakas liikunnassa on ja kuinka paljon harrastaa liikkaa vapaa-ajallaan. Eiköhän se sit vaan suosinutkin koko sen kolmen vuoden ajan aina niitä tyyppejä, jotka olivat tosi hyviä liikunnassa ja harrastivat taitoluistelua, vikellystä ja ties mitä. Mä yritin seiskaluokalla vielä liikunnassa ihan tosissani, mut sit kun meillä kaikilla likoilla oli opettaja-oppilas-keskustelut, niin se maikka vinesi mulle meidän tapaamisen aikana vihaisesti, että "arvaa onko kiva opettaa, kun huomaa ettet ees yritä ollenkaan" (ja antoi huonon arvosanan liikunnasta). :D Okei. Toi oli mulle se viimeinen tikki, jonka jälkeen en enää jaksanut ees sen ihmeemmin satsata liikuntaan yläasteella - aattelin, et jos saan valitusta siitäkin kun oikeesti yritän, niin kai sitä voi olla rehdisti paska liikunnanvihaaja samalla vaivalla. En siis alkanut repiä naamaani sille opettajalle, lintsata tai käyttäytyä mitenkään hankalasti, mut sporttailin tunneilla jokseenkin lepsusti sen jälkeen. Tän ansiosta se maikka sit vihas mua varsinkin ysiluokalla jo ihan kympillä ja näyttikin sen vittuilemalla ja yrittämällä nolata mua tahallaan muiden oppilaiden nähden ja kuullen :D

    Myöhemmin sain tietää, et se maikka oli saanut käytöksensä takia kaks varoitusta, ja jos se ois saanut vielä yhden, niin se ois ollut vaarassa lentää koulusta pihalle. Ilkeää kyllä, melkeen harmittaa kun en hankkinut sille sitä varoitusta... No, mut lukioon siirtyessäni meillä oli oikeesti mukava maikka, niin mäkin aloin pitää liikunnasta hiukan enemmän.

    VastaaPoista
  64. Pesäpallo oli kyllä kaikkein vituttavin laji ikinä! Sitä mentiin sitten aina satoi tai paistoi. Ja tottakai joka vuosi ensin harjoiteltiin 200 krt. ja sitten päästiin pelaamaan. Mutta kun ei ne harjoitukset oikein auttanut. Tytöillä se vaan menee niin, että joko osaat pelata keskivertoisesti tai oot ihan paska. Pojat taas ovat joko keskivertoisia tai ihan ylihyviä. Ja tietenkään pojat eivät pelanneet kertaakaan pesistä!
    Ja urheilijoita tottakai hemmoteltiin. Itse lopetin urheiluvaatteidenkin käytön jo ala-asteella. Miksi ihmeessä mun täytys niihin pukeutua tai edes yrittää mitään jos numero ei siitä laske tai nouse, joten liikkasin sitten vain farkut jalassa, vaikka ihan vittuillakseni. Mutta nää himourheilijat saivat aina 10, vaikka lähes jokatoinen tunti makasivat maassa ja sanoivat, ettei nyt jaksa.
    Joukkueiden jakaminen oli kyllä maailman noloin tilanne! Kaksi parasta urheilijaa valitsee kaverinsa ja sitten ruvetaan katsomaan ketä paska viitsitään ottaa. Itse en koskaan ollut ihan viimeinen, mutta kuitenkin viimeisten joukossa. Se oli maailman noloin tilanne siinä seistä rivissä kahden joukkueen edessä, kun ne katsovat nenänvarttaan pitkin.

    VastaaPoista
  65. Itse mua vituttaa koululiikunnassa eniten se suorittaminen ja muihin vertaileminen. Koululiikunnan pitäis olla liikkumiseen kannustavaa, mutta mun koko innon se on vaa tappanu.

    VastaaPoista
  66. Mä vihasin pesäpalloa. Siis se oli hirvein laji koko peruskoulun liikunnassa. Mä en oo ikinä ymmärtänyt niitä sääntöjä, en todellakaan osaa lyödä ja jos jostai ihmeen kaupalla sain sen pallon ekana ryömittyä kiinni niin mulla ei ollu mitään tietoa mihin sitä sitten heittää. Yläasteellakin kaikki vaan lyömään ja sitten kentällä sulle huudettiin heti naama punasena jos et ekana saanu sitä vitun palloa sieltä ilmasta hypittyä kiinni. Toi oli niin häpeälaji.

