HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

keskiviikko 13. helmikuuta 2013

Ongelmia ihmissuhteissa? Hylkiö ja sosiaalisesti rajoittunut Jenni auttaa!

Nyt on sen aika taas! Eli onko sinulla ihmissuhdeongelma, poikaystäväpulma, känää työpaikalla vai onko ystävättäresi täysi persenaama? Nou hätä, Jenni auttaa! Eli ei muuta ku ihmissuhdeongelmaa sähköpostiini tai tähän postaukseen, 20 ensimmäistä saa Jennin huippuvitunhyvän neuvon ja avun ongelman ratkaisuun. Monet ihmissuhteeni sössineenä olen juuri oikea ihminen auttamaan, ihan näin varottavana esimerkkinä...

62 kommenttia:

  1. Olen välillä hyvin kyllästynyt poikaystävääni. Mitä voin tehdä, kun en kuitenkaan halua laittaa häntä vaihtoon?

    VastaaPoista
  2. Kaverini saa kaiken haluamansa ja kerskailee uusista glitter-platform-korkkareistaan pappa betalar-asenteella. Saisinko hänet tajuamaan, että joidenkin asioiden eteen täytyy tehdäkin jotain?

    VastaaPoista
  3. Mitä tehdä poikaystäväni isoveljelle? Se vitun runkkari utelee koko ajan meidän asioita, puhuu musta paskaa, käskee poikaystäväni heittää mut pellolle koska en ole mikään fitness-muija yms yms.

    VastaaPoista
  4. Olen ihastunut, ja se VITUTTAA! Aina kun ihastun, musta tulee ihan höperö. Masennun, jos ihastus juttelee tuttavallisesti muille tytöillä, olen hyvinhyvin iloinen jos hän huomaa mut, ja jos me puhutaan niin olen pää pilvissä. Kaikki hehkuttaa kuin ihanaa on olla ihastunut ja plaaplaapöaa, mutta nykyään mä lähinnä vittuunnun. Varmaan osaksi siksi, että nallekarkit aina jaetaan jollekin muulle onnekkaalke. Ja siksi, että musta tulee nimittäin epätoivonen eisemuakumminkaanhuomaa- tyyppinen lässyttäjäkyylä. Hyi helvetti mä inhoan tätä D:
    Tarjoa mitä tahansa ratkaisua.

    VastaaPoista
  5. Keksipä jokin loistava keino saada poikaystävä irti tietokoneelta! (ja ei, en ole natsivaimo, joka haluaa estää mieheltä harrastukset, vaan lähinnä nämä 12 tunnin peliputket tuppaa rasittamaan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mulla on tähän ratkaisu! pelaa ite enemmän esim. tietokoneella tai pleikkarilla tms., ni sit tulee äijälle tenkkapo et eihän tän näin pidä mennä ni koht jo rupee ruinaamaan sua et mennääks kävelylle/leffaan/syömään tms... TOIMII!

      Poista
    2. Annikan ehdotus muuten toimii oikeesti. :D Oma ukko oli ihan totaalisen koukussa Facebookiin ja tietokoneelta hetkeks irtauduttuaan tarttu puhelimeen, josta selas tietysti Faboo! Eli tyyliin tietokoneelta paskahuussiin -> luuri mukana koska sillä välillähän saattais tapahtua jotain mielenkiintosta ja pitää olla heti lukemassa! -> Paskahuussista takasin nopeesti koneelle.

      Välillä tuntu kyllä tosi tylyltä kun tyyliin 5min seksin jälkeen ukko oli jo puhelimessa kii että "onkohan fabossa tapahtunu mitään". No, se loppu siihen kun aloin tekeen ihan samalla tavalla, tosin olin koko ajan muka lukemassa jotain blogia. "Sori, en kuullu mitä sanoit, luin just tätä blogii, nii mitä oli asiaa?". Ja sitten se menikin siihen että miekkonen tajus ite olevansa aivan hellllvetin riippuvainen ja lähti koko fasepuukista. Nyt myöntää itekkin olleensa ihan koukussa ja sanoo että elämä on mukavempaa ilman sitä. :D Vaikka sanoinkin sille monta kertaa siitä niin eihän hän ollut mitenkään riippuvainen...!

