HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 17. kesäkuuta 2013

Kesässä ketuttaa

Tokihan kaikkien suosikkivuodenajasta (joojoo, ei kaikkien!) kesästä täytyy myös löytää ikävät puolensa, vaikka kuinka kovasti pitkä talven verran sitä olisikin odottanut!

- Kaltaiseni huomio-hoot, jotka harrastaa lenkkeilyä olemattomissa vaatteissa. Tiedän, se aiheuttaa monille -naisille- suunnatonta mielipahaa. Monesti kuulee, kun ohi juoksevasta minishortsihiihtäjästä todetaan "vittu pukis ny päällensä!!!". Helvetti juokse ite auringonpaahteessa, kyllä alkaa shortsit ja urheiluliivitoppihässäkkä tuntua ihan hyvältä vaihtoehdolta kokomustan verkkapuvun sijaan!

- Miehet ilman paitaa. Mä en vaan voi sille mitään, että vaikka minkälainen kreikkalaisen jumalan ulkomuodon saanut bodari hengailee ilman paitaa muualla kuin rannalla tai pihalla, mua alkaa inhottaa. Hikinen karvamaha ruokakaupassa ei ole se ihan ruokahalua herättävin juttu. Tai terassilla...  

- Hyttyset. Imekää vaikka litratolkulla mun sakkaista verta, mutta ÄLKÄÄ JUMALAUTA INISKÖ!

- Makkaran ja grillaamisen hehkutus. Joo on se kiva pari kertaa kesässä vetästä fileet ja maissit rillille tirisemään, mutta tää suomalaisten makkaran ihannointi on jo melkein hulluuden puolella. Siis suoleen tyrkätty jauho-jämälihamössö on jotain niin herkkua, että ihan täytyyy paketti päivässä kiskasta naamariin? "Paistetaan makkaraa", "otattekste makkarat", "ota ny hyvä ihminen kyrsää"... Ole hyvä ja laita se kabanossi sinne, minne ei aurinko paista.

- festari- ja ulkoilmatapahtumahysteria. Hei kaikki ei halua seistä vesisateessa jossain Sysmän kyläyhdistyksen rakentaman lavan edessä kuuntelemassa toissa vuoden Idolsissa viidenneks tullutta urpoa! 

- Kylmäkuumakylmäkuuma. Mikä tässä Suomessa on, että mittari näyttää joko 27 tai 7 astetta plussaa kesäkuusta elokuuhun, eikä siitä väliltä mitään miellyttävää pariakymppiä kun kerran pari? Joo, töissä on todella miellyttävää vetää hellelukemissa hikinorot lotisten ja vapaalla vaihdella toppatakin ja sadeviitan välillä. 

- Allergia-aika. Mikäs siinä, onhan se helmee ku naama vuotaa pitkin rinnuksia ja silmät turpoo umpeen, ihan ku olis pahemmassakin onnettomuudessa ollut. Sitten se jumalaton apteekkiralli ja kymmenen eri allergianapin testailu, joka päättyy elokuussa, kun viimein löytyy hyvä lääke ja ensilumi sataa. 

- talviturkkihehkutus. Onko sillä tosiaan joku merkitys, milloin sä sen ruhos ensimmäisen kertan dippaat laiturin nokasta 13-asteeseen veteen? Onko tällä joku yhteys ihmisarvoon? Vai onko tää vaan paskaa suomalaista small talkia? 

- vaatekauppojen uutuuskesämekot (lue: trikoorätit, löysät topit ja valmiiksikulahtaneet "hellemekot", joille voi sanoa morjes ja heissulivei ensimmäisen pesun jälkeen). Samanlaiset järkyttävät löysät lössömekot roikkuu vuodesta toiseen henkkamaukkojen ja kumppanien rekeissä. Yritin etsiä rippijuhliin sopivaa mekkosta niin ei, joka paikka täynnä noita ylijäämätuubihuiveista muokkailtuja liehurättejä.

