HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

torstai 20. syyskuuta 2012

ruuanlaiton hienous

Kokkailu on sellainen laji, että jos tässä puuhassa ei vitutuskäyrä nouse, niin omistaa rautaiset hermot (kattokaa ny jotain Gordon Ramsaya, äijä on aivan kyrpä ottassa keittiön sisäpuolella ollessaan!).

Kaikki alkaa siitä, kun kaupassa ilman ostoslistaa muistelee, että mitäs vittua siihen koirankorvarisottoon ny tulikaan ja että olikos meillä jääkaapissa sitä vasikanreunaa. Haahuilet siellä ja heittelet koppaan kaikenmaailman purkkeja ja mössöjä, ihan vaan "kiva maistaa mitä tää on". Kotona sitten kattelet, että ostinpa onneksi kolmea erilaista kookosmaitoa ja kurkkupastilleja, kun päivän ruokalistalla on toi lihakeitto.

Sitten se jumalaton vekottimien ja välineiden haaliminen. Jauheliha on jo ilmiliekeissä, kun sä vasta etit sitä vitun paistinlastaa. Kattilavalinta oli väärä, otit peruspaskan teflonin sijaan ja sen huomaa siitä kattilanpohjasta kyllä oikein kivasti. Kauha sulaa hellalla, ku iskit väärän levyn päälle (itsehän viime viikolla laitoin hellan uunin sijaan päälle, ja sen sitten haistoi varmaan koko vitun kerrostalo. Jotenki onnistuin myös polttamaan puujakkaraan mustan ympyrän. Mitävvitt...?) ja kaikki kyseisellä hetkellä ehdottomasti tarvittavat välineet lojuu tiskialtaassa paskavedessä. Keittiön ollessa mustan savun valloittamana sä alat tiskaamaan epätoivon vimmalla paria lusikkaa.

Ja se upea jauhohelvetti. Otan ihan varovasti desin vehnäjauhoa, ihan varov... VITTU! Oli sitten tuulenvire, aivastus tai hetkellinen käden vispaus; koko keittiö (oli sillä kokoa sitten 2 tai 20 neliöö) on siitä mainiossa jauhopölyssä, jota löytyy vielä joulusiivouksenakin ruokailuvälinelaatikosta ja patakintaasta. Miten se on mahdollista? Mä yritän kaataa 7 desiä jauhoja sämpylätaikinaan (matka jauhopussilta taikinakuhloon 20 senttiä), mutta perille menee 3. MIKSI JUMALA, MIKSI?

Lopulta kun olet polttanut kolmenkympin lampaanviulut ja -banjot, perunasorbetti on kökköillä ja kastikkeeseen kaatunut teelusikallisen sijaan mukillinen chilikastiketta, tuntuu helvetin hyvältä kattaa pöytä olkkarissa pleikkaria pelaavaa munanukkea varten. Ai että kun on ihanaa. "Tuus nyt syömään, kun minä ihan sua varten laitoin." "Öö, mä just kävin jätkien kans siivillä." KIII-TOOS!

Ja sitten siivotaan jäljet. Jauhopöly, kuivunut taikina, ketsuppitahrat ja hellaan kiinnipalanut makkarakastike ovat  varsin mukavia iltapuhteita maittavan aterian jälkeen. Toinen menee mahan viereen lepäilemään, kun sä aivan uskomaton mulkender otsassa alat rapsuttaa jollain supersienellä ja metallihöylällä sitä kyökkiä kuntoon. Tiskivuori on sellanen, että Veikka G:kin jättäisi väliin kiipeilyt. Kokkailun iloa, heh heh..

Joo, ehkä mä haen Saarioisten pinaattikeiton Nesteeltä ja oon onnellinen.

30 kommenttia:

  1. EIH TÄÄ ON SUORAA KU MUN ELÄMÄSTÄ...

    VastaaPoista
  2. kuka idiootti tosissaa menee kauppaan ostamaan ruokatarvikkeita eikä sitten kaupassa muista yhtään mitä siellä on ostamassa? ja jos joku on oikeesti noi tumpelo ku mitä tossa tekstissä sanotaan nii pitää kyllä olla aika helvetin tyhmä ja surkee. Mäkää en osaa kokkailla enkä sitä mielelläni ikinä tee mut jos mun pitäs ton verran kokkailla niin emmä helvetti noin tumpelo vois ees vahingossa olla. nyt meni kyllä pikkase hieman yli mun ymmärryksen.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. just viime viikolla lähdin ostaan jugurttijuomaa, mutta tulin kotiin ruokasäkillisen kanssa -ilman jugurttijuomaa. :D

      ps, ei ehkä kannata uskoa kaikkiin blogini teksteihin, tää ei kertonut jostain mun peruspäivästä tai ylipäätään jokaisen kohdan täyttävän 100% faktaa -direktiivit.

