HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

yksiöviha

Otsikosta voisi päätellä mun kokevan jotain vihaan kotiani kohtaan, mutta ei, tää on nyt ihan päinvastainen juttu.

Mä olen meinaan havainnut, miten yksiössä asumista ylenkatsotaan. Yksiössä asuu köyhät opiskelijateinit, rappioalkoholistit ja huumausaineita käyttävät elämäntapaluuserit. Yksiöissä asuu pohjasakkaa tai olosuhteiden pakosta kyseiseen koirankoppiin ahdistettu ihminen, maksimissaan kaksi. Ei kukaan tervejärkinen, normaali ihminen.

Itse kummastelen näitä asenteita yksiöissä tai pienehköissä kaksioissa asumista kohtaan. Saan aivan tarpeeksi usein kuulla "Siis vieläks te asutte siellä?!"-kauhisteluja ja voivottelua aiheesta "siis mä ainaki tarviin tilaa ja omaa speissii ja huoneit, emmä pystyis missää opiskelijaluukussa asuun". Niin SINÄ tarvitset, en minä. Ja tietääkseni MINÄ asun asunnossani. Vittu emmäkä mussuta muille, että ei saatana, emmä ainakaan haluais asua sun kolkossa kolmiossa, jossa makuuhuoneen päätarkoitus on kerätä romua ja vaatevuoria sängyn ympärille ja jonne voi mennä pakoon poikaystävän pleikkaria pelaavia ystäviä.

Mä en oikein ole ymmärtänyt, mihin mä tarvitsisin ylimääräisen huoneen. Että saisin lisää pinta-alaa siivottavaksi? Että saisin piilotella sotkua ja romua ovien taakse? Että vaikuttaisin aikuiselta ihmiseltä muiden silmissä? Että saisin esitellä eleganteille ystävilleni makuuhuoneen kynttiläkruunua ja päiväpeiton hapsutupsuja? Mä en jotenkin kykene ymmärtämään, millä vitun järjellä aikuisuus ja asunnon pinta-ala huoneineen kulkee käsi kädessä. "No oottekos isompaa kämppää kattellu?" No ookkos sää menolippua vitunkauas kattellu?

Kyllä mä sen käsitän, että harva kykenee asumaan kumppaninsa kanssa pienessä asunnossa muuta kuin hetkellisen järjestelyn vuoksi, mutta mun mielestä muiden pitäisi myös käsittää se, että meistä tää on ihan jees. Ei tää ole mulle mikään pakonsanelema koppi, jossa täytyy nyt olla kituutella ja opiskelijabudjettimaisesti syödä nuudelia. Tää on mun koti, johon mä olen kiintynyt kuluneen viiden vuoden aikana. Me asutaan täällä täysin vapaaehtoisesti ja omasta halustamme. Musta olis ihan hirveen kiva, jos muutkin kykenisi ymmärtämään ja kunnioittamaan toisen kotia. Kyllä mäkin kuljen maireesti hymyillen ystävien ja tuttavien lähiökerrostalokaksiot läpi sen sijaan, että aloitan keskustelun lauseella "itsehän EN asuisi täällä."

Epäilen, että tekstiin pystyy samaistumaan myös kaveripiirinsä ainoat kerrostaloasujat. "Siis itse ainakin asun mieluummin tässä vitun ihanassa omakotitalossani tällä ihan vitun ihanalla omakotialueella, itsehän EN voisi asua kerrostalossa." HIRVEEN KIVA! Kaikki vaan ei halua samaa kuin sinä!

IMG_3210

IMG_3212

IMG_3213

Entäs sä, saatko usein kuulla mussunmussua asumismuodostasi, kodistasi tai asumistyylistäsi? Jaa vitutuksesi ja kevennä oloasi!

67 kommenttia:

  1. Tutut ihmettelee usein, miten meijän perhe jaksaa asua kaksiossa.. No joo , onhan se totta että välillä tulee vähän tukalat oltavat, kun meitä teinejä asuu vakituisesti täällä kaks ja viikonloppusin majailee sitten kaks muuta täällä myös. Plus tietenkin vanhemmat ja yks pikkusisarus, mutta hei, jos tää kelpaa meille niin mikäs siinä ! mahutaan oikeesti ihan kivasti asumaan eikä kukaan valita (paitsi tutut..) niin missä ongelma :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "eikä kukaan valita (paitsi tutut..) niin missä ongelma"

      ...niinpä! :D

      Poista
    2. hieno paikka seksille teillä "kahdella muun majailijan kanssa" varmasti siellä?!:D

      Poista
  2. ps. 10 pojoo ja papukaijamerkki sille, joka hoksaa mikä telkkariohjelma on meneillään kuvienottohetkellä :D:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Salkkarit :P Meillekin tulee mussutusta kun meijän perheessä vanhempien sänky on olkkarissa, että kaikille lapsille on omat huoneet... Ja me tingitään siitä yhdestä huoneesta, jotta on vara asua kaupungin "paremmalla alueella" ja että meillä on oma sauna ja piha. Kukin tyylillää, ei se muille kuulu et miten asumisjärjestelyt kelläki menee!

      Poista
    2. oikein!! :D mut siis mä kans tunnen monia ihmisiä, joilla huone- ja asumisjärjestelyt on ns. "vastoin normeja" ja kyllähän siitä ulkopuoliset nassuttaa "siis niilläki niinku kaks lasta nukkuu samas huonees ja vanhemmat sielläsuntäällä ja läpätiläpätilää". En voi tajuta! Mä en oo ikinä ymmärtäny miks nukkumiseen pitää olla oma huone ja niinku ääh. muutenki. vittu jos ihminen haluaa nukkua vaikka vaatekomerossa ja syödä ammeessa, kenelle se kuuluu ja kenen anusta kutkuttaa?

