HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 25. helmikuuta 2013

Alalleen sopimattomat

Lähes päivittäin tapaa ihmisiä, jotka ovat aivan täydellisen väärällä alalla. Miksi, oi miksi...

Mä joskus mietin, että eikö perhe, tuttavapiiri tai edes koulun henkilökunta puutu asiaan, kun joku täydellisen sopimaton ihminen yrittää väkisin tunkea ns. väärään ammattiin? En mä ainakaan pystyisi katsomaan vierestä, jos naama norsunvitulla mököttävä ihmisvihaaja-kaveri pyrkisi asiakaspalveluhommiin tai vähääkään lukupäätä omistava toverini yrittäisi puskea väkisin yliopistoon lukemaan sitäsuntätä oikein pidemmän kaavan mukaan.

Kaupankassoilla istuu täydellisiä vittunaamoja, lääkärintakkia yllään pitää täysin sosiaalisesti rajoittuneita pölkkypäitä, bussikuskeina toimii ihmisiä vihaavia kaahareita ja hoitoalalle hakeutuu niin pissaa ja kakkaa pelkääviä, kuin itseään hoidattamaan tulleita reppanoita. Televisiossa seikkailee epäluontevia amatöörinäyttelijöitä, Idolsiin tunkee laulutaidottomia tampioita ja moppia käsissään pitelee siivousalaa ylenkatsovat pissikset. Minkä vitun takia täytyy hakeutua alalle tai työpaikkaan, joka ei vähääkään kiinnosta, kouluttautuminen ajaa suoraan työttömyyteen tai johon ne omat kyvyt ei riitä? Jos ei osaa, pysty, kykene tai edes ei kiinnosta yrittää, niin kannattaa suosiolla ottaa järki käteen ja realisoida tilanne.

Mä en myöskään ymmärrä, miksi pitää hakeutua muodikkaihin koulutuksiin välittämättä siitä, että onko siitä minkäänlaista hyötyä ja mikä tilanne on työmarkkinoilla. Siis vähäksi siistii opiskella esimerkiksi jotain hyvin suosittua media-assistentti-läpäläpää, vaikka työllistyminen on vaivalloista, eikä ala oikeastaan muutenkaan nappaa. Mut se on muotii! Ja näitä aloja ja ammattejahan riittää, jotka kuulostaa niiiiiiin siistiltä, mutta ajaa lähes varmasti työttömyyteen ja uudelleenkouluttautumiseen.

Eikö ihmiset tunne omia kykyjään ja rajojaan? Vai ollaanko niin laiskoja, että kaikki työ mielletään epämiellyttäväksi pakkopullaksi, mutta jonnekin nyt kuitenkin pakko on mennä näyttämään ruttuturpaansa? Että eipä mua varsinaisesti kiinnosta mikään, mutta pakko kai se on jotain paskaa tehdä. Että tää kuulostaa suht siedettävältä, menenpä sinne ja vien paikan joltain, jota voisi oikeasti kiinnostaa ja joka voisi oikeasti tästä hyötyäkin.

Miten on yksinkertaisesti mahdollista olla ammatissa/koulussa, johon ei vaan millään vitun järjellä sovi?

56 kommenttia:

  1. Voihan ihminen haluta laulajaks vaikka ei välttämättä osaakkaan laulaa ja siks menevät idolsiin ja lääkäriks moni hakeutuu vaan palkan takia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mutta miksi? Eikö ole epämielekästä tehdä työkseen jotain mitä ei osaa tai mistä ei pidä?

      Poista
    2. jos ne ei uskalla tehdä sitä mitä oikeasti haluiaisivat.

      Poista
    3. siitähä oli kans joku tutkimus, ettei ihminen jaksa tehdä parii vuotta kauempaa työtä jota vihaa, vaikka palkka oliski hyvä.

      Poista
    4. lääkäreillä on paska palkka, miksi joku tekisi niin?
      Kirurgit yms. taas tienaa hyvin, muttei kyllä lääkärit :D

      Poista
    5. Kirurgit on lääkäreitä. Urpo.