    VastaaPoista
  67. Kaikista ärsyttävintä oli tosiaan se, että he jotka harrastavat urheilua ja kilpailevat vapaa-ajallaan joka vitun lajissa saavat automaattisesti 10 todistukseen. Ihan samalla tavalla käyttäydyin tunnilla kuin hekin ja silti todistuksessa 8. Paskanmarjat että 9 luokalla 50% numerosta määräytyy sen mukaan, kuinka innokkaasti osallistuu!! Onko se saatana mun vika etten jaksa juosta viittä kilometriä cooperin testissä ja etten veny yli normaalien rajojen 'lihaskuntotestissä'? Jos minä istun puolikuolleena ja hengästyneenä, kaikkeni antaneena joka helvetin liikuntatunnin jälkeen niin eikö se 10 olis mun eikä sen helvetin himo urheilijan joka ei edes hengästy tunnin aikana?
    Ja se, että joka vitun liikunnanopettajan pitää rakastaa hiihtoa. Talvessa luistellaan se 2 tuntia, joista vähintään toinen jää pois koska jää on huonossa kunnossa ja sitten hiihdetään helvetti 10 tuntia vaikka ladut olis umpijäässä ja jalkapallon kokosia rakeita satais!!
    Ja tietysti se uinti. Koko 2 tuntia, mitä siellä on aikaa niin uidaan joka ikistä uintilajia päästä päähän ja hypitään ja pompitaan altaan reunalta. Sitten vapaaseen uintiin jää aikaa 15 min, ja mikäli tosiaan haluat keretä pestä ja kuivata hiukset edes hieman kuivahkoiksi niin ei kannata edes haaveilla mistään vapaa uinneista.
    Onneksi koululiikunta nyt ohi ja mitä muuta siitä sain kuin ikuiset traumat jokaista helvetin lajia kohtaan?????????

    VastaaPoista
  68. meillä tytöt pelas pesistä TENNISMAILALLA, että kaikki osuis ja ei tulispaha mieli kenellekkää. ei perse sitte ku pelattii ni tuli oikee mnyötähäpee, et miks me ei voida pelata oikeilla säännöillä?+!11!1

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä!?!?! :´DDDD Tää on ehkä kaiken huippu..

      Poista
  69. Meillä tais mennä liikan numero painon ja pärstän mukaan. No mulla oli kiitettävä vaikka peruskunto on ihan schaibaa enkä tasan harrasta himassani edes penkkiurheilua. Tuntuu että kiitettävään riitti se että on tekevinään tai tekee mitä käsketään. Eihän mulla tainnut olla aina edes verkkareita matkassa. Kaverini jolla on vähän ylipainoa teki taatusti ihan yhtä paljon kuin minäkin koska yleensä oltiin pari tms. Mutta silti napsahti paska liikan numero. Onneksi hiihtäminen jäi ala-asteen jälkeen. Se on ainoa laji josta jäi paska maku koska oli pakko,ja pakkasrajoja ei meidän opettaja tuntenut. Ylä-asteella vitutuksen aihe oli ainoastaan toi millä perusteella numeroita jaettiin vaikka eihän mulla pitäis valitettavaa olla.