Teidän vuoro jatkaa listaa. Vituttaako kesässä käärmeet, itikat, pakkomökkeily, lyhyt kesäloma, kissanristiäiset vai kenties jäätelönhimo, aurinkoihottuma, pisamat, rantakunto 2013:n kuseminen reisille tai pakollinen terdellä istuminen?

Malliesimerkki järkyttävästä trikoorätistä.

torstai 13. kesäkuuta 2013

Toive : Jennin salainen 'panisin' -lista

Eräs lukijoista toivoi, että julkistaisin "salaisen" panisin -listani. Panisin -listahan on varmaan jokaisen naisen lista miehistä, jotka ovat vaan niin kuumia, että sukat pyörii jaloissa ku kissa pesukoneessa. Tässä se tulee, olkaa hyvät. Eivät ole nämä miehet missään numerojärjestyksessä.

- Jontte Valosaari. Ai jumankekka mikä mies. Koiranpentumainen katse yhdistettynä raavaaseen mieheen saa naisen kuin naisen hyperventiloimaan. Tekis mieli melkein heittäytyä vaaraan, olla uhri, ja odottaa tätä karskia pelastajaa vahvoine käsivarsinensa. 

- Tuomas Kauhanen. Pikkupoikamainen röyhkeys, tummat piirteet, parransänki ja sellanen jekkujekku-ilme... Olen sulaa vahaa, suorastaan laavaa. Mulle tulee mieleen Tuomaksesta mieleen sellainen krapulainen aamu, parransänki ja maidon juominen suoraan purkista ilman paitaa.

- Salkkareiden Janne. Siis voi veljet mikä jantteri. Paska läppä, söpö naama ja ylitsepursuava ego  samassa paketissa kyllä iskee muhun. Janne voisi tulla mopoautolla hakemaan mut jäähallin taakse pussailemaan.

- Prätkähiirien Vinski. Okei, tää on ehkä vähän tällainen lapsuuden ihastus, mutta edelleen vahva vaikuttaja miesmakuni suhteen. Petjakin on tollanen moottoripyöräänsä ämmäänsä enemmän rakastava itsevarmuudessaan kieriskelevä mukahauska rääväsuu. (<3)

- Mikael Granlund. Anteeks mut en voi tälle mitään! Kun Mikke seisoo kentällä, nuolee hammassuojiaan ja heittää pelin jälkeen "ihan paskahan mä olin"-tyylisen kommentin surusilmillä mutta silti itsevarmuutta puhkuen... Niinä hetkinä mieleen tulee kysymys: miksi en koskaan ole hakeutunut ajamaan jäädytyskonetta? Tai edes myymään makkaraa jäähalliin? Miksi? 

- Teemu Selänne. Lapsena rakastin Teemua (ehkä johtui Pepe-lakritsista...), mutta sitten tuli vuosien tauko, kun kyseinen mies ei enää napannut. Mutta taas... Ai ssssssaatana mikä maitopoika! Mä en juo milkkiä tilkkaakaan edes ase ohimolla, mutta jos Selänteen poika ilmestyisi mun sängyn viereen yöllä, niin aivan varmasti alkaisi maito maistua. (Kuulostipa todella oksettavalta......)

- Janne Rauma. Poliisit (+palomiehet) nyt on mun mielestä kuumia muutenkin, mutta Rauman Janne saa mut melkein hankkiutumaan rikosten polulle jo pelkästään sen takia, että voisimme tavata tampereen yössä putkareissun muodossa. 

- Frendien Chandler. Meillä olis Chandlerin kanssa aivan hirveän hauskaa.

- Rillit Huurussa - Leonard. Mä en tajua miksi ja miten, mutta kyllä oi kyllä, hän se vaan on niin lutunen.


Nyt kun mä jaoin teille mun synkimmät salaisuuteni, on teidän vuoro paljastaa listanne!