      Poista
  3. En oikein kotona asuvana vielä voi samaistua, mutta tulinpahan nyt vain sanomaan että teillä on muuten tosi kiva koti ja hauska keksintö tuo nukkumasoppi! Ja ihan hullun hauska postaus, niinkuin aina. :-)

    VastaaPoista
  4. No mä oon niin samaa mieltä. Mua jopa vähän ahdistaa asua tässä viiskytkuus ja puoli neliöisessä kaksiossa, tahtoisin ihan hitosti pienemmän luukun.

    Mä en oo onneks kohdannu noita kauhistelijoita, mutta saavat kyllä kuulla saarnan köyhistä ja kodittomista jos kehtaavat alkaa arvostelemaan mun asuntoani.

    Mä asuisin paljon mieluummin nelkkyt luvulla rakennetussa kuppasessa pienessä asunnossa jossa vähän ikkunat falskaa kun sataneliöisessä lukaalissa jossa kaikki kiiltää eikä mihinkään saa koskea ettei mene rikki. Asenne kysymyksiä nämä. Voisin jopa lähteä afrikan kurjiin oloisin vähän tsekkailemaan maailmaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mäkin jossain salaisissa haaveissa unelmoin pienestä 25-neliöisestä mummonmökistä jossain pienen metsälammen rannalla...

      Poista
  5. En mä omasta asumisesta niin tiedä, mutta SALKKARIT BONGATTU! :D

    VastaaPoista
  6. Itse kuulun ehkä enempi näihin, joista puhuit. Ainakin siltä osin, että kerrostalo asuminen ei sytytä ja usein tulee itse sanottua, että "en itse asuisi täällä". Tosin suurin syy siihen ei ole asunnon pienuus tai se, että näyttäisimme perheenä köyhältä asuessa kerrostalossa, vaan se, että en jaksa minkäänlaista rajoittamista. Kerrostalossa asuneilta perheiltä kuullut vaan niin paljon siitä, kun se asuminen ei vaan yksinkertaisesti onnistu.
    1. Suihkussa ei uskalla käydä klo 22 jälkeen, kun naapurin mummo nukkuu.
    2. Koiralla pitäisi olla kuonokoppa kokoajan, ettei se vaan haukkuisi. Samoin varmasti lapsilla.
    3. Isännän vuorotyö tulisi myös varmasti lopettaa, koska eihän se kiva ole, kun joku kulkee käytävässä klo 04 aamulla ja saattaa myös välillä tulla klo 02 aamulla.
    4. Saunavuorot....
    5. Taloyhtiön "pakolliset" remontit, joihin kerätään rahaa kokoajan.
    6. Lisäksi, lapsi ei saa sisällä juosta, hyppiä tai tehdä juuri muutakaan, koska muuten se kuuluu alakerrassa.

    Olen siis melko onnellinen omaan asumismuotooni tällä hetkellä. Mies, minä, tyttö ja koira. Paritalon puolikas. Kaksi makuuhuonetta, olohuone, erillinen keittiö, erillinen wc, kylppäri jossa oma sauna. Eipähän tarvitse juurikaan rajoittaa lasta tai koiraa, saati miestä.

    Tosin, musta ei kyllä olisi siihen, että kyselisin joltain, että koska te nyt muutatte isompaan ja miten te voitte täällä asua. Sen olen kyllä sanonut joillekkin, etten itse asuisi naapurien arvosteltavana ja pompoteltavana, mutta...Makunsa kullakkin.

    Itse sitä kaipaa hieman rauhaa ja sen, ettei ole mikään rajoitettua. Edes sauna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on käyny siinä mielessä hyvä munkki, että lähimmät naapurit joko a)ei välitä tai b) elää itekkin normaalia, ääntätuottavaa elämää :D

      Poista
    2. No sepä se. Kumpa aina kävisi niin ihanasti, että naapurit olisi lapsellisia tai koirallisia tai edes vuorotyössä, mutta EI. Hilma mummo ja naapurin valittaja pappa, kun sattuu olemaan jo päälle 80v ja elävät toisaalta vielä sitä aikaa, kun oli sota ja kävi kauppa auto ja lemmikkinä oli lehmä, niin hohhoijaa.. Voi sitä valituksen määrää.
      Ehdottaisin vakavasti sitä, että olisi kerrostaloja nuorille, kerrostaloja perheellisille, kerrostaloja vanhemmalle väestölle...Olisi sitten naapurit toistensa kaltaisia.

      Poista
    3. Sitten kun mä rakennan kerrostalon, niin teen erikseen mummoille talon, nuorisolle talon, perheellisille... ;)

      Poista
  7. Heh, asun yksin Helsingin keskustassa 18 neliön yksiössä, joka on maailman täydellisin mun tarpeisiin! ♥ Ja silti joka kerta kun tulee puheeksi, niin ihmiset kauhistelee 'ettei siellä mahdu ees kääntymään' tai 'onks sul ees kylppäriä'. Minä viihdyn omassa kopperossani paremmin kuin hyvin, deal with it!

    VastaaPoista
  8. Onpas teillä söppänä koti! :)

    Ja höh, mä en ainakaan ihmettele muiden asumisia, enkä tajua miksi joku niin edes tekisi. Mitä se kellekään kuuluu :o

    VastaaPoista
  9. ihana postaus! asiaa! mussutusta oon saanu koko pienen elämäni kuulla ja nyt, vihdoin ja viimein kun muutin ylelliseen 53,5 neliöiseen kaksioon ni "ek tää o vähä pieni ja turhan kallis kaksioks" musmusmusmus. ON SE JÄNNÄ KU MIKKÄÄ EI KOSKAA KELPAA KELLEKKÄÄ! ja hei, postauspyyntö, teeppä mielipidekirjoitus vuokra-asunnoista ja omistusasunnoista, sehän olis ihan kamalaa jos asuis koko elämänsä vuokra-asunnossa eikä maksais koko elämäänsä lainaa ja yhtiövastiketta ja sit se olis "niinku oma" koti!