      Oli tosi noloo kun vähän meidän seurustelun alettua mentiin käymään mun isovanhempien luona ja tää istu siellä olohuoneessa ihan normaalisti --- PUHELIN KÄDESSÄ KOKO VIERAILUN AJAN. Jeah. :D

      Eli suosittelen vaan antaan "samalla mitalla takas" jos ei puhe tehoo. Kuulostaa kyllä mun mielestä aika lapselliselta mutta hällä väliä jos tehoo löytyy. :D

      Poista
  6. En tule toimeen poikaystäväni perheen kanssa. Tai oikeastaan hänen äitinsä. Olen yrittänyt olla mukava ja kelvollinen miniäkokelas, mutta hänen äitinsä ei arvosta uravalintojani (hänen mielestään minun pitäisi hankkia oikea ammatti, eikä mitään taidehömppää), eikä muutenkaan mitään, mitä teen. Lisäksi hän kokee tarpeelliseksi neuvoa minua taloudenpidossa jatkuvasti ja motkottaa kaikesta, mitä hänen mielestään teen väärin. Vaikka anoppi asuukin monen sadan kilometrin päässä, silti ärsyttää aina, kun pitää mennä häntä tapaamaan. Dear Jenni, kerro miten teen elämästäni siedettävempää kun elämään kuuluu natsianoppi.

    ps. kiva idea tää tämmöne postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. MINULLA SAMA HOMMA! muutettiin juuri yhteen poikaystäväni kanssa, ja anoppi sotkee kaikki asiat. tai oikeastaan, hänhän ne tekee nimenomaan "paremmiksi" miten saada anoppi käsittämään, että minun ja mieheni elämä ei kuulu hänelle, ja hänen ei tarvitse selkämme takana tehdä meitä koskevia päätöksia, kuten niinkin pientä mutta ärsyttävää kuin millainen kahvinkeitin hankitaan.. lisäksi hänellä tuntuu olevan jonkilainen pakkomielle siitä etten a)liiku tarpeeksi b) ole kunnollinen kun jätin lukion kesken c) minun pitäisi luottaa mieheni (siis hänen poikansa) siivous, ruuanlaitto, kodinhoito jne taitoihin liikaa ja että hän vain osaa tehdä ne, d) luotan myös omiin taitoihin liikaa koska camon, ei kukaan ole niin hyvä kuin hän e)saisi kieltäytyä töistä joita minulle tarjotaan. no jaa, en kieltäytyisikään ellei hän keksisi soittaa kesken koulupäivän, jolloin hän tietää minulla olevan koe.

      näiden tälläisten takia en juurikaan enää puhu hänen kanssaa MISTÄÄN mistä hän saisi tehtyä jotain puhutta suurempaa. en siis kerro että tarvittaisiin leivänpaahdin, en jutustele lähestyvistä kokeista tai lenkeistä tai ruunlaitosta, en juurikaan siis mistään. mitä tollaiselle pitäisi tehdä...........

      Poista
    2. mullakin sama homma, mutta hankala ihminen on appiukko-kokelas!
      Hänen mukaan olen liian laiska, en osaa pitää huolta omakotitalosta, jonka juuri hommasimme ja että poikaystäväni saisi hänen mukaansa paljon paremman naisen! Lisäksi emme osaa kouluttaa koiriamme, emmekä saisi antaa hänelle hänen tavaroitaan pois, jotka ovat lojuneet tässä talossa arviolta 100 vuotta ilman että hän on niitä tarvinnut ! (ostettiin ex-anoppila..)