Selkäuutisia

Kiinnostunille kuvaa selän tilanteesta. Kyllä se siitä! 

keskiviikko 12. kesäkuuta 2013

Seurustelevat - suomi -sanakirja

Sanakirjasarjamme saa jatkoa tällä kertaa seurustelevien urpojen lausahduksien muodossa. Nauttikaa!

"Meillä oli Panun kans pikkuriita, mut me sovittiin se jo." = "Heiteltiin toisiamme tuoleilla ja televisiolla, jonka jälkeen harrastimme itkuista sovintoseksiä Salkkareiden soidessa taustalla."

"Ei jumalauta se mies on idioottisika!!!" = "Jokke tiskasi lautasia tiskiharja väärässä kulmassa ja sanoi naispuoliselle tutulleen kaupassa morjes. Kaiken tämän lisäksi hän kehtasi kysyä, olenko ehtinyt pestä hänen työhaalarinsa. Mielipaha on suuri."

"Muija valittaa joka saatanan asiasta, ihme kotka." = "Vaimoke huomautti mun kahden sadan egen kauluspaitani kauluksessa olevasta sinappivanasta, joka ilmeistyi siihen firman kesäkarkeloissa."

"Siis meillä on niin vähän kahdenkeskistä aikaa." = "ihan vaan kolme tuntia päivässä nyhjätään sohvalla viltin alla kutittelemassa toisiamme." 

"Meillä on tänään spesiaalimpi ilta, Mara vie mut ulos syömään ja kaikkee ihanaa." = "Ollaan heilasteltu tasan neljä kuukautta ja Mara vie mut Hesen drive in-kaistan kautta kotiin katsomaan myöhäisillan räiskintäkomediaa, joka johtaa siihen, että mä itken makuuhuoneessa miesten epäromanttisuutta ja kuitenkin päivitän Facebookiin viiden tähden illan täydellisestä onnistumisesta. Mara naureskelee yksin kalja kourassa olohuoneessa."

"Kulta hei, mitäs nyt unohtui?" = "No nythän unohtui kaikki pyykinpesusta siivoukseen ja kaupassa käymisestä intoihimoiseen suudelmaan."

"Meidän suhde jotenkin junnaa paikallaan." = "Kolmen kuukauden seukkailun jälkeen ei vieläkään ole vauvaa, kultaistanoutajaa ja omakotitaloa."

"Ihan ku meidän suhde olis kuollu." = "ARKI"

"Muru, laita se kone/puhelin/tv/äiti pois ja tuu tänne..." = "Nyt sitä huomioo!! Ja seksiä!!"

"Sä et enää halua mua..." = "Nykyään voin vaihtaa vaatteetkin ilman, että heppi nykii." 

"Etkö sä mieti mitään muuta, kuin seksiä?" = "Yritin keskustella  tulevaisuudestamme ja siitä, kuinka me vanhainkodissa kiikutaan samaan tahtiin, mutta sä laitoitkin käden mun reidelle." 

Jatkakaa listaa, toverit. 

"...ja taas toi ämmä tulee iholle."


tiistai 11. kesäkuuta 2013

Tervetuloa maksimaalisen tehokkuuden maailmaan

Kyllähän me kaikki se tiedetään, että nykyaikana täytyy olla tehokas ja vahva, omistaa huikea stressinsietokyky ja rautaiset hermot, sekä olla muutenkin enemmän tai vähemmän elastista materiaalia. Täytyy myös olla nopea, reipas, pirteä, hyvähermoinen ja täysin yli-ihmisyyden tuntomerkit täyttävä. Ja kaikki vain siksi, että voidaan olla tulevia masennus/ahdistuneisuushäiriö/psykoosi/uupumus/sopeutumishäiriö-diagnoosilla kulkevia hermoraunioita.