    VastaaPoista
  10. Minä saan kuulla päinvastaista nillitystä :)

    Asutaan tyttären kanssa kaksin kolmiossa (tytär vajaa 2v). Ihmiset siis ihmettelee, miksi asutaan näin isossa asunnossa, kun kaksio hyvin riittäisi.
    Rehellisyyden nimissä se kaksio varmasti riittäisikin, mutta näillä tavaramäärillä olisi aina sotkuista tai sotkuisen oloista. Tokihan sitten voisi karsia sitä tavaramäärää, mutta kun en tahdo. Sitä paitsi joskus se lapsi kasvaa ja "tarvii" tilaa (kuin myös minä).

    Minä rakastan meidän asuntoa, ja olen aina ollut valmis maksamaan enemmän kivasta asunnosta (säästäisin siis toki satasen tai parin huonompi kuntoisessa tai pienemmässä asunnossa), jonka itse tunnen kodiksi ja jossa itse viihdyn.
    Koti on siis mulle tärkeä (varmasti aika monelle muullekin), ja koti just sellaisena, kuin minä siitä pidän.
    En minä lähtis huutelemaan muille niiden asunnoista, ja odotan ettei ihmiset valittaisi omasta asumismuodostani.

    Asunnon kokoakin enemmän ihmetellään mun kerrostaloasumista. Siis täh :D Ihan totta, mä olen yksinhuoltaja, ei mulla ole aikaa ja kiinnostusta luoda lunta joka aamu ja ilta tai leikellä ruohoja koko kesää. Musta on ihanaa kävellä rapun ovesta pari metriä juttelemaan pihapiirin muiden mammojen kanssa ja tökätä lapsi hiekkalaatikolle ikäistensä seuraan. Joojoo joka ilta joku lapsi raivoaa jossain päin taloyhtiötä vanhemmilleen, mutta niin munkin lapsi mulle. Ne on elämän ääniä ja ihan ok, en mä niistä häiriinny :)

    Mut joo, tää on tätä. Jonkun mielestä asiat olis aina paremmin toisella tavalla ja joku ei koskaan viitti ymmärtää tai edes yrittää. Käyttäisin tähänkin aiheeseen sitä iän ikuista:
    "Kun antaa tuhannenen kerran itselleen anteeksi omat virheensä, sitä huomaa ettei olekaan varaa tuomita muita"
    Ja jatketaan sen verran, ettei myöskään arvostella. :)

    VastaaPoista
  11. Itse olen saanut kokea lähinnä sitä ihmettelyn määrää, kun satun olemaan +25 vee ja asun VIELÄ VUOKRALLA ja kaiken lisäksi KERROSTALOSSA!

    Ihmettelyn määrä vaan lisääntyi siinä vaiheessa, kun muutettiin poikaystävän kanssa saman katon alle. Että eikös nyt tuossa iässä ja vakaassa parisuhteessa olis parempi ostaa se oma asunto. Tai oikeastaan se omakotitalo, kun eihän nyt kerrostalossa voi asua. Tai nyt ainakin ensikodiksi se rivitalon pätkä, kun siinä olis se oma piha ja ja. Ja kun eihän kerrostalossa nyt vaan voi asua!

    Ollaan muuttamassa miehen kanssa kolmiosta kaksioon ja kaikki ihmettelee, miten me tullaan pärjäämään niin pienessä kämpässä. Ihan hyvin?

    Argh, patoumia. :D

    VastaaPoista
  12. Itse asun suhteellisen huonomaineisella alueella rivitalokaksiossa miehen ja 2 kissan kanssa. Talo on laho paska, kaikki äänet kuuluu läpi, pääsin juuri eroon paskiaisnaapurista joka luukutti musiikkia 24/7 ja nyt seinän toiselle puolelle muutti joku Venäläin Ruslav/baltiaheebo joka loilottaa jotain ihme lauluja ja riehuu tuolla öisin. Vittu mä vihaan asua täällä. Mut koska pieni kaupunki = helvetin vaikea saada asuntoja jostain siedettävästä paikasta. Ja mä oon kyllä just sellanen, että haaveilen omakotitalosta jossain 10 metriä korkean pensasaidan takana, erakko ja I need fuckloads of space-tyylinen ihminen. Joskus alkaa vituttaa ihan törkeesti jopa tässä 59 neliön kaksiossa kun ei saa hetkeäkään olla rauhassa, mieheltä tai kissoilta :D

    VastaaPoista
  13. TEILLÄ ON SAMA TAMPERE-TAULU KUIN MEILLÄ :DDDD Ja vieläpä ruokapöydän yllä kuten täälläkin.

    Mutta jos joskus kun oon täysikänen ja muutan omaan kotiin ehkäpä jopa jonkun kumppanin kanssa, kyllä sen kumppanin pitää olla sellane että pystyy asuun pienessäkin kämpässä. Koska tykkäisin. Ja silloin kuin se toinen puolisko ei olis paikalla, en uskaltais yksin olla siellä jos se on hirveen iso :D

    VastaaPoista
  14. Tosi ihana koti teillä, bongasin jo pari vinkkiä miten saa helposti järjesteltyä kamoja niin ettei oo ollenkaan ahdasta. Itse asun 32 neliön yksiössä ja moni ihmettelee että ompas sulla iso opiskelijaboxi. No ei se mun mielestä kovin iso ole, ihan sopiva.
    En vaihtais pienenmpään enkä isompaan, koska mun kämpässäpäs onkin valkoinen vanhanaikainen kaakeliuuni, jota mä rakastan! Mistäköhän tääkin kulttuuri piirre on tullut, että viimeistään perheenperustamisen jälkeen "pitää" ostaa omakotitalo hevonkuusesta... Mä tykkään asua ihan kaupungin keskustassa, sama mitä muut sanoo!