    VastaaPoista
  70. Mua koululiikunta seiskaluokalta lähtien vitutti, pelotti, oksetti jne. Ihan vaan sen vitun opettajan (lue: kiduttajan) takia. Vapaa-ajalla joukkuelajeja, esim. korista, futista ja sählyä pelaavat oli maailman valtiattaria ja niille kuului kymppi. Jos jonkun futisprinsessan kynsi lohkes nii kauheet lässynlässyt ja äkkii kotiin paraneen. Mut sitte ku joku "tavallinen" tyyppi sai satasen vauhdilla sählymailan mahaansa nii eiku "JUOKSE JUOKSE, EI SULLE KUINKAA KÄYNY!!!" Eihän se tyyppi sit muutaku joutunu samana päivänä sairaalaan ku sisäinen verenvuoto.... True story!
    Ihan sama siis kuinka mäkin yritin, varsinki lukios, et liikunnan nro vähä nousis mut 7 se on aina ollu ja siinä se pysyki. Eiku hetkinen, sainhan mä valinnaisesta tanssikurssista 8!!! ;O mahto kurppa olla 40 asteen kuumehourees!!
    Nii ja sit noista uinneista... Ei saatana, ihme ettei tarvinnu olla Helsingin lääketieteellisen todistusta siitä et sul on menkat etkä voi uida!! Kuinkahan monta lappua mama sai väkertää opelle ettei tarvis värjätä vettä punaseksi. Jos lappuu ei ollu nii uhkas viedä vessaan tarkistukseen ja ilmeisesti joilleki sen tekikin. Toivon todella että jos eukon touhu jatkuu niin vanhemmat sais ottaa ohjat käsiinsä ja hommata potkut opelle.
    Ainii ja tää paskiainen tuhos mun kaverin jalat. Kaveril ollu aina huonot nilkat ja niitä hoidettiin lääkkeillä. Terkkarilta oli liikuntatunneille kattavat selvitykset mitä ei saa tehdä. No, vittujako tää ämmä välitti, koska kaveri ei harrastanu mitää joukkuelajeja. Nykyään kaverini ei voi enää juosta kuin muutaman metrin, sitten kipu yltyy jo liian kovaksi kestää.
    Muutenkin koululiikunta on mennyt liialliseksi testaamiseksi ja heikompien nöyryyttämiseksi. Mun puolesta kaikki lihaskuntotestit voitaisiin jättää kokonaan pois, tai ainaki suurin osa. Eikä tytöt tarvi mitää vitun kaunoluistelun opetusta, aivan turhaa paskaa koko touhu. Oppilaat pitää saada ymmärtämään et liikunnan kuuluu olla mukava rentoutumistapa mut näiden nykymetodien takia monet ei uskaltaudu tunnille ollenkaan. Onneks oon ite päässy tosta murheenkryynistä eroon.

    VastaaPoista
  71. Joo oon kyl samaa mieltä.. Mut oon aina ihmetelly sitä että miks aina poikien liikkamaikat on suht rentoja ja tehään sitä mitä pojat haluaa (suurimmaks osaks) eli jotain lätkää aina. Sit tyttöjen maikat on yleensä aina tosi tiukkoja ja on kunnon suunnitelmat vuoden alusta koko vuodelle ja talvella tehää jotain vitun piruetteja ja muodostelmaluistelua..

    VastaaPoista
  72. Oon tuuletellu peruskoulun loputtua autuaasti myös koululiikunnan päättymistä. Se oli kaikkein ahdistavimpien aineiden joukossa, koska en pahemmin yläasteella välittänyt itseni nolaamisesta. Yläasteella justiin opettaja vaihtui ja pärstäkerroin tuli käyttöön.
    Meitä ei myöskään ikinä opetettu tekemään mitään. Laitettiin vaan lyömään palloa ja juoksemaan älyttömän näkösinä, ja ne jotka osas säännöt saatto sitte nälviä niitä joita ei vaan pahemmin kiinnosta pesäpallomailan heilutus ellei sillä saa lyödä jotakuta naamaan. Saatana.
    Opettajan lisäksi proput pisti kärähtämään kunnianhimoset äpärät jotka henkihieverissä ja hampaat irvessä vetää jotain punnerruksia, koska niitten syyttävä sormi oli se jota toteltiin.
    Se oli tunti, jolloin ihmiselle sai nauraa.
    Onneksi se on ohi..