      Poista
    2. Näistä "idiooteista" koostuu suurin osa suomenkin kansasta. "Huhhuh tätä lähin ostamaan ja unohin sen, joten oli tultava heti uudestaan", "Mulla oli kaks asiaa ostettavana ja ostinkin näköjään puol kauppaa", "Piti ostaa kolme asiaa, muistin yhen kauppaan päästyä".

      Terveisin töissä kaupan kassalla!

      Poista
    3. paska rölli :<

      Poista
  3. Idiootit, mie uskon kaikkeen ja koskaan ei ole vituttanut.
    Vois hakea mehua kaupasta koska ei jaksa simaa juoda raakana.
    Varmaan tuon jugurttia jugurtissa koska unohdan mitä meen ostaa.
    Pitäskö leimata päähän joku lappu ja sanoa kaupassa, lukekaa mitä tulin ostamaan.

    Ei vieläkään kuvaa p:stä :(

    VastaaPoista
  4. Ah, ihanaa, että joku muukin vihaa ruoanlaittoa! Ja kaupassa käyntiä. Viimeks mulla oli listakin mukana, mut unohdin silti puolet.

    VastaaPoista
  5. Ihan kun mä kun lähen kauppaan! Meen ostaan kissanruokaa, niin arvatkaa vaan joutuuko katit nälkiintymään vielä yhen viikon? Ja ne jauhot ei ikinä kyllä päädy sinne taikinakulhoon :D

    VastaaPoista
  6. toi veikka g -juttu kyllä oli viikon paras :D:D:D: ei ollu yhtää ku meikäläisen keittiöst ei ei ei.....

    VastaaPoista
  7. pinaattikeitonhan tekee pariskymmenessä minuutissa? :D

    VastaaPoista
  8. jep ois se ruuanlaitto varmaan mukavaa jos
    a) osais tehä muutaki ku polttaa sen paskan pohjaan
    ja b) se keittiö ei ois tommonen tulitikkuaskin kokonen kusiloukku ilman astianpesukonetta ja muuta nykyajan ihmisen mukavuuksia =) ja sit vielä mettästetää niitä ketsuppitahroja ja leivänmuruja aterian jälkee ku muut elää niinku jossai helevetin sikalassa.

    VastaaPoista
  9. tässä tekstissä oli niin hauskoja sanavalintoja että nauran varmaan vielä ens joulunaki :D tack så mycket

    VastaaPoista
  10. Hahaa tää on aivan totta. Onneksi en joudu tekeen meillä ikinä ruokaa, enkä varmasti edes osaisi :---)

    VastaaPoista
  11. Mulla ei ole kokkailuongelmia, mutta vitutuskäyrä nousee kummasti jauho- tai sokeripussia avatessa. Siis mitä vittua, miksi ne pitää pakata niin, että sitä jauhoa/sokeria jää sinne väliin ja se on ympäri sitä helvetin keittiön tasoa vaikka miten nätisti yrittää avata??

    Elle

    VastaaPoista
  12. Mä rakastan kokkailua, mut tää on niin totta!!!! :D

    VastaaPoista
  13. Koirankorvarisotto. :D

    VastaaPoista
  14. Oikeesti nauroin nii paljo tälle, ihan mahtavaa :D Haluaisin kylläkin ''isona'' olla jonkinlaisessa ravintola-alalla, esim. kokkina ;)

    VastaaPoista
  15. :-----------DDDD nauroin jokaiselle lauseelle . nää mielikuvat :DD mulkender otsassa...

    unohdit tosta tekstistä kokonaan ne kaikkien ruokareseptien ja ruokaohjekirjojen ihanat värikuvat miltä sen helvetin lasagnen PITÄIS näyttää. tai korvapuustien tai karjalanpiirakoiden.
    mut totuus kyllä on että kun sen ruuan on itse tehny ja läiskässy johonki lohkeilleelle lautaselle niin kyl se maistuu paremmalta ku minkään huippukokin tekemänä. (äidin tekemänä on poikkeus.<3)

    VastaaPoista
  16. se tunne kun lähtee ostamaan yhtä asiaa, tulee takaisin seitsemän kans ja niien joukkoon ei tietenkää kuulu sitä mitä lähti alunperin ostamaan …

    mut kyllä multa itseasiassa luonnistuu toi ruuanlaitto yllättävän lennokkaasti ottaen huomioon miten kauhea sählä olen muuten ::D: ku siinä voi kuitenki aika paljon soveltaa ja näi c:

    VastaaPoista
  17. Poistit uuden kuvapostauksen? O_o Mitä kävi?