    Mut hei sellanen kysymys että minkä kokoinen teijän kämppä on? Tai väliäkös sillä jos vaan tykkää asua siellä :D Tykkään hirveästi teijän sisustuksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. 30 neliöö tää meitin koppi on :) ja kiitti!:)

      Poista
  15. Me asutaan kyllä omakotitalossa, mutta SILTI esim. veljeni jolla on isompi talo ja isompi piha kyselee miten voimme asua näin pienessä talossa. Meillä tosiaan kaks makuuhuonetta ja ilmeisesti aivan liian pieni keittiö johon ei mahdu edes kuuden hengen ruokapöytää. Meitä asuu täällä kaks ihmistä, kolmas tulonpäällä, ja koira. Vittuunko me niitä ylimääräsiä tuoleja siinä kaivataan? Emmä täälä ajatellu koko naapurustoa ruokkiakaan. "Miten te sitten mahutte kun se muksu syntyy?" Joo se muksu viekin ihan vitusti tilaa. Mein ei tarvii ostaa kallista päältäajettavaa ruohonleikkuria sen takia että piha olis niin iso. Ja sitte veli ihmettelee miten meillä voi olla niin paljon pienempi sähkölasku ku niillä. No just sen takia ettei meillä oo niitä viittä ylimäärästä vierashuonetta, vaikkei meillä ketään koskaan mun äidin lisäks yövykään. Ja seki saa hyvät unet tossa sohvalla. Ymmärrän kyllä ihmisiä jotka asuu niissä "kämäsissä" yksiöissä, jokanen oman elämäntilanteensa ja makunsa mukaan, eipä se muiden koti olekaa!

    VastaaPoista
  16. oiku teill on kivan näkönen koti! :) nättiä :) itekkin haaveilen muutosta ja todellakin kelpais yksiö siinä missä muutkin.. ei mitään väliä kunhan se on mun koti :D

    VastaaPoista
  17. Toiha on tosi viihtyisä koppero! Kelpuuttaisin kyl iha mielelläni.

    Ite asun pienkaksiossa yksin, 49 neliöö, ja tää on mulle kyllä aivan liian iso. Saan yheltä tietyltä tyypiltä kokoajan kuulla kuittailuja siitä miten en oo vieläkään saanu tätä täyteen kamaa vaikka oon jo vuoden täällä asunu, ja siis VOI VITTU, tuskin ois omakaan kämppäs hirveen täyteen ahdettu jos et asuis kultipuppelis kanssa samassa asunnossa ja jos oisit 100e kuukausibudjetilla elävä opiskelija! Sitäpaitsi ite viihdyn täällä ihan hyvin ku ei oo mitään helvetin ihmeellisiä sermiviritelmiä jakamassa tilaa ja vaikeuttamassa mun kulkemista jääkaapin ja sängyn välillä. Minkä helvetin takia MUN kodin pitäis miellyttää muita, kun asun täällä YKSIN enkä koskaan kutsu tänne juurikaan ketään? Tää on mun linna jossa mä oleilen, enkä nää tarpeelliseks rakentaa tänne jotain vitun viidakkoa ja tapetoida seiniä jollai super taiteellisilla "carpe diem"-teksteillä tai Lontoo-tauluilla. Saatana. Vittu.

    Ottaa joka kerta päähän niin paljon :D

    VastaaPoista
  18. Huvittavinta tässä on vielä se, että kaupungissa kerrostaloasunnon arvo voi olla suurempi kuin omakotitalon jossain syrtsillä. Ja silti pitäisi väkisillä muuttaa sinne omakotitaloon, jos ei vaan nappaa.

    VastaaPoista
  19. Teillä on ihana sievä koti! :) Mä rakastan omaa asuntoani, vaikka onkin liian iso ja kallis, koska tiedän, ettei tällästä tuu enää ehkä koskaan vastaan. Mutta silti aina siivouspäivinä mä kiroan näitä ylimääräsiä neliöitä, koska nekin pitää imuroida ja pestä.

    VastaaPoista
  20. Me ollaan miehen kans aiemmin asuttu parissa tilavassa kaksiossa, mutta nyt hetki sit muutettiin 31 neliöiseen yksiöön jossa on vieläpä oma sauna! <3
    Tokihan sitä välillä kaipaa erillistä makuuhuonetta jos toinen valvoo myöhempään, mutta pikkuvikoja sellaset :) PLUS että tää asunto on vieläpä niin hyvällä paikalla ku kaikki kaupat ym. on vieressä :)

    VastaaPoista
  21. Mutta entäs jos asut soluasunnossa, siitä vasta saakin kuulla muilta ihmisiltä! Itse olen ihan tyytyväisen väliaikaisesti tässä,(kun kuitenkin puolet ajasta reissaan muualla) kuin että maksan tuplasti siitä omasta tilasta jossa käyn lähinnä nukkumassa ja satunnaisesti oleilemassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sama täällä! Itse asun myös solussa ja mulla on mukavat kämppikset täällä. Mun huone on tällänen tosi pieni makkari, mutta en mä tarttekkaan isompaa. Ja sit kaikki ihmiset kauhistelee "onks teillä yks suihku?/Käytättekö te samaa suihkua hyi" tai "kuinka sä pystyt asuu noin pienes huonees?" ja muuten vaan kauhistelee ja kommentoi todella halveksivaan sävyyn. Öö ok, mussa on varmaan jotain vikaa ku en haluu maksaa 450-500 euroa+sähkö&vesi kuussa pienestä yksiöstä.

      Poista
  22. Aiheena kerrostaloasuminen ja siellä valittavat mummot on aina ollut minun sydäntä lähellä! :D Asun siis tällä hetkellä kotona, mutta olen keksinyt jo vaikka mitä vastaan sanottavaa, jos päädyn kerrostaloon ja siellä asuva naapurimummo tulee valittamaan siitä, että käyn minuuttia ennen hiljaisuuden loppumista liian kovaäänisesti vessassa. DEAL WITH IT, jos itse valitsee kerrostalossa asumisen, niin pitäisi myös kestää normaaleja elämisen ääniä!

