HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

lahjattomat

Kaverin synttärit lähestyy, mitä ihmettä ostaisin lahjaksi? Poikaystävän valmistujaiset, mikä olisi mukava tapa muistaa? Mitä antaisin mummolle nimpparilahjaksi? Anna mä annan yhden vinkin: älä mitään.

Mä en tiedä olenko mä jotenkin kieroutunut, mutta en ymmärrä sitä, että jokaisena juhlapyhänä täytyy tuttavapiiri hukuttaa jos jonkinlaiseen rojuun ja paskaan. Ystävänpäivästä puhumattakaan. Tai jostain naistenpäivästä. Ei jumalauta. Mua ainakin vituttais saada joululahjaks joku helvetin sydäntä räppäkäpälöidensä välissä pitelevä kymmenen sentin korkuinen pehmonalle, vaain siksi, kun jotain paskaa nyt on pakko antaa,

Joo, vanhempiani ja veljeäni haluan muistaa juhlapäivinä jollain käytännöllisellä lahjalla. Äitien- ja isänpäivänäkin vien ainakin kortin suklaalevyineen, jos en muuta keksi. Äiskä ja iskä on kuitenkin niin tärkeitä ja niiltä on itsekin saanut niin paljon, että on ihana muistaa jollain, ja mielellään sellaisella josta ne tykkää. Silloinkin jollain järkevällä, en jollain vitun lasienkeleillä ja koristekissoilla.

Kavereille taas en osta mitään. En vitullakaan. En tuo tuliaisia reissuilta, en ostele jotain hassuja hupilahjoja tai teetätä kuvistamme helvetin hauskoja t-paitoja ja hiirimattoja. Ja sama homma menee toisin päin; en odota todellakaan minkäänlaista pakettia tai pussukkaa merkkipäivinäni tai jouluna. Mulla on kiitos aivan tarpeeksi kaikkea sekatavaraa täällä, että kaikenmaailman vaasit ja vispilät voi jättää suosiolla ostamatta. Jos jotain on pakko antaa, niin pullo viiniä on aina ihan hyvä olla tuolla allaskaapissa säilössä.

Ainoat lahjat, joita edes vaivaudun ostamaan (perheen ja poikaystävän lahjomisen lisäksi) ovat läheisten valmistautumislahjat, häälahjat yms. ja kummipojille merkkipäivinä myös jotain fiksua käyttötavaraa. Silloinkin ostan jotain simppeliä ja järkevää, riippuen juhlasta. Mutta multa on turha odottaa jotain Alvar Aallon puuhevosta tai jotain "tää oli tosi sun näkönen mut en tiä mikä tää on-paskaa.

Mun mielestä on järkevämpää muistaa läheisimpiä arjessa ja jeesata tarvittaessa; viedä toinen syömään, lainata hädän hetkellä parikymppiä tai tarjota kaffet. Sellanen pakkolahjojen jakaminen jouluaaton kieppeillä on jotenkin nöyryyttävää. Että enpä mä muuten tätä olis sulle ostanut, mutta nyt kun sattuu oleen tää päivä, kun kaikki ostaa toisilleen jotain pitkiä kalsareita. Sellanen fiilis tulee, että vittu kiitos taas tästäkin, että eipäs sua mun muistaminen olis muuten kiinnostanutkaan, mutta vähän niinku olis ny pakko.

Suosittelen muillekin tänä nykyisenä tavaraanhukkumisaikana sitä lahjattomalle linjalle lähtöä kaveripiireissä. Tai annetaan lahjat arkisina apuina, tekoina tai sitten fiksuna käyttötavarana (huom. kysytään lahjan saajalta ennen ostoa!!! nimim. minulla on vitun monta sauvasekoitinta). Viekää kaveri sirkukseen, ostakaa tyttöystävälle vappupallo ja käykää lätkäpelissä. Ulkoiluttakaa ystävän koiraa ja vahtikaa siskonne muksua. Tehkää ite pikkukätösillänne kortti. Älkää kantako säkkikaupalla epätoivosta Tiimari-sälää, se ei muutaku pistä vituttaa.

18 kommenttia:

  1. " Kavereille taas en osta mitään. En vitullakaan."

    Se on ihan positiivista. Veikkaan, että vitulla ostaminen saattaisi kuitenkin olla luokiteltuna prostituution puolelle... ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. nyt oli kyllä nii huono juttu että hävettää itteeni ku ees luin tän kommentin xD

      Poista
    2. Ehehe just hyvä:D:D

      Poista
  2. Asiaa! Nykyään toi lahjahypetys on menny ihan överiks. Perheen kesken ollaan yhdessä tuumin päätetty ettei osteta esim. joululahjoja, koska niistä saa vaan päänsärkyä. Ostetaan sitten kerran jotain mitä oikeesti tarvitsee, eikä mitään roinaa.

    VastaaPoista
  3. Jos ei keksi mitään järkevää ja hyödyllistä annettavaa, antakaa toisenlainen lahja. :-)

    VastaaPoista
  4. Meidän kotona ei koskaan kukaan ostanut kenellekään minkään tietyn juhlan takia lahjoja. Ei jouluna, ei syntymäpäivinä, ei nimipäivinä, isän- tai äitienpäivänä tms. Ei sillä että oltaisiin noita vietettykään.

    Todettiin muutenkin, että lahjan antaminen ja saaminen on paljon kivempaa silloin, kun se on spontaania ja omasta halusta lähtevää sekä saajalle yllätys, kuin että pakolla jonkun juhlan takia ostaisi.