    VastaaPoista
  73. Ymmärrän kyllä jossei kaikki niistä tykkää, mutta ärsyttää liikanmaikkojen haukkuminen ja vähättely. Jos vuodessa saat pahimmillaan satoja oppilaita joille kaikille pitäisi antaa yksilöllisesti numerot suurin osa teistäkin olisi paskat housussa. Urheilijaihmiset (etenkin joukkue) ovat yleensä sosiaalisi aja puhuvat maikalle jonka takia NE JÄÄVÄT OPETTAJAN MIELEEN, jos olit ihan ok mutta hiljainen niin ei voinut mitään. Ne testit ovat just sitä varten että ne maikat saisivat jokaisesta oppilaasta edes jotain konkreettista irti kun jokasesta Maija-Liisasta ei voida aina muistaa kaikkea. Uinti, suunnistus, pesäpallo yms ovat OPETUSSUUNNITELMASSA (https://www.norssi.jyu.fi/opetus-ja-opiskelu/opetussuunnitelma/ops_perusopetus/liikunta_7_9__ops.htm) joten maikkojen oli vähän pakko ottaa nekin lajit mukaan.

    Ja ärsyttää kun täällä itketään siitä että aina piti harjoitella ennen lajia ja toiset itkee että voi että kun koskaan ei harjoiteltu. LIIKUNNASSA AINAKIN PITÄISI PYRKIÄ MENNÄ MYÖS HUONOIMMAN MUKAAN, jos tekniikoita ei harjkoiteltu koskaan niin ne semihuonotkin olisivat täysiä tampioita jossain jalkapallossa. Koululiikunnan tarkoitus ei ole vain pitää hauskaa vaan opettaa myös ei-liikunnallisille ihmisille perustaitoja erilaisissa aktiviteeteissa. Miten tämä voi olla niin vaikea ymmärtää?

    Olen harrastanut joukkueurheilua ala-asteelta lähtien ja olen aina ollut hyvä liikunnassa, keskiarvo 9. Silti jaksoin aina ottaa huonommatkin mukaan, puhua kaikille, syötellä huonommmille, tsempata kaikkia jne. Silti yläasteella minulla oli asennevamma ja numero laski 10 kasiin.

    Voin myöntää että oli se ainainen ringette jääkiekon sijasta, pesis omilla säännöillä yms aika helvetin perseestä välillä mutta en jaksa tajuta miksi se on teille akoille joku maailmanloppu että mailan sijasta kädessä on keppi? Aloittelijoille ringettekepillä kuljettaminen sattuu vaan olemaan helpompaa kuin jollain jääkiekkomailalla MUTTA EI, pakko se on pelata lätkää koska pojatki pelaa!!!!1111

    Ryhmänjaosta vielä sen verran että olen kyllä samaa mieltä että kahden kapteenin päättäminen ja heidän mukaansa joukkueen jakaminen oli ihan perseestä, mutta edelleenkään se opettaja ei voi muistaa jokaista täydellisesti, rivijaossa kaverit menivät aina niin että kolme tai yksi oli välissä ja puoliksijaossa kaikki kaverit pääsivät ainakin samaan joukkueeseen.

    Työntäkää nyt keppi perseeseen ja tajutkaa ettei se koululiikunnan maikka ehkä juuri vain sinua vihannut ja yrittänyt kiusata. En toki haistattele tässä nyt niille joille on oikeasti jäänyt traumoja mutta tuntuu että puolen Suomen liikunnanmaikat vihaavat kaikkia. Kelaa nyt itsekin, olet urheilullinen ja haluat siitä ammatin ja päädyt joksikin yläasteen liikunnanmaikaksi katselemaan murjottavia pikkulissuja vuodesta toiseen? Kyllä mun päähän ainakin mahtuu se että opettajakaan ei voi aina olla se neiti/herra aurinkoinen.

    Jopas helpotti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pahinta on keskivertoisten numeroiden saaminen kuntotestien vuoksi, koska et vain venynyt niin vitusti liikaa tai jaksanut juosta sataa kierrosta kenttää ympäri.Pelasin eri lajeja hyvillä mielin ja yritin aina parhaani ja kannustukseksi siitä sai paskoja numeroita.
      Kun tuli koulujen välisiä kilpailuja opettaja aina valitsi pelaajat halusivat tai eivät.Ja ne jotka olisivat todella halunneet pelaamaan eivät peleihin päässeet.
      Tässä touhussa eniten vituttaa se että tämä paska ei ole vielä ohi.