Ihan tällainen simppeli kysymys: miksi? Miksi ihmisiltä vaaditaan asioita, joihin kukaan ei voi pystyä? Ei kukaan ole mikään saatanan kumiukko, joka hoitaa oman firman, kolme biologista kakaraa, sijoituslapset, kissat, koirat, hevoset, iäkkäät isovanhemmat ja tekee vapaaehtoistyötä kolmen eri järjestön puitteissa. Kaikki - jonkin sortin psykopaatteja huomioimatta - sen kyllä käsittävät. Mutta silti oletetaan, että venytään uskomattomiin suorituksiin ja jos et onnistu - voi voi, tehokkaampia yksilöitä on kyllä tarjolla.

Mä olen aina ollut sitä mieltä, että luonto karsii heikoimmat, mutta joku roti sentään. Vaikka mä halveksin syvästi ihmisiä, joita yksinkertaisesti ei kiinnosta opiskella/tehdä töitä ja jotka olettavat yhteiskunnan hoitavan, mä jollain tasolla ymmärrän heitä. Kuka tällaiseen oravanpyörään väkisin haluaa? Sen lisäksi, että pitää olla työssään hyvä ja täyttää tehokkuusvaatimukset, tulee harrastaa, olla sivistynyt, supervanhempi, mallikansalainen ja vapaa-ajallaankin valveutunut yhteiskunnan tukipilari. Unohtamatta vakaatakin vakaampaa taloudellista tilannetta. Jos vähänkin on heikompi selkäranka ja tietää ettei nyky-yhteiskunnan vaatimia paukkuja löydy, niin kyllähän sitä mieluummin sohvalle jää, kuin lähtee itseään nöyryyttämään superihmisten sekaan.

Ja sitten mietitään oikein porukalla, että miksikäs kaikki voi niin saatanan huonosti. Ehkä nykyajan ihmiset on heikompaa laatua kuin ennen vanhaan, mutta silti vaatimukset nousee hienoa käyrää kattoa kohti. Liian suuri osa syö tai on syönyt lääkkeitä mielenterveysongelmiin, kärsii unettomuudesta, uupumuksesta tai aivan liian suuresta stressistä. Kiitoksena panoksesta yhteiskunnalle saat odottaa terapia-aikaa sekoamispisteeseen asti. Mahtavaa.

Itsekin huomaan joskus itsessäni wanna be -supernaisen vivahteita; tulee tehtyä pitkää työpäivää koulun ohella (josta tulen saamaan syksyllä todistukseeni komean kolmosrivin), hoidettua juoksevia asioita, pidettyä talous kurissa, kahviteltua ystävättärien kanssa, käytyä kuusi kertaa viikossa salilla, pestyä aivan liian monta koneellista pyykkiä ja mietittyä, että mites nyt näin väsyttää. Mutta mullapa onkin salainen taito, jota moni ei omaakaan: täydellisen lungisti ottamisen taito. Suosittelen lämpimästi, tää koko päivän kestänyt makoilu hyvän kirjan ja herkkujen parissa on kieltämättä helvetin hyvä tapa taistella vastaan nykykäsityksiä ja -vaatimuksia.

Älkää vetäkö itteenne piippuun, Suomessa on ihan liian vähän paikkoja hermoraunioille burn out-tapauksille. 

Rentoa ja sluibaa loppuviikkoa murut!

Sääntö numero 1: tee työtä josta nautit.

maanantai 10. kesäkuuta 2013

Biisikatsaus vol 2

Kakkososaa toivottiin ja se nyt sitten saadaan. Olkaattes hyvät.

Jontte Valosaari - Tuleen
Täytyy sanoo, että vähän menee ohi mun tajunnan ylärajan tää(kin) kipale. Yleensä mulla ei ole ongelmia kappaleiden tulkinnan kanssa, mutta suoraan sanottuna Jonttepoika vetää mut aika hiljaiseksi. Lyriikat ei varsinaisesti aukea mulle, tai siis mä keksin useamman kuin yhden erilaisen tulkinnan joka kuuntelukerralla. Ehkä tässä biisissä kyse on jostain kuumasta muijasta, jota laulun kertoja haluaa vain polkasta, mutta käykin vanhanaikaisesti, ja tuleekin kuvioihin ne romanttiset tunteet. Tai sitten hän luulee olevansa kovakin pelimies, mutta huomaakin, että ämmä pelaa kaksi kertaa pahemmin. Joo, mene ja tiedä, mulle kuitenkin riittää se, että sprinklerit suihkuu ja sireenit kirkuu ja Jontte on hot.