      Poista
    6. Jep, lääkäreillä paska palkka mut kirurgit tienaa tosi hyvin :DDDDDD toivon että oot vielä peruskoulussa

      Poista
    7. "Jotta lääkäristä tulisi kirurgi, hänen on lääketieteen lisensiaatin tutkinnon jälkeen opiskeltava kuusi vuotta ohjatussa kirurgian koulutuksessa. "

      Että joo... On niissä eroa.. Urpo. :)

      Poista
    8. :D

      Ei se muuta sitä faktaa, että kirurgitkin ovat lääkäreitä. Pus.

      Poista
    9. jep, sanon viel sitä samaa mitä muutki sano. kirurgit on lääkäreitä. ::--D erikoistuneita lääkäreitä, mut lääkäreitä anyway. lääkäri on se pohjakoulutus ja siitä sit aletaan opiskella kirurgeiksi, psykiatreiksi, hammaslääkäreiksi jne …

      ja muutenki, tietääkseni kaikki lääkärit tienaavat keskivertoa parempaa palkkaa, ois erikoisala mikä tahansa (-:

      Poista
    10. haluan vaan täsmentää, että hammaslääkäri ei ole pohjakoulutukseltaan "tavallinen lääkäri", vaan hammaslääketieteen lisensiaatti. Hammaslääkäreiden tutkinto kestää sen 6 vuotta, jonka jälkeen voikin sitten erikoistua esimerkiksi leukakirurgiaan.

      ...ihmettelen myös väitettä, että lääkäreillä olisi paska palkka. Lääkärit saavat kuitenkin sen 5 000-13 000 euroa kuukaudessa.

      Poista
    11. arvaa onko maatalous alalla vittuuntuneita.
      kaikki ketkä vähänkin elintarvike alaan kuuluu on toisilleen vittuuntuneita.Tästä ei saa vielä palkkaa,kun velkaa.

      Poista
  2. opiskelen hoitoalaa ja kyllä on hirveästi tampioita ihmisiä jotka eivät yhtään tiedä mille alalle ovat oikein hakeutuneet... "joudutaanks me vaihtaan paskavaippoi?!??! iuu"

    VastaaPoista
  3. tää on niin totta!
    lääkäreille pitäis kyllä ehdottomasti opettaa sosiaalisia taitoja. jotkut kun tuppaa unohtamaan, että potilaat on ihmisiä joilla on tunteet

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikemminkin jokin henkisten ominaisuuksien testaus lääkikseen pyrkiessä olisi aivan loistava juttu. Kyllä niitä taitoja siellä yritetään opettaa, mutta välttämättä kaikilta se hyvien potilaskontaktien luominen ei vaan luonnistu opetuksesta huolimatta. Nykyisellään lääkikseen pääsemiseen vaaditaan vain luku- ja matikkapäätä, jotka ovat kuitenkin kyseisessä ammatissa melko toisarvoinen juttu. Ihme, että sairaanhoitajia kyllä testataan, mutta lääkikseen hakevilla ei ole edes minkäänlaista haastattelua... :D

      Enkä väitä, että lääkikseen hakeutuisivat kaikki sosiaalisesti vammaiset, mutta jokin karsinta senkin suhteen pitäisi olla.

      Poista
  4. tai se että opiskellaan opettajaks eikä kestä niitä kiljuvia teinejä, eikä oo tippaakaan kärsivällisyyttä....

    VastaaPoista
  5. "Eikö ihmiset tunne omia kykyjään ja rajojaan?"

    Tähän on pakko vastata että ainakaan omassa tapauksessa en todellakaan tiedä, ja sitä tässä nyt selvitelläänkin.

    Osittain oon samaa mieltä, osittain täysin toista. Oma lehmä on ojassa siinä mielessä että oon vaihtanut alaa ja juurikin tunkemassa itseäni yliopistoon ilman lukupäätä.

