HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

torstai 15. elokuuta 2013

Kumppanin kyttääminen

Onko maailmassa mustasukkaisuus jotenkin räjähtänyt käsiin vai mistä johtuu tää kasvava oman kumppanin stalkkaaminen ja vahtiminen?

Jotenkin musta tuntuu, että kännyköiden, yhteisöpalveluiden ja erilaisten viestimismahdollisuuksien lisääntymisen jälkeen se oman pusuhuulen tekemisten vahtaaminen on jotenkin lähtenyt tasaiseen nousukiitoon. Samoin pilkuasioista ongelmien tekeminen ja turhasta vouhottaminen. Ainakin oletan, että kymmenen-kaksikymmentä vuotta sitten parisuhdeongelmat eivät olleet tasoa "poikkis tykkäs jonkun muikkelin kuvasta Facebookissa..." tai "en tiiä kelle se tekstailee!!!111".

Ja missä ihmisten yksityisyys? Kumppanin netinkäyttöä vahditaan enemmän kuin alakoululaisten, tekstareita vilkaistaan sivusilmällä toisen ollessa suihkussa ja puhelulokeja kurkitaan selän takaa. Vedetään kilarit poistetusta sivuhistoriasta (Eihän sitä tiä, vaikka olis ihan aikuisviihdesivustoilla käynyt! Tai treffipalstalla! Kenties etsinyt seksiseuraa!), tivataan "kukasoittimitäasiaasilläoli" ja saadaan mustasukkasuuskohtauksia whatsapp-viestien lähettelystä. Vittu eihän tosta puutu enää ku joku FBI!

Muutenkin halutaan olla liioitellun ajantasalla toisen menoista. Juu, kyllä määkin pyydän Petjaa lähettämään viestin tasaisin väliajoin kun herra lähtee moottoripyöräilemään, mutta en kyttäämisen ilosta vaan ihan siitä syystä, että tiedän hänen olevan elossa. Sama juttu jos se lähtee baariin. Mulle voi laittaa viestin jos jotain ratkaisevaa tapahtuu, ilta venyy, lähtee jatkoille tai jotain sattuu, mutta kaikesta muusta voi sitten vaieta. Mua ei sitten vähääkään kiinnosta ketä siellä baarissa on, mitä siellä tapahtuu, onko kivaa ja milloin tuut kotiin. Herranjee, eihän siitä tuu mitään, jos jokainen pissahätä, vastaan kävelevä tuttu, nälkä, jano, tunne-elämys ja sääilmiö täytyy toiselle jakaa - toisen painostamana.

Eikä sen puoleen muakaan kukaan liiemmin varjosta, "missä meet"-viesti saattaa puhelimeen tulla jos Petjuskel tulee tyhjään kotiin, enkä ole menojani sen tarkemmin kertonut. Silloinkin riittää vastaus "kylillä"-tyyliin. Mä varmaan nyppisin tukkani päästä (tai avopuolisoni päästä), jos mun pitäisi erikseen kertoa missä milloin miten miksi ja minkä helvetin takia. Siis ketä ihan oikeasti ja tosissaan edes kiinnostaa tietää jatkuvalla syötöllä toisen olinpaikka? Ei kai kukaan saatana maasta katoa, vaikka ei koko aikaa sijaintiaan sähköttäisikään sille elämänsä vompatille? 

Ja sitten tosiaan kun mennään siihen pisteeseen, että kytätään sivuhistoriat, spekuloidaan Facebookin näyttämää sijaintia (siihen ylipäätään kannattaa uskoa...), etsitään omaa rakasta niiltä deittipalstoilta ja yritetään päästä käsiksi salasanoihin ja tunnuksiin - ihan vaan varmistaakseen! Mulle ei tulis pieneen mieleenikään kytätä jotain sivuhistoriaa ja etsiä mahdollisia vääryyksiä ja rikkeitä! Ei mulla niinku mitenkään jännittävä elämä ole, mutta aivan varmasti keksin muutakin tekemistä, kuin stalkata toista ja pommittaa viesteillä. Ja voin kertoa, että minä ainakin näyttäisin ovea, jos puhelin piippaisi taukoomatta settiä tyyliin "Ootko viä töissä" "millon pääset" "minne sit meet" "kenen kanssa" "kauanko oot" miks menee näin kauan" "haloo vastaa missä viivyt" "kenen kanssa oot nyt".

Toki suhteisiin kuuluu se, että ollaan tietoisia missä mennään - ihan jo pelkästään kohteliaisuussysitä on kiva kertoa toiselle onko ostamassa hiivaa vai viikon ryyppyreissulla. Eihän suhde ja varsinkaan yhdessäasuminen voi toimia, jos molemmat huitelee ties missä toiselle ilmoittamatta. Mutta ei se kovinkaan toimivalta tunnu, jos ei paskaakaan luota toiseen ja meno on kuin parhaimmassakin etsivätoimistossa.



49 kommenttia:

  1. Hohhoijaa ja sit ku mä, sinkkutyttö rupeen ihmettelemään sitä et miks kaveripoikani ei "saa" tekstailla mulle mustiksen tyttöystävänsä läsnäollessa, mulle vingutaan et "YMMÄRRÄT SITTE KU ITE OOT PARISUHTEESSA!!!!!!1111111"

    öö en ymmärrä. mulla on monia kaveripoikia, joiden tyttöystävät ei kyttää ja ovat niinku sä kerroit ittesi olevan, mut parhaimman kaveripoikani, jonka kanssa olen ollut ystävä kaksinkertasen ajan ku hän on edes tuntenut tyty-ydensä, kanssa en saa vaihdella kuulumisia tän tytön läsnäollessa... voishan se vaikka pettääkki. ei vittu mä sanon ......