Tuomas Kauhanen feat. Väinöväinö - Enkeli
Ensinnäkin: Kauhasen Tuomas kuuluu mun salaiselle panisin-listalle, mutta mutta... Toi biisi. Ensimmäinen kuuntelukerta: "vitun hyvä!". Toinen: "no iha jeppis." Ja kuuluisa kolmas: "ei saatana taas tätä voo-oo -paskaa, nyt hajoo naama perrrrkele!!!111". Siis laitappa mikä vaan kanava Suomen Kristillisestä Radiokanavasta saamenkieliselle pororadiolle, niin voo-o hei hetkeksi vielä jää pamahtaa kajareista ilmoille. Oisko nyt jo ihan tarpeeks renkutettu tätäkin kipaletta? Ei se biisin vika ole, jos se kulutetaan viikossa loppuun! 

Heikki Kuula -Koirakaveri
Mä olen pahoillani. Luulin, että pystyn arvostelemaan ja keksimään negatiivista settiä aiheesta kuin aiheesta, mutta nyt tuli ensimmäinen takapakki. Hei kamoon, Heikki Kuula (joka on ollut jo vuosikaudet mun mielestä jotenkin erityisen symppis) tekee tollasen biisin, jonka videolla heilutaan koirapuvuissa ja kun isot koirat haukkuu 'hau', niin Heikki Kuulaa pelottaa. Miten sitä voi morkata? Joo voi olla vähän kaupallisempaan suuntaan kääntymässä Heikin polku, mutta voi hellanlettas, pitäiskö sitä ihan vaan muiden mieiksi jäädä sinne kellariin äänittelemään, ettei vaan vahingossakaan olisi "kaupallista paskaa"? 

Aste -Spaceman
Aste, kasva ny jumalauta ikuiseksi! Avaruusmies... Mitä seuraavaks? Ihmemies? Supermies? Hämähäkkimies? 

Spekti feat. Setä Tamu - Teen mitä haluun
Oon niin pettyny tähän biisiin, että en kuulkaas sanotuksi saa. Aikuset äijät lauleskelee "me niinku voidaa tehä mitä huvittaa, ku meitä ei kukaa voi sillee määrätä!!11 esim. me juodaan kaljaa ja nussitaan, eikä ees äiskä voi enää kieltää!!11"-tyylistä paskaa niin, että melkein tekee mieli itsekin vetää perseet pelkästä myötähäpeästä. Että eipä tehdä oikeastaan mitään järkevää, että muut (töissäkäyvät, normaalit, tasapainoiset ja yhteiskuntakelpoiset ihmiset) on tylsii ja me ollaan coolei. Joo, biisi voi iskeä 15-vuotiaaseen mopojantteriin, joka ei halua peruskoulun jälkeen mihinkään opiskelemaan, kun alkaa kalja maistua, mutta muhun ei todellakaan iske tää rallatus. Siis tämä on sitä yllämainittua kaupallista paskaa, jos joku. 

sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Biisikatsaus

Viimeisen parin kuukauden aikana uusia kotimaisia biisejä on julkaistu taas runsain joukoin ja joka toisesta - tuttuun tyyliin - povataan suurta kesähittiä tai ainakin soitetaan niin, että aivohalvaus ei ole näiden jumalattomien renkutuksien takia kaukana. Aionpa siis kertoa mielipiteeni tällä hetkellä suht paljon soivista kipaleista.