    VastaaPoista
  23. Mun mielestä yksiötkin voi olla tosi upeita, kunhan osaa vaan maksimoida tilan ja käyttötarkoituksen. Sitäpaitsi ihmisillä on muutenki liikaa tavara, ei kaikki tartte sitä tilaa ja tavaraa just niin paljon kuin jotkut toiset. Musta on hienoa että sä olet tyytyväinen tohon omaasi, koti on aina koti <3

    VastaaPoista
  24. aihetta vähän sivuuttaen:

    oon asunut melkein koko ikäni lastenkodissa ja sieltä omilleen muutettuani saan automaattisesti ns. jälkihuoltoa eli en joudu ottamaan opintolainaa vaan tilille tipahtaa tietyn verran rahaa joka kuukausi sossusta opiskelujeni ajan. kyllähän meikä sen itekkin tietää, että perkeleen epäreilua se on, kun jotkut kaverit joutuu asumaan pikku yksiöissä jossain haka-alueella ja tekemään koulun ohella niska limassa töitä kun itse en ota koulusta juuri stressiä ja punkkailen kivassa pikku kaksiossa keskustassa. ymmärrän senkin jos se herättää kateutta. mutta sitä en ymmärrä, miks monilla on sellanen asenne että se olis jotenkin mun vika? oon jopa kuullut kommentin, että mun pitäis kieltäytyä eduistani että se olis kavereita kohtaan reilumpaa. MITÄ VITTUA? tietääkseni en itse tukieni määrästä päätä, enkä usko että kukaan kavereistani kieltäytyis tälläisestä edusta, jos sellaisen voisivat saada. myöskin kommentti "just, kiva kiva. jos oisin tiennyt että lastenkotipennut saa noin hyvät rahat sieltä muutettuaan, niin vähänkö oisin hankkinu itteni laitokseen." JA AIVAN VARMAAN OISIT VITUN KUSIMULKKU. sanotaanko näin että vaihtaisin joka vitun pennin vaikka äitiin ja isään.

    nii että sori ku tällee niinku avauduin, mutvittu. loistava blogi muuten!

    VastaaPoista
  25. Kiva kämppä teillä, ja juu, mekin ollaan asuntoviallisia koska

    -yli kolmekymppiset PERHEELLISET eivät asu kerrostalossa
    -ainakaan vuokralla
    -varsinkaan kaupungin vuokra-asunnossa
    -etenkään rapussa jossa asuu myös muita kuin supisuomalaisia

    Onhan se nyt selvää että tällä menolla lapsesta tulee yhtä kieroonkasvanut kuin vanhemmistaan, 25 neliötä per nuppi ei vaan riitä normaalin psyyken kehittymiseen. Ja lisäksi lapsi saa traumoja siitä että pihakaverit puhuvat sujuvan suomen lisäksi 4 muuta kieltä, ja muista asunnoista kuuluu joskus ihmisten ja eläintenkin ääniä (mopot ja ruohonleikkurit on jees), ja siksi me ei voida pitää juhlia, käydä suihkussa yöllä ja lapsi ei saanut vauvana itkeä. Ja kerrostalossa aina kytätään naapureita vaikka me ei sitä muka huomatakaan, okt:ssa ei koskaan.

    Nimim. lauloin suihkussa (en kyllä täysillä) klo 04-07 ennen kuin tuli lähtö synnytyssairaalaan eikä kukaan valittanut siitäkään

    VastaaPoista
  26. Aivan ihana koti teillä mun mielestä D: Ja ite asun äidin, kissan ja kahden veljen kanssa pienessä kerrostalokolmiossa, mikä tuntuu myöskin olevan melkoinen ongelma :DDD Mitä väliä niin kauan, kuin on itse siihen asuntoon tyytyväinen?

    VastaaPoista
  27. nii-in, mun luo aina kun isä tulee niin muistaa etuovella huomauttaa että "älkää lyökö päätä peräseinään kun astutte sisään"... mutta mulle tää ihana yksiöni käy oikein mainiosti! Sain tän samalla hinnalla ihan kaupungin keskustasta kun kaveri isomman, mutta huonot kulkuyhteydet jne. :)

    VastaaPoista
  28. Vastaukset
    1. Tosta ruokapöydän takaa käännytään vasemmalle, siellä on erillinen keittiö :p unohdin laittaa kuvan siitä :Ddd

      Poista
  29. Mahti kirjoitus. Mä asun ikääni ja asemaani nähden kai aika normaalisti, joten en oo kauheesti joutunut kuuntelemaan ihmettelyjä. Mut se kyllä välillä nyppii, että kerrostaloasuminen yleistetään tosi usein ihan kamalaksi. Ei mun naapurissa vaan oo koskaan ollut kyttääjämummoa, suihkussa voin käydä silloin kun haluan ja musiikkiakin kuunnella vaikka ympäri vuorokauden toki pitäen äänenvoimakkuuden hillittynä. Naapurista kuuluu silloin tällöin musiikkia, mutta eipä se mua ole juuri ollenkaan haitannut. Vanhempani asuvat omakotitaloalueella ja sieltä kyllä olen kuullut ties mitä naapuririitelyä ja kyttäämistouhuja...

    VastaaPoista
  30. miulle tuntuu tää 38neliöökin olevan liikaa... viihtyisin pienemmässä paremmin, mut keskustan pikkukämpät on aina kortilla ja asunto on loistopaikalla sekä naapurit on mahtavia:

    melkeinpä kaikki vuorotyöläisiä, kovia musaihmisiä tai viikonloppuisin bilettäjiä ihan niinkuin meilläkin vähän kaikkee noista. ei häiritse puolin tai toisin. kerran yks typykkä muutti tähän taloon, vinesi esimerkiks siitä kun parvekkeen ovi kopsahti kymmenen jälkeen, sai kaikkien vihat ja muutti parin kk päästä pois. tälläsiä yhteisöjä on harvassa missä kaikki natsaa ja ei oo turhan tiukkapipoista porukkaa !