    Tarjoilijan hommat oli se "oma ala" liki neljä vuotta, ja sitten alkoi vituttamaan. Olin hyvä työssäni, mutta monen pikkuasian ärsyttäessä pidemmän aikaa kamelin selkä katkesi ja totesin että ei tämä ole enää aikoihin ollut kivaa. Omasta alasta tuli väärä ala aika hiljalleen, kesti tovi itsekin huomata että kestovitutus ei olekaan ohimenevää. (Ja kyllä, yksi valaistuksen hetkiä oli kun paloi käpy urpoasiakkaaseen ihan kunnolla XD)

    Ei muutakuin alanvaihtoon ja vittuillaksenikin päätin katsoa että kuinka hyvin pitää akateemisen avomieheni väittämä "en mä ole fiksu, ainoastaan ahkera" paikkansa. Valitsin kohteekseni yliopistotutkinnon (en ole ikinä aiemmin edes harkinnut korkeakouluja, sitä lukupäätä ei tosiaan ole) jossa kemia on keskeisessä roolissa (inhosin kemiaa ylikaiken, en osannut sitä yhtään) ihan vaan katsoakseni että voinko silkalla ahkeruudella ja sisulla tulla hyväksi jossain jossa on alunalkaen ihan paska kaikilla mittapuilla. Näyttääpi siltä että voi. Vuosi sitten heitin prikan huishelvettiin ja sen jälkeen oon ylittäny itteni monta kertaa ja oppinut juttuja joita en ois ikinä uskonu olevan mun mahdollistakaan oppia. Ja innostuin siitä kemiastakin, mitä mun ei pitäny kertakaikkiaan vaan osata :D

    Joten ei, ei aavistustakaan missä menee mun kyvyt ja rajat, kun kaikki mitä luulin tietäväni itsestäni on mennyt uusiksi. Voi olla että musta ei kertakaikkiaan ole tähän hommaan johon tähtään, mutta sittenku tipahdan kelkasta niin ainakin tiedän tasan tarkkaan mihin musta on sillonku yritän täysillä. Toistaiseksi on kyllä mennyt paremmin kuin olisin ikinä uskonut.

    Summa summarum: on mahdotonta sanoa mihin pystyy jollei ole kokeillut rajojaan, väärällä alalla oleminen on aika subjektiivinen asia joka riippuu mistä roikkuu. Ja todellakin ihminen saa (ja pitää) yrittää niitäkin asioita mitkä eivät tule luonnostaan, mikäli haluaa. Empiirinen tutkimukseni osoittaa että lukupään voi kun voikin ainakin johonkin (toistaiseksi tuntemattomaan) pisteeseen asti korvata kovalla työllä ja motivaatiolla.

    VastaaPoista
  6. Törmäsin männä viikolla bussikuskiin joka höpötti jokaiselle sisääntulijalle haluavansa olla oikeasti formulakuski. Meno oli sen mukaista, henkilöautot jäi etanavauhdissaan taa kun tämä äijä pisti mutkat suoriksi. Ois kyllä uskottu vähemmälläkin.

    VastaaPoista
  7. Parhaita juttuja oon kuullu parturi-kampaamo koulun pääsykokeissa: "Siis mähän en niinq yhtään permanenttii rullaa!!" "Mä en ainakaan leikkaa yhenkään papan hiuksii!" Kukahan sen parturin palkan oikeen maksaa?
    Samoin joskus koulussa alemman luokan asiakaspalvelupäivänä puolet oppilaista oli pois, koska jännitti/ei halunnut tehdä asiakaspalvelua. Miksi ihmeessä hakeutua kampaajakouluun, jos pelkää ihmisiä tai ei halua tehdä asiakaspalvelutyötä? Välillä ei vaan voi käsittää mitä ihmisten päässä liikkuu..

    VastaaPoista
  8. Tuskin se kaupan kassalla istuminen tai mopin heiluttaminen kenenkään unelmatyöpaikkoja on. Itse ainakin olen noissa töissä ollut kun ei parempaakaan ole tullut vastaan. Ja voin sanoa olleeni niissä töissä hyvä, mutta enimmäkseen päivät meni vain siihen kuin mietti kuinka ei hitonkaan vertaan kiinnostaisi siellä istua ja asiakkaat on ihan aaseja. Joo kyllä, mun paikalle olisi ollut varmaan kuinka monta tyyppiä, jotka sen saman duunin olisi voinut hoitaa hymyssä suin, mutta milläs mä sitten olisin itseni elättänyt?