Erin - Ei taida tietää tyttö
Onko musiikin lähihistoriassa katkerampaa biisiä?! Ei se mitää, että äijä on sulaa vahaa jonkun teinilorton edessä, sehän on sen pitkäripsisen ja glitteriin verhoutuneen siideripissiksen syy. Ei sen äijänkäppänän. Siis kuulostaa, että kyseisen kappaleen kertoja on joku katkera keski-ikäinen nainen, joka hiljaa tyytyy vain vierestä katsomaan, kun se oma pukki vaihtelee viestejä jonkun parikymppisen heitukan kanssa ja ainoa jota kohtaan tuntee vihaa, on tämä pikkulikka.

Cheek feat. Jukka Poika - Jossu
Nyyhnyyh, vähän on taas mielensäpahottajat liikkeellä feat. feministit ja pahalta taas tuntuu tällainen naisia halventava kipale, voivoi nyyh nyyh. Että voihan itku ja potku, biisi antaa ihan sellaisen kuvan, että miehet saa panna ketä tahtoo, mutta tytöt on heti likaisia koskiessaankin johonkin jäpyliin. Mun käsittääkseni biisi antaa lähinnä ihan vaan sellaisen kuvan, että ei sitä sydäntään/piliään/lettuaan kannata jakaa ensimmäiselle ihastukselle, vaan vähän odottaa, koska ei voi tietää onko toinen vakavissaan sun kanssa ja yms. yms. Se on kesäkumibiisi 2013, ei mikään helvetin Sovinisti Ry:n virallinen marssilaulu. 

Sini Sabotage - Levikset repee
Miten joku näin raskas, hermoja raastava, aivotoimintaa lamauttava ja kaiken lisäksi musiikilliselta kantilta katsottuna täysin surkea biisi voi olla niin julmetun hyvä ja kuunneltava? Mua oikein hävettää hyräillä kyseistä kappaletta ihan ku se olis joku suurikin mestariteos. Ei päivääkään ilman tätä biisiä! Eikä viäkä kyllästytä. Paljoa.

Sanni - Prinsessoja ja astronautteja
Mitä tästä biisistä tulee mieleen? Naiivi juuri ja juuri täysi-ikäinen pissis paljettimekossa teiniyökerhon edessä meikit poskilla aamuneljältä muovituoppi kädessä itkemässä, että miks kukaan ei rakasta ja musta ei koskaan tuu yhtään mitään ja mää en halua olla aikuinen. Se mulle tulee mieleen. 

Elokuu - melkeinpä kaikki biisit
Hei pojat, miten on käytännössä mahdollista, että teidän kaikki biisit kuulostaa oikeastaan aivan samalta? Samanlaista mukarentoa renkutusta. Eka soudetaan ja huovataan ja tänään lähtee ja ollaan saatilla ja valvotaan ja niin edes päin. Ihan kiva yks taikka kaks tollasta letkeetä loppukesän laiturifiilistelybiisiä, mutta pojat päätti sitte tehdä ihan useamman kappaleen! Mitäs perkelettä te talvelle keksitte? 

Haloo Helsinki - suuri osa tuotannosta
Mä kuuntelen radiota ja uusimpia biisejä hyvin vähän, mutta silti mulle on parin vuoden aikana muokkaantunut omanlaiseni kuva Haloo Helsingistä. Biiseillä on kaksi kategoriaa: 1. joko ollaan vitun vapaita ku taivaanlinnut ja reissataan, maailma on avoin ja elämänkoulu on paras koulu. Että ei muuta ku reppu selkään. Ja sitten 2.: petytään, kun ei se elämä mennytkään niinku roadtrip-elokuvissa ja yllätytään vastoinkäymisistä. Sitten itketään kajalit poskilla ja ajetaan autoa ja etsitään itseämme, ollaan hukassa ja aivan täydellisen murtuneita maailman vaikeudesta. 