    VastaaPoista
  31. onpas teillä ihan törkeen hienosti laitettu kämppä! itelläni on sellane 26 neliöinen pikku yksiö ja näyttää olevan ainaki tuo "olohuone-makuuhuone" -osa samalla tavalla muotoiltu, mut mun sisustukset on vähä nii ja näi....... :D tässä mää kattelen hieman kateellisena! ..sori asiasta poikkeaminen : D

    VastaaPoista
  32. Täällä on kanssa yksi pariskunta joka asuu n. 30 neliön yksiössä ja noitten kuvien perusteella vielä lähes samanlaisessa! Kun kerron jollekkin tästä kämpästä ja neliömäärästä mua tuijotetaan suu auki ja jatkuvasti tutut kyselee että "jokos ootte löytäny uuden kämpän", mutta mua ei kyllä lainkaan ahdista täällä :D Me mahdutaan tänne oikein hyvin!

    VastaaPoista
  33. Mä asuin ennen 20 neliöisessä yksiössä ja se oli mulle just passeli! nykyään 39neliöinen kaksio ja tää on ihan tyhjä ku ei mulla oo oikee mitää tavaraakaan..

    VastaaPoista
  34. Vitsi kui siistin näkönen kämppä ♥ !

    Itekki asun 33 neliöisessä yksiössä ja tykkään mun kämpäst suunnattomasti, suht samallainen pohjapiirokseltaki näyttäis olevan ku teijän : D

    Oon miettiny et joo joku (pien)kaksio ois kiva, mut mitä mä siel tekisin, yksin ku asun ni alkaisinko muka jotenki viettämään eriksee päivällä aikaa olkkarissa ja kiltisti sitten makkariin vaa nukkumaan ja vaatteiden vaihtoon, emmä usko, must tuntuis että toinen huone jäis kokonaan "käyttämättä" sit loppujenlopuks. : )
    Että juu, taidan pysyy mun tän hetkisessä asunnossa ihan tyytväisenä ♥

    VastaaPoista
  35. Me asutaan tällä hetkellä(avopuoliso,minä ja koira) kaksiossa, mutta ostimme pari kuukautta sitten omakotitalon isolla pihalla ja muutamalla piharakennuksella. Talo on isohko ja mahdumme asumaan siinä sittenkin, kun joskus muksuja hankimme. Tässä ärsyttää se, että KAIKKI luulee mun olevan raskaana tai ollaan heti hankkimassa 5 koiraa 3 hevosta ja 10 mukulaa. ei mee mun päähän et miten omakotitalon ostaminen tuohon kaikkeen liittyy?!?! löytyi unelmien talo ja pystyimme sen ostamaan niin miksei? muille tämä on suuren suuri ongelma/ ihmetyksen aihe.me ollaan onnellisia ja tyytväisiä aisiohin näin, kahdestaan ilman lapsia isossa talossa. tekis mieli huutaa: MIKÄ MÄTTÄÄ IHMISET?

    VastaaPoista
  36. Kyllä kaksi ihmistä yksiöön mahtuu, itse asun tälläkin hetkellä yksiössä mieheni kanssa. Kivoja kuvia asunnosta, teillä näyttäisi vielä olevan ihan fiksu pohjaratkasukin asunnossa, meillä ei nimittäin ole. Hukkaneliöt on pop. Piti valita ruokapöydän ja sohvan välillä. Elämä on rankkaa. ;)

    VastaaPoista
  37. Me ollaan pienehköä omakotitaloa rakennettu jo ehkä vähä turhankin monta vuotta, kun ollaan laiskoja ja opiskelu ja työt syövät aikaa niin paljon ettei ihmiset sitä aina tajua.. Krhömm.. Mutta voi jumaliste sitä ku jokainen helvetin mummon kaiman tyttären serkku joka sattuu kadulla vastaan tallustamaan kysyy ensimmäisenä, että "JOKOS SITÄ JO ASUTTE UUDESSA TALOSSA " tai "JOKO OOTTE JO MUUTTANU? " vittu Joo ei han vielä just eilen kysyit samaa.. Vittuako se niitä liikuttaa asutaanko yhä samassa lääväkaksiossamme vai pian valm
    istuneessa pikkumäkkerössä..


    NIIN HEI JOKO ASUTTE JO UUDELLA TALOLLA ?

    VastaaPoista
  38. Ihana kämppä! joo oon kyl itekki kuullu kuittailua muilta mun omasta asumisesta..ihankun se muita haittais miten toiset asuu (:

    VastaaPoista
  39. "No oottekos isompaa kämppää kattellu?" No ookkos sää menolippua vitunkauas kattellu?" - Just näin! :)

    VastaaPoista
  40. Se on just niin perseestä, että KUKAAN ei tunnu tajuavan, että ihmiset ovat erilaisia ja haluavat eri asioita. Ihmiset tyytyvät eri asioihin eikä toisen ihmisen tarvi tulla lärpättämään jollekkin, joka tekee eri tavalla.

    Mua kans ärsyttää ku mun kaveri, jolla on pikkasen mua isompi huone on aina sillee ';OOO miten mahut tänne? ;OOO'. Ja sitte aina ku meen niille, niin sen huone on sotkunen ku mikä. Tavaroita siellä sun täällä eli kaikki se enempi tila, mitä sillä on käytössä menee siihen sotkuun. Mulle riittäis pienempikin kammari, kun tuntuu sitä tilaa sotkemiseen olevan täälläkin liikaa. :d

    VastaaPoista
  41. Hahaa mahtava postaus! Itse yritän etsiä nyt juuri pienempää asuntoa sillä tämä 58neliön linna on aivan liian iso yhdelle ihmiselle, ja chihuahuakaan ei vie NIIN paljon tilaa että tarttisi oman huoneen :D

    VastaaPoista
  42. "...jonne voi mennä pakoon poikaystävän pleikkaria pelaavia ystäviä."
    tämän takia nimenomaa asun pienessä KAKSIOSSA mieheni kanssa. :D väliseinä olohuoneen ja makkarin välillä on ehdoton, jos toi päättää pitää pleikkari yön keskellä viikkoa.