      Poista
    2. Idiootti, mitenkäs muuten annetaan sitten numerot jos et satu oppilaasta mitään muistamaan? Et voi olettaa että yks maikka muistais sen kun kerran jalkapallossa teit maalin tms. Ja kerro toki että saitko nyt paskoja numeroita vai keskivertoja? Se että teet parhaasi ei kuitenkaan aina tarkoita sitä 10, samoin kun muissa aineissa.

      Tottakai maikat haluaa koulujenvälisissä kilpailuissa että oma koulu menestyisi mahdollisimman hyvin? En näe siinä mitään erikoista.

      Poista
  74. Joo mua kanssa aina vitutti, kun jos sitten kerrankin pelattiin sitä futista niin sitten se pallo on joku 15 vuotta jossain varastossa homehtunut paska, jota ei ole voitu edes täyttää. Sitten et uskalla edes tehdä maalia, kun se maalivahti alkaa itkeen, jos se pallo osuu siihen. Sitten mietit hiljaa itseksesi pitäisköhän mun nyt pyytää anteeksi : D!

    VastaaPoista
  75. mä käyn vielä yläastetta mut sen verran sanon et koululiikunta on ihan kamalaa. ei aivan kaikki, mutta suurinosa. ainakin syksyllä kun meillä oli meidän oma liikunnanopettaja. kevääksi meille tuli jostain mystisestä syystä sijainen, mutta syksyllä jatkaa taas meidän oikea ope.

    uinnista en tykkää yhtään. siinä mää oon niiiiiin huono, en osaa näitä hengenpelastusjuttui ei pidäppäs tossa kaverin leukaa ylhäällä ja koita vittu samalla polskia ja räpiköidä yhel kädel eteepäi ja samalla vedät sitä kaveria eteenpäi, no vittujes. en oo muutenkaa hyvä uimaa, hyvä jos itteni saan pidettyy pinnalla uidessani mutta ei, sitte pitäs viel opetella kuljettaa jotai äijääki samal, joo ei onnistu, noi opettelut vois jättää paremmille uimareille, jos mää jotain joskus koittasin mennä pelastaa nii hukuttasin kuiteki vahingos molemmat meistä. että sillee.

    sitte paritanssit ja kaikki valssit mitä meillä ny sillo syksyl oli sen raivostuttavan opettajan kanssa. siinä tanssin sitte valssia yhe jätkän kaa, ope siinä tulee kehumaa meitä, pääasiassa sitä jätkää koska se on yleisesti hyvä liikas, kuiteki sanoo et kyl me parina hyvi vedettii ja molemmil tosipaljo rytmitajuu. seuraavalla tunnil tanssit jatkuu, mulla on toinen pari. se ny ei valitettavasti rytmitajua kovin paljoo omannut, harmikseni joudun sen sanomaa, mutta silloin sitten opettaja tulee mulkoilee ku meil ei kovi hyvi menny. lopus ope korostaa et miehen kuulus viedä. toivon et se pitää ton mielessä, ku se anto tansseista numerot tunnin päätteeks. mutta ei. opettaja kertoo ykstelle numeroit, ja mulle anto paljo huonomma numero ku kavereille. kysyin syytä, se sano että koska mulla ei oo rytmitajua. sanoin sitte et eiks miehe pääasias kuulunu viedä ja tällee, sano vaa et ei voi mitää. ensimmäiselle parilleni anto todella hyvän numeron, koska se on hyvä liikas muute. mulle ei koska en oo hyvä liikas. multa kyllä tanssi suju, vaikka itte sanonki, ja kyl luulis et mulla o rytmitajuu jo vähä tullu ku semmotteet kolme vuotta oon showtanssii harrastanu mutta näköjää meidän open mielestä ei.

    keväällä liikunta oli siedettävämpää ku syksyl. meillä oli sijainen, joka oli rennompi, ei pitänyt kauheeta kuulusteluu kun en osallistunut uintiin, ja se piti meille zumbatyylisen tunnin. mut täs saitte mun mielipiteen liikast. aamen. +sul jenni on iha sikahyvä blogi!!