    VastaaPoista
  18. ne jauhot! just eilen poikaystävä nauro mulle ku selitin ku olin vähä leiponu: koko saamarin keittiö aivan jauhoissa ja sokerissa! ku ei onnistu. ei ikinä.

    VastaaPoista
  19. Jauhoissa on kyllä joku taika että ne saa levitettyä pitkin lattioita,pöytiä ja vaatteita joka ikinen kerta :D Sokerissa on sama vika ja kahvinsuodatinpussi repee sormista matkalla roskapussiin vaikka matkaa olis just se 20 cm. Sit on koko keittiö kahvinpuruissa.

    VastaaPoista
  20. Tää on niin totta! Just äskenki aattelin että teen pizzaa, no rupesin siinä tekemään taikinaa pohjaa varteen niin ei vittu, jauhoja katosta lattiaan, jumalauta että meni hermot! ja loppujen lopuks tää saatanan mahtava pizza paloi uunissa ihan vitun mukavasti :---D

    VastaaPoista
  21. Paras lukemani blogi postaus pitkiin aikoihin! Kiitös yöni piristyksestä ja ah miten tutulle, hieman liioitellussa mielessä, tuo kuulosti!

    VastaaPoista
  22. kusin melkein housuun ku tätä luin...:DD OOT HUIPPU!

    VastaaPoista
  23. Mun kokkailut yleensä onnistuu, mutta sattupahan kerran päivä, kun ei onnistunut, ja kun ei onnistu niin ei todellakaan näköjään onnistu!

    Äiti oli just lähtenyt kotoa ja sanoin että alan paistamaan omelettia, se sanoi että älä satuta itseäs ja mä nauroin ja sanoin että en tietenkään, kai mä yhden munakkaan osaan paistaa. Ovi meni kiinni, ja päätin pilkkoa sipulia. Olin saanut pari liikettä tehtyä veitsellä, niin eikös mun sormessa ole sellanen varmaan sentinsyvynen haava josta tulee verta kun Niagaranputouksista vettä.

    Nooh siinähän sitten jatkoin kuitenkin ruuanlaittoa pidellen samalla isoa paperituppoa haavan päällä. Heitin sipulit pannulle ja tajusin, että vois pilkkoa vielä toisen sipulin. Sen pilkkomiseen keskityin kerrankin kunnolla; ei olis kannattanut, olihan niiden pannulla olevien sipulien pakko palaa.

    Nooh, jatkoin taas vastoinkäymisistä huolimatta. Rupesin rikkomaan kananmunia. Ei olis kannattanu sitäkään tehdä. Eka löyty lavuaarista, toka lattialta ja vasta kolmas löys tiensä pannulle asti. Kaiken tän jälkeen onnistuin vielä rikkomaan sen munakkaan kääntämällä sen liian raakana, ja kun yritin saada loppuja siitä käännettyä, sai käsikin tuntea sen "kivan lämpimän" pannun, jälkihän siitä jäi.

    Mitä tästä voimme päätellä: Älä ikinä sano, että jonkun asian tekeminen on helppoa. Vaikka olisit kymmenen edellistä kertaa onnistunut.

    VastaaPoista
  24. Ai saatana et nauroin tätä tääl vedet silmissä, sisko juoksi alakerrast kattomaa et oonko iha kunnossa.

    VastaaPoista
  25. Gordon Ramsay<3 Hell´s Kitchen on niin parasta viihdettä, kun kilpailijat on ihan kuset housuissa kun Ramsay vähän ääntään korottaa ja potkii roskista:D

    Mut nauroin ihan vedet silmissä. Toi jauhojuttu on niin mua. Leipoisin enemmän mutta jauhofobia... Oh dear. Miten mä onnistuin saamaan kotsasta kympin?

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!