      Poista
    3. Sama täälläkin. Poikaystävän äiti on kunnon bitch välillä. Minua ei moikata kun tulen kylään, jos yritän hämen kanssa keskustella niin heti saan kuulla jotain ikävää kommenttia tai jonkun sarkastisen jutun. Ei osaa normaaleja kohteliaisuussääntöjä ja lannistaa muita. Pitää esimerkiksi poikaystävääni ihan idioottina; hänen mielestään poikaystäväni oli liian tyhmä lukioon ja muuta tämmöistä.Ja poiCCiksella siis keskiarvo yläasteelta n. 8,5 ja nyt noin 8,0. Hän myös kohtelee minua ja poikaystävääni kuin kakaroita. Minulla on kielto yökyläillä poikaystävälläni viikonloppuisin(asuu vielä kotonaan), MUTTA kaikkein parasta on että hän rajoittaa poikaystävän käymistä minun luonani (asun omillani!!!!!) tyyliin 2 krt/viikko ja muuta tämmöistä. Olemme molemmat vajaa parikymppisiä ja en tosiaan tiedä mitä tapahtuu kun muutamme poikaystävän kanssa yhteen....

      Poista
    4. Joo, samoja ongelmia täälläkin!

      Poista
  7. Poikaystävän entinen stalkkaa ikkunoista milloin olemme kotona, ja pimputtaa ovikelloa jatkuvasti. Hän soittelee poikaystävälleni joka päivä. Kuinka saisin karistettua eksän pois kuvioista?

    VastaaPoista
  8. Miten saisin kaverini tajuamaan että hän ei olekkaan maailman kaunein ja hyvä kroppaisin naisen alku, jota kaikki miehet haluavat. Hän ei myöskään ymmärrä sitä, että hän ei voi saada kaikkea mitä haluaa persettään liikauttamatta. Kiitos jos autat^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TÄMÄ! Saatana et on ärsyttävää.

      Poista
  9. Miten saan mieheni (24v) kasvamaan aikuiseksi??????????? tai no teini-iän saavuttaminenkin olis ihan plussaa.

    VastaaPoista
  10. Kaverit panee kaikkea mikä liikkuu, mukaan lukien mun (entistä koska panee kavereitani) jätkää. Miten saisin ne tajuamaan että ei oo kivaa tollanen lorttoilu?

    VastaaPoista
  11. Olen 19 vuotias tyttö , seurustelen 17 vuotiaan pojan kanssa jolle olen raskaana. Kun menen heille yöksi , joudumme nukkumaan erihuoneisiin ja meitä vahditaan ettemme poistu toisten luokse. Päivällä heillä on koko ajan toinen vanhemmista kotona varmistamassa että ettemme vahingossakaan tekisi mitään. Meillä taas meininki on rentoa ja porukat eivät pidä keskitysleiriä jos olemme kotonani käymässä. Miten saan poikaystäväni vanhemmat chillaamaan ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Komppaan tätä tosin ilman raskautta ja että omat vanhempani ovat hieman nihkeitä :)

      Poista
    2. "Päivällä heillä on koko ajan toinen vanhemmista kotona varmistamassa että ettemme vahingossakaan tekisi mitään"

      Mikä on niin paha asia mitä tekisitte? Olethan hänelle jo raskaana, joten etteköhän ole tehnyt jo kaiken mahdollisen? :D

      Poista
  12. Hei onks ideoit mite pääsis hyvii väleihi ihastukse kaa? :D Ollaa samal luokal, jutellaa välil, mut useinmiten ei koska mulla ei oo tarpeeks pokkaa keksii mitään juteltavaa, enkä osaa vastata mitää jos se sanoo jotain. Mite pystysin vaa iha rennosti heittää läppää ilma et o ihan hirveet paineet ettei mokaa jotai?

    VastaaPoista
  13. miten pystyy elämään saman ihmisen kanssa kokoajan ettei menis hermot? asun kaverin kanssa yhessä ja välillä vaan niin ärsyttää sen naama. miten pystyt elää sun poikkiksen kaa ilman suuria draamoja ja ongelmia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Avoin keskustelu ja sovitut säännöt?