    VastaaPoista
  43. Tunnustan kuuluvani näihin kauhistelijoihin. No tämän jälkeen yritän olla avarakatseisempi toisten kodeille (niin avarakatseinen kun tollasessa kopperossa edes mahtuu).

    VastaaPoista
  44. Itselläni on 34 neliötä oleva yksiö, jossa on ihan kokonainen keittiö, eteinen ja vessa, mutta ei. Yksiöksi tämähän on suuri ja kaikille ja kaikille kavereille kelpaa, mutta sitten on nuo isän sisarukset : "onnhan tämä ihan kiva pikku luukku" LUUKKU?!?!! Tää on mun koti, tilava sellainen, mulle hyvin viihtyisä ja ihan keskustassa, ja sinä tulet kutsumaan tätä luukuksi. Täti tosiaan asuu hienostoalueella kaukana keskustasta ja koti on useamman kerran ollut sisustuslehden sivuilla, mutta kun kaikki ei kaipaa niitä vitun kliseisiä seinätarroja koko kämppää täyteen, ei halua kulkea lasiportaita tai jakaa huoneita niillä vitun siisteillä maitolasiseinillä. JA SINÄ SANOT MINUN KOTIANI LUUKUKSI. Tämä ottaa päähän

    VastaaPoista
  45. Mä oon taas aina ollut sellainen etten oikein osaa asua pienessä asunnossa koska mulla on jo yksistään ihan helvetisti tavaraa saati sit siihen vielä miehen kamat päälle ja oon koko ikäni tottunut asumaan ennemmin tilavissa kuin pienissä asunnoissa. Enkä mä ala heittämään kalliita nahkasohvia yms roskiin sen takia että ne ei mahdu asuntoon. Pienissä asunnoissa on yleensä aika vähän säilytystilaa ja mulla on jo vaatteita niin paljon ettei ne meinaa mahtua ihan minne tahansa. Kaiken lisäksi olen vielä sen verran pakko-oireinen että mulla on vaatteet vähän niinkuin värin ja käyttötarkoituksen mukaan järjesteltynä eli en pystyis mitenkään tunkemaan kaikkia mun sataa farkkua parille samalle hyllylle. Nekin on järjestetty tiettyyn järjestykseen koska on paljon helpompi miettiä et mitä vetää päällensä kun tietää et nyt haluan laittaa jotkut vaaleat farkut jalkaan tms ja sitten vain katsoa siitä tietystä kohdasta niitä eikä tarvii käydä läpi koko vaatekaappia.

    Me asuttiin miehen ja ison koiran kanssa viimeksi 75 neliöisessää kolmiossa ihan kaupungin keskustassa. Muuten se oli maailman paras asunto mutta ei jumaliste että kyrpi siivota sitä joka viikko. Varsinkin kun mies ei osallistunut siihen oikein mitenkään. Vaikka toi asunto oli maailman paras niin siitä huolimatta haaveilin koko ajan vähän pienemmästä kun ne asunnon huoneet oli niin järkyttävän kokoisia. Ne oli siis jo korkeudeltaankin paljon korkeampia kuin normaalin asunnon eikä kaupan verhoissa meinannu riittää ikinä pituus kunnolla. Nyt kuitenkin joku aika sitten päästiin muuttamaan vähän pienempään asuntoon ja vaikka onhan tässäkin vielä joku 60 neliötä mut tää on just sopivan kokoinen eikä mikään huone ole liian iso. Se on tosi kamalan näköistä jos on hirveän iso huone ja siellä on sitten tyyliin 2 huonekalua, näyttää tosi kolkolta. Esim tossa meidän 75 neliöisessä kämpässä oli makuuhuone samankokoinen mitä jenni sulla on toi teidän koko kämppä (miinus keittiö varmaan). Ja mun mielestä makkarissa ei pidä olla muuta kuin sänky, yöpöytä ja jotain tollaista eikä et niinku meillä siellä oli 2 kirjahyllyä ja muuta tavaraa kun olis näyttänyt tosi typerältä niin iso huone ilman tavaroita. Olihan meillä iso parisänky tottakai mutta se vei ehkä 1/5 siitä huoneen pinta-alasta.

    Meillä on ihan päinvastoin, kaikki tutut asuu paljon pienemmissä asunnoissa ja aina ihmetteli että miten teillä on noin iso asunto ja miten voitte siellä asua. Ihan hyvin, mä vaan tykkään asua isommissa kämpissä. Jokainen tietysti tyylillään, ei mulla kuitenkaan ole mitään vastaan että jotkut haluaa asua tai asuu pienemmissä asunnoissa. Ei se ole multa mitenkään pois vaan päin vastoin, mitä pienempi asunto muilla on niin sitä isommalta oma näyttää :) Vaikka ei sillä koolla nyt niin väliä ole, kyllä mäkin voisin asua pienessä yksiössä, olis varmasti paljon ns kodikkaampaa ja läheisempää se olo kuin isommissa asunnoissa mut ei vaan ole ikinä tullut asuttua enkä ole ikinä oikein edes osannut katsella niitä pienimpiä asuntoja jos on halunnut muuttaa.

    En tiiä saatto mennä osittain vähän offtopicin puolelle mut ei me nyt niin tarkkoja olla :)

    VastaaPoista
  46. Mä oon asunut koko ikäni kerrostalossa vajaan vuoden mittaista rivitalosolukämppähairahdusta lukuunottamatta ja voi luoja asun kyllä myös koko loppuelämäni, jos se musta on kiinni! Asuttiin - ja vanhemmat asuu edelleen - muistaakseni vähän alle 70 neliöisessä kolmiossa, jossa minä ja sisko luonnollisesti jaettiin huone ja meillä oli myös KOIRA. Siis apua. :-D Me tosin ollaan ilmeisesti oltu siskon kanssa pieninä aika kilttejä ja hiljaisia, eikä koiratkaan ole saaneet huutaa turhaan. Enemmän me siinä solurivarissa saatiin valituksia alle vuodessa kuin yli 18 vuodessa kerrostalossa...