    Välillä vaan ei mene niin kuin suunnittelee eikä ehkä pääsekään juuri siihen työhön mikä olisi kuin luotu itselleen tai opiskelupaikkaakaa ei irtoa. Vielä vaikeampaa tästä kaikesta tekee sen, kun ei vielä 23-vuotiaanakaan ole minkäänlaista hajua mitä sitä haluaisi tehdä.

    En siis ottanut tätä mitenkään henkilökohtaisena hyökkäyksenä mua vastaan, vähän toisenlaista näkökantaa vaan tähän. Voin sanoa, että kellekään muulle ihmiselle en ole kateellinen - paitsi sellaiselle joka voi sanoa nauttivansa työstään ja löytäneen juuri itselleen sopivan alan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veit sanat suustani!:)

      Poista
    2. HEI MUN UNELMATYÖ ON OLLA KAUPAN KASSALLA! Oon istunut jo parisen vuotta kassalla, ja rakastan sitä työtä! Älä sano noin että se ei oo kenenkään unelmatyö!

      Poista
    3. Mutta ei siellä kassalla silti sais naama norsun vitulla istua vaikka se ei unelmatyö oiskaan. :)

      Poista
  9. Jenni, mitä sinä opiskeletkaan?


    Työ kuin työ, ala kuin ala. Aina voi kehittyä. Asenneongelmat ovat suurin syy noille sinun "sopimattomuuksillesi".

    Eipä sillä. Hakeutukaa oikeasti niille aloille, joilla on töitä. Ja opetelkaa vaikuttamaan kunnallistasolla: vaikuttaa kokonaisuudessaan kuntien hyvinvointiin ja sitä kautta palvelujen määrään ja sitä kautta taas työllisyyteen ja tyytyväisyyteen.

    VastaaPoista
  10. Hahah niin totta! Nauran aina näille sairaanhoitoalalla oleville tyttöraukoille, joilla käsitys ammattinsa työnkuvasta on täysin väärä. Kuvitellaan, että lähihoitajan papereilla ollaan tosielämän Meredith Grey, joka pelastaa ihmishenkiä päivittäin ja nai hyvätuloisen lääkäripojun jne..

    VastaaPoista
  11. Kauheen totta tää teksti. Mua oikein ärsyttää se, että istutaan kaupan kassalla naama väärinpäin, huokaillaan kun asiakas tulee paikalle ja jätetään tervehtimättä, kiittämättä yyämäs. Joo, pakkohan sitä rahaa on jostain repiä, mutta YRITTÄISIT ees näyttää siltä, että teet sen palkkas eteen muutakin kuin tuntien laskemista ja kaverille tekstailua. "No siis totatota kolme tuntii enää nii pääsen vittuun täst paskalaitoksest, hei miten ois röökit illalla babe?"

    Raaah. Mua ei vitunkaan vertaa kiinnosta myydä kerroksia ja megoja Hesessä, mutta en tosiaan näytä sitä asiakkaille. Hyvän asiakaspalvelijan tunnistaa siitä, että vaikka kuinka vituttais, osaa silti olla mukava ja kohtelias. Kenenkään persettä ei tarvi nuolla mutta kyllä sanat ja fraasit "kiitos", "ole hyvä", "kiitos samoin" sekä kaikenlaiset tervehdykset nyt vaan sattuu kuulumaan aspojen työhön aika oleellisesti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta :) itsekin asiakaspalvelutyössä, kyllä se on rankkaa hommaa kun pitää aina olla iloinen, mutta ei voi mitään. Tauot on sitä varten että voi istua naama norsun vitulla ryystämässä kahvia.

      Poista
  12. Toi on totta, ettei välttämättä ymmärretä mihin alalle ei oikeesti vain sovi. Yks kaveri hakenu jo kolme vuotta opettajaksi ja joka kerta jääny haastattelun pisteistä kiinni. Kyllä siinä on jo pieni vihjaus, että vois jokin toinen ala sopia paremmin.