Nythän toki joku MuSiC LoVeR-89 voi tuntea sitä kuuluisaa mielipahaa, mutta onneksi musiikkia saa tulkita omalla tavallaan joka iikka. Hauskaa sunnuntaita!

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Lapsentekokoneet

Törmäsin netissä keskustelunpätkään, jonka aiheena oli saako nainen päättää perheen lapsiluvusta (tai lähinnä siitä, ettei lisää lapsia enää tule). Jumalaton määrä ihmisiä (naisia!) oli sitä mieltä, että ei nainen voi sitä päättää, vaan tarvitaan kumppanin suostumus. Että niinku äijä päättää, että ryhdytkö Sinä kehossasi kasvattamaan uutta elämää. Jaa tossun alla?

Siinä vaiheessa kun lapsia tehdään toista miellyttääkseen, niin mennään aika pahasti metsään. Tosi kivat lähtökohdat elämälle, "äiskä ei halunnu mua, mut isi pakotti". Kyllähän herranjee noista asioista täytyy keskustella ja yrittää luoda ratkaisuja, mutta on se jumalauta kumma, jos mies päättää mitä muija kropallaan tekee ja mitä sisuskaluissaan kasvattaa. Jos toinen haluaa yhden ja toinen viis pentua, on aika selvää, että jomman kumman täytyy joko luopua unelmastaan vapaaehtoisesti tai lähteä lätkimään ja etsiä kumppani, jolla lapsilukuhaave täsmää. On se ihme touhua, jos toisen täytyy laittaa elämänsä päälaelleen siksi, että Jokke tahtoo kolmannen pojan tai haaveilee valtavasta katraasta, kun oma maksimi on kaksi.

On se kieltämättä vähän outoa, jos nämä asiat eivät ole tulleet puheeksi aiemmin. Luulisi, että jos jollakulla on selkeä lapsimäärämaksimi mielessään, sen toisi esiin aika pian ennen vauvantekopuuhia, eikä vasta sitten, kun ensimmäinen muksu on jo pullautettu maailmaan. Musta olisi aika erikoista ryhtyä puuhastelemaan perheenlisäystä tietämättä mitä kumppani mahdollisesti haluaa. Voihan toki mieli muuttua, mutta siinä vaiheessa kyllä on vähän oma moka, jos on aluksi on toitottanut hankkivansa yhden lapsen ja sitten tekeekin mieli pyöräyttää viisi - ja tästä kumppani ei olekaan enää samaa mieltä ja laittaa ne kuuluisat kapulat rattaisiin.

Mä en ainakaan ryhtyisi kenenkään painostuksesta vauvantekokoneeksi tai vastaavasti luopuisi suurperheunelmasta, mikäli mulla sellainen olisi. On se sellainen juttu, että kenenkään ei ole pakko ryhtyä äidiksi useammalle lapselle, kuin itse on suostuvainen. Millaista äidinrakkautta saa osakseen lapsi, joka on painostuksen ja pakotuksen kautta alulle laitettu? Kyllähän siinä katkeroituu; "9 kuukautta eka kantaa tota sisuskaluissa ja sitten vahtia 18 vuotta, ja vaan äijän takia, perkele."

Jokaisen lapsen tulee (tulisi....) olla toivottu, molempien vanhempien
 puolelta. Lapsen ei tule olla naisen urhautumisen tulos, tai joku kompromissi, joka ei miellytä kaikkia osapuolia. Jos nainen ei lasta halua, hänen ei sitä tarvitse vartalossaan valmistaa, ja jos mies ei halua, ei hänen tarvitse sitä siittää. Jos taas se yksi kaksi kolme lasta lisää on joku pakkohaave, niin se joka ne välttämättä haluaa, saa ne hankkia - vaikka jonkun muun kanssa - mutta ketään ei siihen veneeseen voi pakottaa. Varsinkaan naista, joka lapset ihan itse omassa mahassaan kantaa. Itsemääräämisoikeus, olisko mitään?

Mä uhrauduin.