      Poista
    2. Toi on vähän sellanen asia, että alussa aatellaan, että eihän mitään ongelmia tuu: sovitaan tietyt pelisäännöt ja noudatetaan niitä. Kun on pidemmän aikaa asunu jonkun kanssa yhessä, niin välillä on vaan päiviä, kun toisen naamaa ei jaksa kattoo tai että joku tapa, mitä toinen tekee alkaa väkisinkin ärsyttään. :D Se on ihan täysin normaalia. Mutta.. jos pystyy kunnolla puhuun asioista, eikä vaan oleta asioita, niin kyllä siitä selviää.. :D

      Poista
    3. Mä mietin poikaystävän kanssa yhteen muuttamista. Olis kiva kuulla jotai realistista postausta tästä :) Ja just esim. ylläolevan anonyymin vinkkien tapasia! :)

      Poista
  14. Ollaan seurusteltu poikaystävän kanssa reippaasti yli vuoden ja sen naama on alkanut rumasti sanottuna välillä vituttaa johtuen siitä, että kokoajan pitäis olla yhdessä. Ei siinä vielä ongelma eikä mitään, mutta kun pari viikkoa sitten luennolle asteli ihan VITUN kuuma ja söötti poika enkä pääse yksinkertasesti kyseisestä pojasta eroon päässäni. Mietityttää vaan, oisko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella ja kannattaisko harkita poikaystävän kanssa taukoa ja viedä joskus kuumispoika treffeille, vai pitäiskö mun vaan jatkaa mun välillä vituttavan poikaystävän kanssa yhteiseloa ja unohtaa se söpö mies ?

    VastaaPoista
  15. Nyt on kakskin pahaa ongelmaa laitettava.. (nää on jo niin huonoja, että huh, mut haluun kuulla, mitä sanot :D ). Eli miten saisin ex-poikaystävän käyttäytymään järkevästi, kun yhdessä sovittiin, että jatkettaisiin kavereina, ja nyt hän sitten hienosti välttelee minua, piiloutuu kavereiden selän taakse ym ei voi laittaa viestiä koskaan (vaik kaverit kai niinkin tekee), kyseessä on siis yli 20-vuotias mieshenkilö. Kaveri siis vain haluaisinkin olla. Toinen pahempi ongelma on sitten se, että tapasin unelmamieheni taannoin ja häneltäkin menivät "jalat alta" totaalisesti. Olemme aivan hurmaantuneita toisistamme, keskustelut ovat huikeita, viihdymme yhdessä loistavasti, omaamme samat elämänarvot ja kiinnostuksenkohteet sekä harrastukset ym. Viehätämme toisiamme suunnattomasti. Kaikki mahdollinen mätsää siis loistavasti, ja näkisimme molemmat meidät yhdessä koko loppuelämän. Mutta sitten on semmoinen "PIENI" ongelma, joka ei sovi moraalikäsitykseeni ollenkaan....selvisi, että tämä mies on vielä parisuhteessa tahollaan, eroa ovat kuulema yhdessä jo pohtineet ym. Mitäs tässä tilanteessa tekisit? :D Nyt siis yritämme olla vain kaverillisia (mitään fyysistä ei välillämme paria pusua enempää ollut ehtinyt tapahtuakaan), ettei minun tarvitsisi vihata itseäni jne, mutta kaipaus on molemmilla suuri. Pitääkö vain odottaa Jannika B:n biisin sanoin "Seuraavaan elämään" vai odotella, jos tilanne johonkin muuttuisi..Miten sitä voisi itse edistää olematta hirveä väliintunkija?

    VastaaPoista
  16. Kaveri hylkäs koska alkoi seurustelemaan, miten kerron sille että haista vittu.

    VastaaPoista
  17. Vastaukset
    1. Nimi on enne, että tuota...

      Poista
  18. ihanaa! miks ihmeessä mä jumitun aina miehiin jotka käyttää mua vaan hyväkseen? voiko ihmisellä olla joku ominaisuus, joka vetää puoleensa idiootteja? siis miehet vaan haluaa mua muttei olla mun kanssa. tiedät varmaan mitä tarkotan. kiitos!

    VastaaPoista
  19. paras kaverini löysi uuden parhaan kaverin. mitä teen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sama juttu :( feel ur pain bro! Ku ei sitä korvaa kukaan uus... Ollaan tunnettu yli 10 vuotta ja ollaan niin samanlaisia, melkeen kuin siskoja.

      Poista
    2. Siis minkä ikäisiä lapsia täällä liikkuu?