    VastaaPoista
  13. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  14. juu opettajista ja bussikuskeista varsinkin huomaa noi ettei vittu kiinosta... Ja siivojat.. voi luoja.. meidän koulussa työskentelee siivojia jotka eivät suostu siivoamaan jos on liian likaista. Kamala kitinä joka kerta jos ne löytää yhen purkan latialta. Mitä helvettiä sitähän varten ne on sinne palkattu :D Ois opiskellu paremman ammatin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Odotan innolla sitä päivää kun maailman todellisuus valkenee sinulle, pumpulilapsi.

      Opiskelet Asikkalassa eläintenhoitajaksi. Voin alaa hyvin tuntevana sanoa, että tällaiset kommentit eivät tuo sinulle tulevaisuudessa työpaikkoja. Jos et arvosta toisten työtä, en jaksa uskoa, että sinuakaan arvostettaisiin - opiskelisit ihan niin paljon kuin haluaisit.

      Ymmärrän toki, että sinun iässäsi maailma tuntuu kauhean mustavalkoiselta, mutta todellisesti olet vahvoilla kun ymmärrät, että asiat eivät aina mene niin kuin suunnittelit. Oppilaitoksessasi on muuten todella iso keskeyttämisprosentti. Toivottavasti olet tiedostanut sen. Ei tarvitse mennä kauhean paljon eteenpäin kun sinä tai joku tuttusi kohtaa elämässään kriisin, joka heijastuu opiskeluun. Ja kun opiskelu takkuaa, olet ongelmissa. Saatat jossain vaiheessa huomata olevasi tilanteessa, jossa joku toinen sanoo sinulle: olisit opiskellut paremmin.

      Maailmasta löytyy myös ihmisiä, jotka ylenkatsovat sinun taitojasi hoitaa lehmiä tai pieneläimiä - saati sitten mahdollisuuksiasi lomittajana. Vaikka selviäisit koulusta läpi, sinua saattaa tietyissä tilanteissa kohdata työttömyys, epäsäännölliset työajat ja työturvallisuuden laiminlyönti. Ja taas joku tulee sinulle laukomaan: Siihenhän sinä kouluttauduit. Siihenhän sinut on palkattu.

      Avaa silmäsi, tyttö, ja ymmärrä työn, käytöstapojen ja koulutuksen maailmaa. Aina ei maailma mene niin kuin on käsikirjoitettu.

      Poista
    2. no hyvää päivää enemmän mä nään työllistyneitä siivojia kuin eläintenhoitajia :) herätys nyt neiti siellä!

      Poista
    3. Pakko sanoa vielä tosta, että siivoojat valittaa jos on sotkuista. Siis ei herranisä sentään, naurettavaa ajatella että sillä perusteella että kouluissa yms. paikoissa on palkatut siivojat, ei tarvitsisi laittaa roskia roskikseen (purkasta nyt puhumattakaan!) koska "se on niiden duunii". Voi vittun joulu, se on jokaisen velvollisuus pitää omasta puolestaan huolta yleisestä siisteydestä ja järjestyksestä. Kyllä muakin vituttais saatanallisesti jos joutuis siivoomaan päivästä toiseen koulun käytäviä, missä oppilaat heittelee tahallaan roskia maahan ja sysää kaiken siivojien niskaan. Ehkä sullakin on vielä elämästä opittavaa...

      Terkuin lukiolainen, jonka koulun siivoojat juuri kehuivat tänä vuonna opiskelijoiden olleen poikkeuksellisen siistejä.

      Poista
  15. Se on suomalaisessa luonteessa, ettei mikään kiinnosta. Ei ainakaan jos ei paista aurinko ja kaikki oo hyvin. Ei, hyviä käytöstapoja ei ole olemassakaan, koska ko. työntekijällä on TAAS huono päivä, niin kuin sillä on aina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ei saatana että mua ottaa ohimoon tällänen:"se on suomalainen luonne" - paskan lätinä?! Mistä vitusta se kumpuaa? Mä tiedän monia suomalaisia luonteita jotka on niin kovia tekee työtä, ettei mitää järkeä. Jos joku on laiska ni on, mutta ei sillä helvetti oo mitään perkeleen tekemistä minkää kansalaisuuden kanssa?! -.- !!!!!

