HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Suomalainen pessimismi

Vaikka koen, että turhasta tosissaan nuriseminen on typerää ja kannattaa välillä miettiä tulevaisuutta iloisin mielin vanhoissa murheissa rypemisen sijaan, mä silti lasken itseni aika paljon enemmän pessimismin, kuin optimismin puolelle. 

Pessimismi on oikeastaan ihmisluonteelle loistava tapa selviytyä vastoinkäymisistä - joko yllättyy iloisesti, kun niitä ei tulekaan tai sitten yksinkertaisesti on koko ajan ollut oikeassa ja osannut varautua. Se oikeassa oleminen ja "mitäs minä sanoin"-myhäily kaiken mennessä perseelleen on oikeastaan aika terapeuttista. Ei ole suuria luuloja ja turhia toiveita, vaan selvää faktaa ja iloisia yllätyksiä. 

Mun suosikkipessimismi on ehkä sääpessimismi. Nytkin mun lomalle on luvattu helteitä - paskat, kuitenkin sataa. Sehän on ihan selkeä homma, että kun Jennin loma pamahtaa päälle, tulee vettä niskaan komeassa kaaressa, tuulee kuin avomerellä ja lämpötila on samaa luokkaa lokakuun lopun kanssa. Joko mä pääsen sanomaan "JAAHA TIESIN KOKO AJAN ETTÄ PASKAT ON KELIT" tai vaihtoehtoisesti joudun kaivamaan talvisäilöön laitetut bikinit ylleni ja ihmettelen aidon iloisena miellyttävää ilmaa. Että ihan heinäkuussa aurinkoa, ohhoh, mikä suprise! 

Koulupessimismi on myös hyödyllistä - ihan jo pelkästään nöyränä pysymisen kannalta. Niska limassa tehtävien tekeminen samalla ajatellen "ei kai tää kuitenkaan kelpaa, tuskin tää kummonen on" (vaikka olisi kyhäelmänsä oikoluetuttanut kolmella eri ihmisellä ja vääntänyt tuntitolkulla sellasella motivaatiolla, että lähdeluettelo on tekstimäärältään samaa sarjaa virsikirjan kanssa) on todella raastavaa, mutta palkitsevaa. Kun saa kehut, onkin ihan ymmällään, että mitä perkelettä, mähän osasin. Toisaalta jos työ ei kelpaakaan, niin voi todeta viileänrauhallisesti että I told you... Tietenkin tässä on vaara, että ei usko kykyihinsä ja tulee epävarmaksi, mutta se on sitten ihan oma häpee!

Liikunnassakin kannattaa käyttää pessimismiä motivaattorina. Emmäkuitenkaanjaksajuosta-nurinalla aloitettu lenkki päättyy poikkeuksetta mielihyvään ja määsiäsalillasaamitäänaikaan-vikinä saa onnellisen lopun, kun kyykky kulkee kivasti. Ja taas pysyy ihminen nöyränä, eikä luule itsestään liikoja! Onhan se hienoa, kun aloittaa kilon käsipainoilla heilumisella, kun ei usko voimiinsa, ja lopulta huomaa aliarvioineensa itsensä rankasti! 

Kaikissa kädentaidollisissa ja jonkun verran haasteellisissa kotitöissä myös kannattaa olla pessimisti. Kun ei luule liikoja tai oleta suurta ja mahtavaa tulosta, perusmansikkakakku on omissa silmissä lähes huippukokin vääntämä ja pakkasensulattamiskokemus jää mieleen huomattavasti parempana, kuin oletti. Että hyvä minä, talo ei ole tulessa, olen elossa, en saanut sähköiskua, leikannut sormea irti tai kaatanut kolmen kilon jauhosäkkiä tiskialtaaseen!