    Nyt asutaan poikaystävän kanssa 50-neliöisessä kaksiossa jo senkin takia, että saatiin tää hyvään hintaan läheltä palveluita. Tietty on ihan kiva, että kaikki tavarat saa mahtumaan nätisti (meiltä kun löytyy mm. kaksi kirjoituspöytää...) ja pojat saa pitää niitä peli-iltojaan rauhassa, mutta katottiin me asuntoa etsiessä yksiöitäkin aika paljon. Itse asiassa voisin muuttaa teidän kämppään vaikka heti, jos saisin pitää ton sisustuksen samana. :D Kumminkin sen oman murusen kanssa kiehnätään melkein aina samassa huoneessa (tai ainakin me hengataan), niin ihan samahan se on, onko se makkari erikseen vai ei!

    VastaaPoista
  47. mä en kans tajua tota miks esim vieraillessa kaverin luona jotku alkaa heitellä kommentteja tyyliin "onpa pieni/iso/rähjäinen kämppä, ite en kestäis tääl sekuntiakaa !" .. itse en vois asua pienessä yksiössä (pelottaa missä asun sitte ku lähden opiskelemaan), mut ymmärrän että joku toine voi tykätä yksiössä asumisesta vaik itse en tykkääkkää. miks kritisoida toisen kämppää, ois se sitte pieni yksiö tai suuri omakotitalo, ku ei joudu siel itse elämään ?

    mä oon joutunu kokemaan tätä samaa toisinpäin, eli "mikset vois asua yksiössä ? mä voisin asua vaik keittokomerossa !!" joienki mielestä oon vaan nii nolo hemmoteltu prinsessa (ja entä sitte vaik oisinki ? vittu antakaa mun olla rauhassa sellaine !), koska tarvitsen oikeesti sitä kuuluisaa "omaa tilaa", jopa yksin ollessani enemmän kuin monet muut. lisäksi oon hamstraaja ja tykkään sisustushepeneistä, joten mut tavaratkin vaatii tilaa jonkin verran ::--D mun yksiöpelkoa viel vahvisti ku reissussa asuin viien hengen porukalla viikon ajan yksiössä, joka oli ehkä mun omaa huonetta pienempi (oikeasti, se oli pienin yksiö minkä oon nähny) … joten yksiöt ei oo mun elämän rakkaus :D

    mut toisaalta, täytän vasta kohta 15, mulla on about kolme vuotta viel aikaa löytää mun yksiörakkaus ! (tai repiä jostain rahaa suurempaan opiskelukämppään) ::--D

    VastaaPoista
  48. "No ookkos sää menolippua vitunkauas kattonu?" IHANA JENNI!

    VastaaPoista
  49. tosi fiksusti ja nätisti sisustettu! siis toi verho sängyn edessä on nerokas (jostulee vieraita eikä oo pedannu hehe)

    VastaaPoista
  50. En itse pystyisi asumaan yksiössä. Joillekkin se on ihan jees ja näin saa ollakkin, mulle ei kiitos missään vitun nimessä mitään pikkukoppia. Meillä nyt tosin on minä, mies, ja eläimet niin ei me ees mahduttais mihkään yksiöön. Ja mä tarviin sen makkarin minne paeta poikien peli-iltoja kattomaan jotain omaa sarjaa/leffaa!

    Ja kyllähän meillekkin tulee välillä "ai kauhee siis eiks teil oo ahdasta siinä kaksiossa kun teil on niitä eläimiäkin!" (joo niitä on siis 8 mikä taas on sekin oma kauhistelunaihe kun "nehän syökin!" "ai älä vitussa?? mä luulin et ne elää ilmalla!" "eiks ne tappele??" "joo ne vetää aina kerran pari illassa keskenään kunnon karvanpöllytyssessiot keskenään, mites muutenkaan") Kerrostaloon en enää halua kun täältä ei tunnu löytyvän yhtäkään sellasta missä ei olis täysin sekopäitä/mulkkuja/alkkiksia/narkkareita/megakyttääjiä/bilehirmuja naapurina (paras oli eräs kämppä mihin ei ees kamoja saatu sisälle kun naapuri jo huutelee parvekkeelta et "hommaan teille häädön, sain edellisille ja saan teillekki!" Ja saikin lopulta, se on hyvä kun on isännöittijä talutushihnassa ja osaa valehdella uskottavasti). Siitä taas päästään seuraavaan kauhiteluun eli "siis te ootte melkeen 30vee ja asutte vuokralla!" Mitä sitten?

    VastaaPoista
  51. Musta toi teijän kämppä näyttää just kotoisalta ja kivalta! :) Ja tosiaanki just tosta "mä en kyllä pystys kerrostalossa asumaan", just joo.. ihan sopeutumis kysymys :D Mä en ainakaa enää ees haluis asuu omakotitalossa, sillä tää meijän kerrostalo asunto on just turvallisen ja kotoisen tuntuinen♥ Ja en mä kavereille mee huutelee että "huhhuh mite sä oikee voit asuu omakotitalossa?!". Vois vähän ajatella, että esimerkiks kaikilla ei oo varaa omakotitaloon tai sit vaan tykkää kerrostalosta enemmän.. :D

    VastaaPoista
  52. pikkukopit on just parhaita ♥ jos on liikaa tilaa se tietää liikaa siivoamista. mulle kelpais ihan hyvin 20 neliön soma yksiö jossain saatanan isossa kerrostalossa, se ois unelma! ITSEHÄN en omakotitalossa voisi ikinä asua.. hyi liikaa tilaa ja seiniä

    VastaaPoista
  53. mulle joku ano tuli vikiseen blogiin että kiva kämppä mutta sisustusta vois muuttaa :D minähän siellä kämpässä asun, ei mun kämpän sisustuksen pitäs minkään anon persettä kutittaa :D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!