    VastaaPoista
  76. Meillä opettaja päätti numerot seiskalla, eikä ysiin mennessä suostunut muuttamaan niitä, ellei tuloksissa tullut selkeää muutosta. Ja milläköhän perusteella sen seiskan alunperinkään sain, en tiedä, kun en lintsaillut, tein niinku käskettiin ja olin laiha (viitaten tuohon, että jollakin kommentoijalla meni painon ja pärstäkertoimen mukaan). No, tulokset oli varmaan aikalailla luokan huonointa laatua. Silti kaveri, joka lintsasi jatkuvasti eikä käynyt mm. yhdelläkään uintitunnilla, sai aina kasin, koska nyt oli sattunut saamaan kasin seiskalla. Ei sillä todellakaan mua parempi kuntokaan ollut. Ehkä se sitten venyi tarpeeksi venytystestissä, mää en selkämutkaisena, rimpulaisena ja varmaan muuten vaan jäykkänä ole ikinä yltänyt edes varpaisiini ilman parin viikon päivittäisiä tehovenyttelyjä.

    Että tosi kiva, että joissain kouluissa on saattanut saada kymppejä pelkällä laihuudella ja mukana olemisella.

    VastaaPoista
  77. Se kun kutosluokalla meijän MIESopettaja tuli kyttäämään aina välillä pukuhuoneeseen..
    Sekin ärsyttää kun uimista oli ihan helvetisti ja on nykyäänkin ja kloorista mulle tulee hengenahdistusta ja kutinaa ymym ja muutenkin mä ahdistun liikkuessani varsinki vedessä koska rasitusjokuastma!
    Jokunen viikko sitte meillä oli korista liikassa ja saan oikeesti kuljetettua sitä palloa ja sen koriin mut sitä ei liikkaryhmäläiset eikä opettaja tajuu. Tuntu vitun pahalta kun mulle ei heitetty kertaakaa sitä palloa ja tuntiarvosanaks tuli se 6 joka tulis oikeesti siitä jos ei oo varusteita mukana :/ yritän aina ja koitan pelata nii kauan kun pystyn mut tosi usein liikas oleva migreeni ,astma ja polvivamma estää sen ja ope ei vaan tunnu huomaavan. Tätä on jatkunu nää 7 vuotta mitä oon koulus ollut
    Ja mitä hyötyy koululiikast on kun se vaan vie viimisetki rippeet siit liikkumisen ilost?:o ei kyl nyt mee jakeluu

    VastaaPoista
  78. Kouluvitunliikunta oli jostai niin anaalin syvimmistä syövereistä.. Just toi joukkueiden jakaminen, meille punkeroille tuli aina tosi hyvä mieli ku jäi viimeseks ja se joukkue joka joutu sut ottamaan oli sillee "ääääääh voi vittuuh ei me haluta tota läskii ku ei se jaksa juosta kuitenkaa, onks sen pakko pelaa tätä vitun pesistä??". Hyvä yrittää juosta jostai pesältä toiselle ku motivaatio on jo menny ja itku kurkussa kuuntelet "JUOKSE VITUN IHRAKASA!!!" ja "voi vittu me hävitää sun takii saatanan huora" kommentteja koko tunnin tai pahimmillaan kaks. Opettajien kannustava asenne "no oisithan sä voinu yrittää enemmän" ja se et tollaseen huuteluun ei puututtu ollenkaan oli kans ihan parasta. Onneks yläasteella oppi sluibaamaa liikkatunneilta aina jollain keinoilla :D

    VastaaPoista
  79. Itsellä tulee mieleen ala-asteen natsimainen liikunnanopettaja, joka pakotti minut pelaamaan pesistä 40-asteen kuumeessa. Kuulema yritin vain lusmuilla kun sanoin että minulla oli kipeä olo. En saanut yhden yhtä palloa kiinni ja meinasin pyörtyä kentälle. Tähän opettaja että "onpas sulla huono kunto".
    Suunnistuksessa kerran sain parikseni luokan urheilijatytön. Kun opettaja laittoi parit karttoineen matkaan, ja tuli lopulta meidän kohdallemme, hän katsoi parhaaksi erottaa meidät ja laittaa molemmat suunnistamaan yksin, koska "sinä olisit vain riippakivi tämän henkilö X:n matkassa, ymmärräthän", vaikka en ollut suunnistamisessa edes luokan hitaimmasta päästä.