    VastaaPoista
  5. Mä pyrin tekeen melkolailla kaikki joulu-, synttäri- jne lahjat itte tai sit just ostaan jotain astetta järkevämpää. Veikkaan että kaveriaki lämmittää jouluaattona hitosti enemmän ne mun rakkaudella vääntämät ja ite suunnittelemat villasukat tai ite tehyt karkit tai ees lahjakortti kenkäkauppaan ku joku Tiimarin "I love you 4ever"- jääkaappimagneetti...

    VastaaPoista
  6. Mä annoin viime jouluna kaverille ja siskolle lahjaks käsin tehdyt lahjakortit :D toisessa lupauduin 24h lapsenvahdiks ja tarjosin laatuaikaa parisuhteelle, toisessa lupauduin viemään leffaan ja syömään :D molemmat käyttivät "lahjakorttinsa" ja sain kiitosta :D Olisin toki muutenkin voinut molemmat tehdä, ilman tätä "lahjakorttia", mutta musta ne oli niin hauska idea :D Mustakin on niin tyhmää antaa joku iittalan lasimalja tai hopeekorvikset koska en nyt sit muuta keksinyt :D Serkulle ostan kyllä aina muumimukin joululahjaks, koska se keräilee niitä kun hemuli postimerkkejä :D

    VastaaPoista
  7. "...kaikenmaailman vaasit ja vispilät voi jättää suosiolla ostamatta." Jostain syystä repesin tässä niin pahasti päin näyttöä, että joudun nyt keräilemään limaisia kurkkupastillinpaloja näppäinten välistä.

    VastaaPoista
  8. Se on kans niin vituttavaa, ku jos ollaan sovittu kavereiden kesken, että ei esim. jouluna osteta mitään, kortit voi tehdä, muttei sen enempää, niin silti saan lahjoja näiltä henkilöiltä???? Sitte mä oon sellai että "aijaaaa en mä vaa ostanu mitää ku sovittiin niin..."

    VastaaPoista
  9. " Mutta multa on turha odottaa jotain Alvar Aallon puuhevosta tai jotain "tää oli tosi sun näkönen mut en tiä mikä tää on-paskaa. "

    APUAA sulla unehtu tosta lopettava lainausmerkki!! Mua vaikaa ihan vitusti :-D Korjaa jooko?! Tartten mielenrauhan. t. grammar nazi

    VastaaPoista
  10. Itsekin koen ihan turhaksi tämän kavereille joululahjojen oston, kun yleensä silloin tulee ostettua niille jotain sellaista mitä eivät tule tod.näköisesti koskaan käyttämään. Muistan, kun olin ala-asteella ja kaveerasin parin tytön kanssa. He suunnittelivat kovasti ostavansa minulle joululahjaksi korvakorut tai jotain vastaavaa. Olin ihan, että miten he niin kallista! No sitten menin tyhmänä ostamaan molemmille jollain 10-15 euron edestä tavaraa ja lahjaksi sainkin suklaapatukan ja vihkon. Vihkoja omistin jo valmiiksi noin 20. Kaduin tosi paljon, kun olisin voinut käyttää rahat itseeni. No virheistä oppii ja pysyn nykyään tuolla "ei kavereille joululahjoja" -linjalla. Syntymäpäivänä saatan jotain pientä antaa ja jonain tärkeinä päivinä.

    VastaaPoista
  11. Totta, mut ite lisäisin et onhan se ihan ookoo et parille rakkaimmalle kaverille tekee just kortin, ostaa tämän lempiartistin levyn tai kutoo vaikka ite villasukat tai lapaset, niitä kun ei meinaa koskaan olla liikaa (ties minne tuppaavat katoamaan). Ite ainaki varmaa itkisin ilosta jos joku kiikuttais mulle synttäripäivänä ite neulomansa kaulahuivin tai vaikka hyvän leffan.

    VastaaPoista
  12. On eri asia, jos ei keksi mitään. Ite ostan jouluna ja synttäreinä lahjoja kavereille, mut aina jotain "fiksua", eli sellasta, jota se tarvitsee/tarvitsee muttei tiedä sitä/haluaa. Lahjakortteja niiden lempparivaatekauppoihin jotka muuten olis niille liian kalliita, kirjoja/leffoja/levyjä joihin uskosin niiden rakastuvan jne fiksua tavaraa. Koriste-esineiden osto on mun mielestä jotenki loukkaavaa - "ei vittu kiinnosta millanen ihminen oot, ostin tämmösen vitun ruman delfiinipaperipainon"

    VastaaPoista
  13. Ite tykkään saada ja myöskin antaa lahjoja enkä pahastu vaikka lahja oiskin niin epäkäytännöllinen taikka pelkkää krääsää.. Mun mielestä se on ihan fine jos tykkää näyttää välittämisen tommosilla turhillakin lahjoilla "turhina" päivinä :D aina kannattaa esittää lahjatoiveet oma alotteisesti ettei tarvitse just valittaa että on kymmenen kahvinkeitintä :D

    VastaaPoista
  14. Mulla on myös kavereiden kanssa se linja, että ei ostella turhia lahjoja. Ajatus jouluisista pakkolahjoista tuli viime jouluna hienosti käytäntöön kun kuskasin siskoa hirveällä kiireellä henkkamaukkaan ostamaan kymmenen euron lahjakorttia joululahjaksi sen kaverille. Kun sitten koitti lahjojen vaihtamisen hetki, kumpikin ojensi toiselleen samanlaisen kirjekuoren tismalleen samanlaisella sisällöllä :----D Olisivat samantien vaihtaneet kympin setelit keskenään niin ei olis kauppaan tarvinnut lähteä. Homman ois voinut hoitaa myös tilisiirrolla, ei olis tarvinnut tehdä yhtään reissua mihinkään!

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!