      Poista
  20. Miten ymmärtää miestä joka käyttäytyy kun mikäkin vitun kakara vaikka ikää löytyy 23 vuotta? Kertoi tunteistaan minulle joulukuussa, mutta kuukauden jaksoi olla kiinnostunut ja sitten jatkoi samaa playboy rataansa kierrellen baareja ja pani hyvää ystävääni.

    VastaaPoista
  21. Miksi ihastun KAIKKIIN miehiin, jotka ovat mua kohtaan kivoja? Ja alan kuvittelemaan kaikkea seurustelua yms. Miten saan tän loputtua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. tähän voisit vastata vaikka ei kuulukkaan ekaan kahteenkymmeneen ! yleisön pyynnöstä yks plussakyssäri ;)

      Poista
    2. Samaa mieltä! Vastaa toki Jenni tähän! Kiinnostava aihe :)

      Poista
    3. Et oo yksin ;D perseestä.

      Poista
    4. sama ongelma, kun olin vielä sinkku. ihan tuurilla päädyin seurusteleen ihanan miehen kanssa, koska ihastun kaikkiin jotka on mulle kivoja, vaikka ne lopulta paljastuiskin ihan kamaliks ihmisiks...

      Poista
    5. Iihhanaa, en olekaan ainoa! Pitkään oon luullut, että oon ainoo, joka on ihan paranoidinen tän asian kanssa, ja kaikki muut naiset osaa olla ihan cool eikä pidä tommosia minään "merkkeinä" ihastuksesta... Ja arsestahan tää on, no can do.

      Poista
  22. oon ihastunu ja viikko sitte mun ihastus alko tulla lähelle ja pussas mua ja kun kerroin sille et oon ihastunu ni se sano et kaikki pusut oli vahinko ja sit se vältteli mua yhen viikonlopun ja nyt se käyttäytyy ystävänä niinku oltiin vielä pari viikkoa sitten.. ikuinen ongelma, mitä teen?

    VastaaPoista
  23. Mitä teen kun ihminen, jonka kanssa mulla on ollu säätöä n. kaksi vuotta, pettää mua, vaikkei meillä pitänyt mitään kovin vakavaa ollakaan? Ja kun sanoin, että luulin että oli jonkinlainen sitoutuminen, niin huuto: "MÄ EN JAKSA TÄTÄ VÄÄNTÖÖ TAAS ALOTAT RIITELEEE!!" Miten mä saisin itteni unohtamaa koko tyypin?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mitä teen, kun olen tämän esimerkin toinen osapuoli...

      Poista
  24. Miksi parhaimman näköiset jätkät on niin ylimielisiä? Ja miksi ne kuvittelee että pelkästään kaunis ulkomuoto tekee niistä kiinnostavia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedoksi, ei ne ylimieliset paskiaiset oikeasti ole komeita. Niiden öykkärimäinen käytös saa naisen pitämään urosta hyvänä saaliina.. Ja sitten ihmetellään miksi naisia miellyttävät miehet ovat öykkäreitä...

      Ei hitsit... kun olen vanhemmiten päässyt perille naisten ajatuskuvioista, monen nartun käytöksestä saan helposti ainakin hyvät naurut.