      Poista
    2. Missä sä Laura oikein asut jos suomalainen luonne on sun mielestä tollanen? :D

      Poista
    3. ::--D mua huvittaa että joku oikeesti perustelee tällasia asioita jollain kansalaisuusstereotypioilla ? koska oikeestihan kaikissa maissa on kaikenlaisia ihmisiä ja se pitäis kaikkien tietää.

      Poista
  16. Eniten vituttaa just se että ne jotka oikeesti haluis parturiks vaikkapa, ei pääse ku noi epämotivoituneet teinit vie opiskelupaikat! Meilläkin päin amiksessa tosiaan niitä "hyi vittu en leikkaa ton hiuksii kyllä mä meen himaan"... Miten ne kuvittelee menestyvänsä tolla alalla? Ja sit ku olis tosiaan niitä jotka oikeesti haluais parturiks ja vois leikata vaikka kenen hiuksia, ei pääse alalle vaikka kuinka haluais.

    VastaaPoista
  17. Kaikki lääkärit ei kyllä tosiaan ole sieltä ihan empaattisimmasta päästä. Lääkikseen on vaan niin hankala päästä, että jos siellä alettaisiin pääsykokeissa pitämään vielä jotain persoonallisuustestejä, niin ei meillä kohta valmistuisi enää yhtään uusia lääkäreitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun hakijoita on paljon aloituspaikkoihin nähden, juuri silloinhan on monipuolisilla ammattialalle sopivuus-testeillä paras mahdollisuus saada kouluttautumaan juuri se alalle sopivin hakijajoukko

      Poista
    2. Oikikseen sais kans olla soveltuvuustestit. Tuntuu, että täällä on niin paljon niitä, joille nousee pissi päähän heti sisäänpääsyn jälkeen ja jotka ylenkatsoo koko muuta maailmaa. /Maria

      Poista
    3. Oikkikset ylimielisiä,, miks mäen tunne yhtäkään :D? Eikä nyt sillä, et olisin itte oikkis ja puolustaisin hampaat irvessä omaa alaani. Oon ite humanisti, mut monet kaverit opiskelee oikkiksessa ja niissä "piireissä" liikun jonkun verran, ihan tavallisia ihmisiä nekin :)
      Mun käsityksen mukaan oikkiksessa opiskelu vaatii aika paljon sitoutumista siihen omaan yhteisöönsä, koska opiskelu on ihan hirveen rankkaa. Tokihan ne pitää niitä omia privatebileitänsäki paljon, mut kuulemma sen on sitä tulevaisuuden verkostoitumista varten. Ja kuulemma osittain sitä, ettäne opiskelee niissä bileissä oman ammattikuntansa tapaa juhlia, eihän ne vaan voi olla asianajajia ja törmätä tuhannen kännissä asiakkaisiinsa baarissa?

      Poista
  18. Koulunkeittäjänä on AINA semmosia nuoria vihaavia ja täysin keittotaidottomia läskiperseitä!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tämä …

      meiän koulun keittäjien ei ees tarvitse itse tehä niille huonolaatuisille ja halvoille einesruuille mitää muuta kui kypsentää - ja osa ruuista on esikypsennettyjä nii ne vaa lämmittää - ja tässä tehtävässä epäonnistuvat surkeasti ::D:D

      ja jos leivässä on hometta/perunat kylmiä/kala raakaa tms ja joku uskaltautuu valittamaan, nii sille kauhee huuto vaik eihä se nyt sen vika oo. itse en syö kouluruokaa, enkä enää ees käy kouluruokalassa mut pienempänä kävin ja yritin syyä jotai salaattia tai leivän ja monesti oli just ruuassa jotai tollasia ongelmia. vähä pelottaa tollaine asenne, että tuntuu että ei haittaa että siinä leivässä on hometta kunhan kukaan ei huomaa sitä ?? koska jos joku huomaa nii sille suututaan ………

      ja jos joku tulee sanomaan, että mite voit tietää kouluruuan olevan huonoa jos et ite syö, niin a ei mun tartte välttis maistaa ruokaa huomatakseni että siinä on jotai vialla, monesti sen kans näkee ja b kaverit jotka sitä ruokaa yrittää syyä on kertonu. (-:

      Poista
  19. Hehe, voin sanoa, että en mä ainakaan tunne vielä kykyä ja rajojani, vaikka olenkin jo "vanha".:)
    Nykyisin muuten on paljon töitä palvelualalla ja jotain työtä pitää ihmisen kuitenkin tehdä, vaikka olisi itse sitä mieltä, ettei asiakaspalvelu enää kiinnosta.
    Sitten voi käydä myös niin kuin minulle, että olen tykännyt työskennellä myyjänä, mutta en voi aina valita työympäristöä, joka myös vaikuttaa työfiilikseeni. Totuus on, että en jaksa säteillä kuin aurinko, jos suurempi osa asioista on pielessä työpaikalla, on esimerkiksi kohtuuttoman kiire eikä aikaa asiakkaalle. Siinäpä ei enää auta, vaikka joskus olisi asiakkaita tykännyt palvellakin. Viisas tietysti ymmärtää vaihtaa paikkaa, jos sattuu huonoon paikkaan. Uskon vaan, että näitä huonoja paikkoja on myös palvelualalla monia tai myös lääkäreillä ja hoitoalalla, jos ei ole aikaa siihen hommaan, johon on koulutettu, ei työ ole enää palkitsevaa. Syö kenen tahansa fiilistä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta. Olin ite 7 vuotta kassalla ja ravintolassa ja vaikka mulla ei ollut asiakkaita mtn vastaan, niin ei siinä hirveen paljo hymyilyttänyt, kun olin usein yksin kassalla esim. säästösyistä.. JA aina minun oli pahoiteltava kiirettä ja sitä, että joutuu odottamaan.. asiakkaille ei saa sanoa, miksi on vain yksi kassa. Mutta nyt olenkin sillä omalla alalla ja teen juuri sitä, mistä tykkään. Eli antakaa armoa tarjoilijoille ja kassahenkilöille- yleensä perimmäiset ongelmat on johtoportaissa, ei työntekijöissä.

      Poista
  20. Tää oli hyvä postaus!

    Mua suorastaan VITUTTAA kun lähihoitaja-alalla on sellasia täysin seinäruusuja yksilöitä jotka eivät voi tehdä muitten kanssa ryhmätöitä, ei puhu kenellekkään koskaan mitään ellei ole pakko ja muutenkin ovat täysin eristäytyneitä kaikesta. Eikö hemmetti ne psykologit osaa haastattelussa ja testeissä kattoo, että tollanen ei sovi alalle joka ei tule toimeen/ei halua tulla toimeen muiden ihmisten kanssa! Niin rasittavaa! Sitten ne vie muilta opiskelupaikat ja lopettaa parin vuoden jälkeen ku "hups, en mä taidakkaan haluta tehdä töitä ihmisten kanssa vaan pelaan mielummin tietokoneella päivät pitkät"

    ja toinen on nää pissaliisat jotka itkee ja kitisee tunneilla kun käy ilmi että lähihoitajat joutuvat vaihtamaan vaippoja. Siinä vaiheessa tekis mieli oikeesti jo tukistaa tätä ihmistä :D

    Mutta ymmärrän sen ettei kaikki tiedä mitä haluaa isona tehdä, en mäkään tienny ja oon lähihoitaja linjalta vaihtanu rafla-alalle ja siitä takas lähärille :D Onneks nyt jo tietää suunnilleen mitä haluaa tehdä niin ei tarvitse kitistä ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun kanssa lähäriä opiskelee 22 vuotias tyttö, joka opiskeli ensin kokisi, myöhemmin tarjoilijaksi, sitten kävi merkonomia hetken ja tuli meidän ryhmään ja sanoi että "merkonomia ala oli muuten kiva, mutta siinä joutui työskentelemään ihmisten kanssa. en pidä siitä" ........ herää kysymys miiten vitussa se on tälle alalle päässy :D muutenki jotenki henkisesti 5 vuotiaan tasolla ko. ihminen. sais tiukentaa valintakokeita tällekki alalle..