Ps. Myös erään miellyttävän ihmissuhteen olen saanut pidettyä kasassa jo vuodesta 2007 "tästä mitään tuu kuitenkaan"-ajattelulla. Suosittelen, ei sitten yllätä jos äijä katoaa roskia viedessään sihteerin matkaan tai muuten vaan "kasvetaan erilleen"! Huomaa kuvan henkilöiden "hymyillään, kun vielä voidaan..."-ilmeet. 






9 kommenttia:

  1. Kaveri on pessimisti.
    Cmoon, kaikki saa olla sellasia minkälaisia haluaa olla! Life is too short.

    VastaaPoista
  2. Mua ärsyttää ihan suunnattomasti kun kaikki laittaa Facebookiin että "nyt alko loma ja tietysti paskat kelit" jne. Mulle on ihan sama mitkä kelit mun lomillani on, ja itse asiassa oon mieluummin töissä helteillä koska sit ei tarvi valittaa että "vittu ku on kuumah mut ei saa valittaa" - kuten taas niin moni tekee. Huh vähän OT avautuminen mut oli pakko.

    VastaaPoista
  3. Jenni apua ! Tääällä ois yks säälittävä paska joka kärsii syömishäiriöstä, kirjota nyt hittosoikoon joku juttu minkä avulla vois koko hommalle alkaa nauramaa(parantumaan päin siis menossa jo kovasti) ja sanoa sille jääkaapille että 10mina välein ei oo nälkä vaikka se kuinka huutelis..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on varmaan sen verran arka aihe monelle, että sitä pasamyrskyä mä en halua. :D millainen s-häiriö sulla on? Javoi ku joku tuon saman kertois mun jääkaapille.... Nimim. Kolme iltapalaa syöty tänään

      Poista
  4. Kun esitit asian noin niin pessimismihän on oikeestaa ihan hyvä elämänasenne! :D Niinhän se on että pessimisti ei pety 8)

    Itse kyllä oon enemmänkin optimisti. Sen takia on joskus vaikee ymmärtää pessimistejä, koska jatkuva valittaminen ja enmäkumminkaaosaaenkäpysty-ulina alkaa pidemmän päälle raastaa korvia...

    VastaaPoista
  5. Pessimisti on optimisti, jolla on elämän kokemusta :)

    VastaaPoista
  6. Argh mua kyllä raivostuttaa pessimistit. Siis ihan oikeat pessimistit, ne jotka ei oikein tiiä viittiikö edes yrittää kun vituiks menee kuitenkin. Saatanan vatipäät jotka selittää kaikkea sillä, ettei pessimisi pety ja ei ny tehä sitä ja tota kun ei kuitenkaan toimi.

    Sit on teikäläispessimistejä, jotka on kuitenkin sen verran optimisteja, että kuitenkin näkevät asioissa jotain hyvää ja tavoiteltavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samat sanat. Yksikin hyvä kaveri joskus muinoin oli hirveä pessimisti. Itse optimistina saatoin ehdottaa jotain ja sain kielteisen vastauksen. Kuulin myös usein kommentin "pessimisti ei pety" selityksenä negatiiviseen asenteeseen. Ehkä ei petykään, mutta onko koskaan aidosti iloinenkaan? :( Ehkä korkeintaan juurikin yllättynyt tyyliin "ohhoh, ei tää mennytkään ihan metsään, kappas kummaa".

      Mutta vaikka itse oonkin optimisti, ei mullekaan tapahdu sellasta pilvilinnoista romahtamista. En esim. ajattele näin: "mää niin varmasti saan sen työn!" ja sitten pety suunnattomasti, kun niin ei käykään. Enemmänkin ajattelen, että: "teen parhaani haastattelussa ja saatan hyvinkin saada sen työn". Jos niin ei käy, ajattelen edelleen optimistisesti: "tällä kertaa ei tärpännyt, ensi kerralla ehkä". Musta tuntuu, että kyllä pessimistisellä asenteella oikeasti pettyy enemmän.

      Poista
  7. tee susta ja sun poikaystävästäs postaus?(:

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!