      Poista
    2. Sun ajatuksenjuoksusta saa hyvät naurut. T: narttu

      Poista
  25. Haluaisin kuulla sinun mielipiteesi minun ongelmastani, joka on monimutkainen ja ikävä kaikinpuolin. Sinunlaisen tyypin (suorapuheinen sanoja säästelemättä ja sanoista tekoihin!) kannanotto olisi hyödyksi! Tästä asiasta on hyvin vaikea puhua kenenkään kanssa jutun monien ulottuvuuksien takia, enkä oikein uskallakaan puhua yhteisille tuttavillemme.
    Asia koskee siis parasta ystävääni, joka on ollut jo yläasteen puolelta paras ystäväni. Sain vähän aikaa sitten kuulla yhteiseltä tutultamme, että py (paras ystäväni, hyvä lyhenne eikö) avautui tutullemme minusta aivan yhtäkkiä. Meillä on py:n kanssa ollut omat ongelmamme mutta aina ne selvitetty kyyneleiden ja halausten kera. Hän siis oli tuttavallemme haukkunut minut pystyyn elämänvalinnoistani, puhunut halveksuen mieheni läheisistä ja päivitellyt tekojani ja avunpyyntöjäni (jotka mielestäni kuuluvat ystävyyteen?? Jos eivät, näistä pitää pystyä puhumaan...), väheksynyt minua ja itselleni rakkaita asioita ja harrastuksia. Tästä en tietäisi vieläkään mitään, ellei tämä tuttavani olisi minulle näitä asioita kertonut. Hyvät ihmiset sekä tuttavat näin tekevät ja olen hänelle tästä kiitollinen (eikä hänellä ole mitääään syytä valehdella tästä). Py:ni on vähän temperamenttinen ja itsepäinen ollut aina, mutten olisi tätä uskonut. Tapauksen jälkeen hän on ollut aina kuin ennenkin ja meillä on ollut tosi kivaa ja hauskoja juttuja ollaan tehty yhdessä, mutta mieltäni kaihertaa vähän tämä tapaus... Mitä kaikkea sainkaan kuulla tuttavaltamme, ei ole millääään lailla näkynyt py:ni käytöksessä. Kaksinaamaisuutta (??!!), paskaa ystävyyttä, kateellisuutta, mitä hääääh??? Mitä tässä pitäisi tehdä vai pitääkö jättää tekemättä näkemättä kuulematta häh apua olen neuvoton... Niin ja ollaan molemmat 20, vakituisissa suhteissa yms elämä kondiksessa.
    Kiitos jos vastaat. Tämä asia mietityttää minua paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on aika yleistä, nykyään ainakin, valitettavasti... Vastaa tähän pliis Jenni!

      Poista
  26. taisin myöhästyy mutta pistän kuitenkin: Miten saada piristystä makuuhuoneeseen?`

    tai voisit tehdä asiasta ihan kunnon postauksen: Roolileikit a'la jenni, koska kaikkihan me ollaan kyllästytty klassisiiin lääkäri/siivooja/vuokralainen leikkeihin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joooo Jenni jos vaan viittit ni roolileikkipostaus!

      Poista
  27. Toimiiko avoin liitto?

    VastaaPoista
  28. Mikä vika mussa on? Ihastun jätkään ja jos jätkä pitää musta ja jutellaan niin se on fine. Jos jätkä ehottaa tapaamista, sekin on vielä ihan fine. Voidaan tavata vaikka parikin kertaa ja jutella niitänäitä ja vaikka mitä ja olla ties kuinka läheisiä, jopa niin, että ulkopuolinen vois olettaa sen johtavan seurusteluun. Mutta heti kun jätkä alkaa puhua sanallakaan sitoutumisesta tai viittaakaan muhun sanalla tyttöystävä, meen ihan lukkoon, suljen puhelimen viikoksi, syön kaks viikkoa pelkkiä tölkkiruokia ja loppukuun kynsiä ja matonreunaa (koska jos nään SEN kaupassa niin vittu sehän on katastrofi koska en tiedä miten reagoida!!!!!!!!!!!!1111) ja kavereiden kysyessä jutun tilannetta oon niin haavoittumattomana ja kovapintaisena että "Joo ei me enää jutella, se vaan jotenkin kuivu kasaan, mut ei mua hei haittaa!!". Ja tästä kaikesta huolimatta säälittävänä iltaisin peitonnurkkaa halien ja siihen itkuparkuja pyyhiskellen toivon, että tämä ah niin suurten tunteideni kohde laittaisi mulle edes yhden kivan viestin ja sitten ehkä vahingossa lähettelen tyhjiä tekstareita vastausten ja keskustelun aloittamisen toivossa.

    Siis vittu mä olen säälittävä. Säälittävä aikuinen :D Auta mua!

    VastaaPoista
  29. Eikä muuten riitä että teet vaan 20, EI RIITÄ, mä vaadin vastauksen mun kysymykseen ja vaadin saada lukea sun vastauksia näihin kaikkiiiin!:D

    VastaaPoista
  30. Haha, vähän hauska lukea täältä ihmisten suhdeongelmia ja samaistua niihin! :D

    Mulla taas on ongelmana parhaan kaverin liimautuminen poikaystävään.