      Poista
  21. Jenni tee postaus mitä mieltä oot tost "suomen hulluimmat bilettäjät" ohjelmasta

    VastaaPoista
  22. Mua vituttaa just noi kaikki kaupan myyjät ja just bussikuskit ketkä ei vaivaudu edes millään tavalla huomioimaan tulevia kytiälisiä, ei voi vilkaista päinkään saati moikata. Ja oikeesti ketä vaikkapa opiskelee opettajaksi ja sitten ei kestä niitä ala- tai yläastelaisia kenellä on murrosikä, vittu miks sä haet sinne opettamaan jos sä vihaat oppilaita?

    Ja tuli mieleen et voisit kirjottaa postauksen vaikka laulunsanoistaXD siis vaikka ihan älyttömistä:D tai yleensäkin musiikista. jos haluut:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei hullumpi postausidea! Kannatan. :) /Maria

      Poista
  23. Nyt oli asia tekstiä! Itse opiskelen logistiikan perustutkintoa ja valmistun siis yhdistelmäajoneuvonkuljettajaksi. Luokallani on eräs hieman hiljaisempi ja ihan mukava poika, kuka ei kuitenkaan osaa kuunnella eikä ymmärrä ohjeita. Trukkia kun ruvettiin ajamaan ohjeeksi annettiin että älä paina kaasua, trukki kuljee hiljaa eteenpäin vain kun jarrun päästää ylös. Poika käänsi ratin nuppiin ja painoi kaasun pohjaan ja oli ajaa opettajan yli. Ja tämä toistui monta kertaa. Lukemattomien vaaratilanteiden jälkeen alkoi mietityttämään että eikö tälle pojalle jo voisi sanoa että ehkä alan vaihto olisi tarpeen? Tuollaisen kun laittaa rekkaa ajamaan niin kyllä itse juoksen pää kolmantena jalkana kauas, enkä varmasti ole ainoa.

    VastaaPoista
  24. Ymmärrän kirjoituksen pointin ja että kirjoittaja tarkoituksella kärjistää asioita silloin kun vituttaa. Kaikkihan sitä tekee.


    Jäin vain miettimään omaa tilannettani. Yläasteen jälkeen en tiennyt mitä haluan tehdä ja menin suorittamaan (silloin mielestäni) yleispätevää tutkintoa, jotta nyt joku ammatti olisi sen aikaa, että pääsee töihin jonnekkin ja miettimään mahdollista jatkosiirota. Noh. Silloin en ollut tällainen ihmisvihaaja nihilisti kuin mitä minusta nyttemmiten on kuoriutunut. Liittyykö sitten siihen, että ala teki minusta tällaisen vai vain työpaikat joissa olen töitä tehnyt.
    Työskentelen aspana ja vihaan työtäni, mutta elämäntilanteeni takia en viellä pysty lopettamaan töitäni ja teen ne edes sen verran hyvin, ettei potkujakaan voi millään laillisilla perusteilla antaa (paskaa), että pääsisin elelemään työttömyyskassan tuella ennen seuraavaa siirtoa, joka on siis jo tiedossa, ja se on jatkokoulutus haluamalleni alalle. Karenssiaikaa ei huvittaisi ottaa, koska ilman töitä rahatilanne olisi pyöreä nolla.

    Osaan työni, mutta vihaan asiakkaitani ja olen ehkä yleisesti katsoen aika kusipäinenkin välillä asiakkaitani kohtaan. Motivaatio on kadoksissa, mutta jostain ne rahat nyt vaan on revittävä, vaikka sitten joudunkin tekemään töitä alalla, jota vihaan. Onneksi luotan siihen, että parempaa on tulossa.

    VastaaPoista
  25. Niin ja huomasin jo koulussa, että tämä ei ole minun alani, mutten halunnut jättää opintoja kesken enään kahden ja puolen vuoden jälkeen (siis opintojen loppusuoralla). En ole luovuttaja.

    VastaaPoista
  26. Oon hakenut kaksi kertaa sairaanhoitajaksi ammattikorkeeseen, pääsemättä sisään. Yritys jatkuu edelleen ja kyllä mä sinne pääsen, inhottavaa on kuunnella kaverin valitusta (joka on jo sisällä) et kuin "paskaa tää on" tai "siis oikeesti mä luulen että mä lähen nyt lomalle 5 viikoks, katotaan jos mä sit jaksan" huoh!

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!