    Hiihto oli ehkä eniten perseestä. Olin niin huono ettei mitään rajaa. Talvella hiihtäessä onnistuin katkaisemaan omat sukseni kun kaaduin mäessä. Yleensä olin myös se joka tuli hiihtolenkeiltä viimeisenä takaisin koululle, kun kaikki muut olivat jo ehtineet lähteä kotiin. En ole peruskoulun loppumisen jälkeen hiihtänyt enää metriäkään.

    Ja se helvetin "tyttöliikunta"... Olisin paljon mielumin pelannut jääkiekkoa, jalkapalloa yms, mutta ei, me vielä lukiossakin leikittiin jotain "jäähippaa" ja harjoiteltiin liukuja, ja syksyisin ulkona kopiteltiin palloa. >_<

    Plus sitten meilläkin oli se opettajan lellikkien ja urheiluaharrastavien suosiminen ja epäreilut joukkuejaot. Se siitä liikunnan riemusta kun joukkueen himourheilijapissikset huutavat sinulle, vaikket koskaan mokannut tahallasi. Opettaja aina koitti rauhoitella että "noh noh, se on vain peliä", mutta se tuntui muille olevan elämän ja kuoleman asia, ja jos mokasit jossain, sait kuulla siitä koko viikon.

    VastaaPoista
  80. Koululiikunta on perseestä. OIKEASTI. P-E-R-S-E-E-S-T-Ä. Mullakaan juuri "liikkumisen iloa" ole sen takia syttynyt. Muutamia esimerkkejä, miksi ei...

    1. Joukkueiden jakamiset. Olin etenkin ala-asteella ujo, hiljainen, kömpelö asperger-lapsi, ja opettaja käski jonkun jakaa joukkueet. Parhaat, suositut lapset valittiin tietysti ekana. Olin AINA viimeisten joukossa, usein se ihan viimeinen, eikä kumpaankaan joukkueeseen haluttu minua, kunnes opettaja lopulta sanoi, että "no mene sinä Minna tuonne" ja se joukkue mihin minut oli määrätty, parahti tuskaisesti EIHH kun tajusi että joutuvat kärsimään minun kömpelyydestäni.

    2. AINA pallopelejä. Aina jotain lentopalloa jalkapalloa pesäpalloa pitskua polttopalloa koripalloa. Muut tytöt vetivät tunnit veren maku suussa, ja jos et perkele siihen pesäpalloon osunut, niin sieltä oikeasti huudeltiin et "vittuperkelesaatana etkö sä vitun lesbo osaa pelata, nyt me hävitään", kamala kilpailun himo vaikka kyse oli KOULUN LIIKUNTATUNNISTA. Ei MM-kisoista... En myöskään osannut esim lentopalloa yhtään, tuota pakotettiin aina pelaamaan lukiossa kun laiska liikkaope ei muutakaan keksinyt. Minulla on heikot, yliliikkuvat ranteet rannekanava-ahtaumalla maustettuna, ja ne kipeytyvät varsin vähästä, joten olipas kivaa se lentopallon pätkiminen. Sitten vielä se, että muut iskivät sitä palloa niin kovaa että sain sen varsin usein naamaani. Sattuu mukavasti sellanen. Käsi ja silmä ei pelaa mulla yhteen noissa pallolajeissa.

    3. Numeroarvostelut. Miksi VITUSSA ei voi vain arvostella merkinnöillä siitä onko kurssi suoritettu vai ei? Minä olin hyvä yksilölajeissa, kuten uinnissa, pyöräilyssä, juoksussa, lihaskuntotesteissä, mutta koska tunneilla oli aina joukkuelajeja ei koskaan huvittanut osallistua mihinkään, varsinkin kun jos edes yritti osua johonkin palloon niin tuli vaan haukkumista naamalle. Niinpä mulla oli aina liikkanumerot seiskaa. Tosi kannustavaa.

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!