    Ennen poikaystävänsä tapaamistä hän tuomitsi jyrkästi kaikki, jotka karsivat aikaa ystäviltään poikaystävän takia. Nyt hän kuitenkin itse on samanlainen, ja nyhjää useasti poikaystävänsä kanssa kahdestaan. Tottakai tämä on ymmärrettävää, että aikaa on väistämättä vähemmän ystäville. Mutta kun se aika, jonka hän sitten meille antaa, on 90% sitä aikaa, kun hän tekstaa poikaystävälleen eikä oikein ole oikeasti henkisesti edes paikalla. Tuntuu, että me ystävät olemme vain välttämätön paha, joita hänen pitää nähdä silloin tällöin. Hän on kuitenkin ihan huipputyyppi silloin, kun ei jatkuvasti tekstaa rakkaalleen! Onko tilanteelle tehtävissä mitään? Seurustelusuhde on kestänyt n. 1,5 vuotta eli ihan alkuhuumasta ei ole kyse. Haluaisin mun ihanan ystävän takasin!

    VastaaPoista
  31. hei kamoon mulla kestää viikko lukee ja sisäistää nää kaikki!! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samantapaisiin vastaat samassa kohtaa tms, säästää tilaa ja aikaa : D Odottelen vastauksia, vaikka siinä se viikko menisikin! Pidä hauskaa näihin vastaillessa, niin mekin pidetään niitä lukiessa (ehkäpä jopa aivot raksuttaen luemme ja opimme) : ) Kiitos viihdyttävästä blogistasi!

      Poista
  32. Joo eli mä oon ihastunut vuotta vanhempaan jätkään mutta olen ujo. Tää jätkäkin on alkanut kummallisesti tuijottaa mua ja punastuu välil jos katseemme kohtaavat. Se aina ohi kävellessään hymyilee ja katsoo viattomasti ja kääntää sitten päänsä muualle. Se on alkanut hakeutua mun seuraan. Niin kyllä itsekin mutta tää jätkä on aina siellä missä minäkin,, olen huomannut ;) . Mutta se on itekki ehkä vähän ujo mutta todella mukavan oloinen ja sellanen aito, ei mikään esittäjä niinku eräät !! Ja yhen kerran olen kuullut kun tän mun ihastuksen kaveri ja ihastus puhuivat ruokalassa jostakin '' tytöstä '' ja tää kaveri sitten kysyi että onkse toi ja kumpiki kattoivat mua jja ihastukseni nyökkäsi :O . Olin iha hämmentyny ja sillee että whaaaaat ;) ?
    Mutta tää ujous on mun kirous enkä voi sille mitään :( Haluisin niin kovasti tutustuu tähä mutta tulee aina mielee että jotku ''kaverit ja muut ihmiset '' alkaa aattelee että mitähän tuoki luulee tekevänsä. Sitte se aina jää siihen. Facebookissa monesti meinannu lisätä kaveriksi mutta aaaaaaarghh prkle, en vaa '' uskalla'' Kuulostaa varmaan aika lapselliselta touhulta mutta oon mä kohta 16 .

    PS. TOIVON KOVASTI että vastaat koska en haluu kirjotella tätä minnekkää suomi24:ään tai joihinki muihin vitun keskustelu palstoille ku siel tulee vastauksissa vaan jotain paskaa tai ei mitään järkevää .

    <3

    VastaaPoista
  33. Kuinka selvitä päivästä hengissä? Olen masentunut, työtön, ujo, sosiaalisesti rajoittunut katkera kolmikymppinen ilman jälkikasvua. Ainuita ystäviäni ( ja samalla vihollisia), ovat internet ja kahvi. Ennen halusin perheen ja lapsia ( edes yhden ), nykyään en edes voi ajatella eläväni kenenkään kanssa. En usko että kestäisin katsella samaa naamaa päivästä toiseen, saati vuosia. Hatunnosto niille jotka ovat vanhempia, teräshermoja vaatii. Tunnustan, itse en siihen kykene.

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!