    Tietenki on niitä luuserimiehiä jotka pettää tilaisuuden tullen mut eipä se kyttäys ja muu sitä estä :) JA LUUSERINAISIA,tasa-arvoisuus kunniaan. Sillä tunnen myös tyttöjä joiden poikaystävät kyttäävät sairaalloisesti välillä :S

    anteeks avautuminen mut mua ärsyttää.

    VastaaPoista
  2. Tämmönenki käytös johtuu varmaan vaan omasta epävarmuudesta ja siitä kun ei voi ymmärtää että jokaisella tosiaan on se _oma elämä_, hoh hoi! Tosi kuluttavaa. Ainakin ite oli nuorempana tosi mustis ja omaan elämään keskittymisen sijaan tuli kyllä tivattu ja suututtua millon mistäkin, syyttä. No onneks on oppinut tykkää itestään ja on tätä nykyä tasapainoinen nuori naikkonen! :-D

    VastaaPoista
  3. No täällä tunnustautuu yksi vainoharhanen tyttöystävä joka ainakin kyttäsi poikaystäväänsä. Mun on yleisesti vaikea luottaa ihmisiin. Olen siis lukenut poikaystäväni facebookia ja ei sieltä mitään järin erikoista löytynytkään. Tunnustin tämän poikaystävälleni ja en ole sen jälkeen lukenut. Mä myös pystyn myöntämään että en mä tykkää jos mun poikaystävä tykkäilee puolituttujen kuvista tai jos se juttelee jossain kikissä muiden tyttöjen kanssa. Siis kyllä mä sitä siedän ja luotan että se tuolle tasolle jää, mutta en mä siitä pidä. En tiiä, kai mulla on huono itsetunto ja ties mitä. Mutta pointtina, että en mä itekkään ihan tollasta vainoharhasta stalkkaamista sulata, vaikka sitä oon kokeillukkin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäiskö sun ihan tosissasi viettää hetkiä ittesi kanssa (ja miksei sen poikkiksenkin) ja miettiä, miksi susta tuntuu sellaiselta kuin tuntuu. Eihän tervettä ihmistä edes kiinnosta toisen facetykkäykset tai keneltä kumppani sai viestin. Mä en henkilökohtaisesti usko että sun kohdalla on kyse huonosta itsetunnosta (ja nyt muistetaan että tunnen sua tasan ton kommentin verran!;), vaan omistushalusta. Ja mun mielestä sun pitäis selvittää mistä tällanen jo vähän sairaskin käytös kumpuu, ennen kuin homma joku vuosi oikeasti räjähtää käsiin.

      Poista
    2. Oon mä tota miettinytkin, ja paljon. Ja nyt täytyy sanoa, että mä olen harvinaisen utelias ihminen muutenkin, mua aina kiinnostaa jos joku juttelee jonkun kanssa tai tykkäilee jostain, ihan vaikka asia ei mulle kuuluis tai olis ketään kovin läheinen ihminen. Emmä tiiä tosta omistuksen halusta, voi hyvin ollakin. Ja siis toki annan poikaystäväni tehdä mitä haluaa, ja jutella kenelle haluaa, enkä ole sitä kytännyt tuon yhden kerran jälkeen. Mä en vaan pidä siitä. En sitten tiiä mitä tuollaiselle ongelmalle voi tehdä.

      Poista
    3. Joo mä ilmottaudun kans tohon hullujen tyttöystävien listalle... Oon ihan älyttömän (kirjaimellisesti älytöntä tää touhu) mustasukkanen. Varsinkin entisistä tyttöystävistä tai "jutuista". Mun poikaystävä on tietoinen et oon välillä ihan seko tällästen juttujen suhteen, mut onneks se vähän ymmärtää (tai jos ei ymmärrä niin ainakin sietää :D). Usein en kyllä näytä mustasukkasuuttani, koska tiedostan itekin miten hullulta kyttääjältä vaikutan. Pelkään, että rajotan mun poikaystävän elämää, tai että se ei esimerkiksi uskaltais tutustuu uusiin ihmisiin (naispuolisiin siis) tai muutenkaan kaveerata naisten kanssa.

      Oisko jotain terapiaa tälläseen.... :D

      Poista
    4. Ja tosiaan edelliseen vielä et luotan poikaystävääni mut en niihin muihin, vois varmaan hankkia luottamusta myös muihin ihmisiin :D

      Poista
  4. Niiin totta! Oijoi, en oo pitkään aikaan nauranut näin paljon :'D

    VastaaPoista
  5. Tää on vittu niin asiaa, mun mielestä tän ongelman vois poistaa yks aika lailla parisuhteen tärkee ainesosa; LUOTTAMUS. Jos sä oikeesti luotat siihen hanipööhön niin miks pitää kytätä niinku hullu.

    VastaaPoista
  6. Ihan sairasta toi touhu nykyään. Mua vääntää vatsasta ku kuuntelen kamun ja sen poikaystävä draamoja, kun kolmas maailmansota on käynnissä heti jos jätkä tykkää naispuolisen kaverin kuvasta, ilmoittaa viikon alussa lähtevänsä baariin viikonloppuna ("ME OLTIIN SOVITTU LEFFAILTA!1!1!1!!1!!!!1!1!1!1") tai sanookin päivällä lähtevänsä illansuussa pelaamaan tunnin fifaa kaverille ja tulee sit takasin. Sekin tunti nää kaks tän kamun painostuksesta johtuen tekstailee 7/24. Auta armias jos pojalla kestää peräti 3min vastata nii sillon "SE ON PANEMAS JTN MUIJAA!!11!!1!1!1"

    VastaaPoista
  7. Voi tuo kusta toisinki päin. Nimimerkillä, sä luotat muhun liikaa, joten mun on pakko käyä sutaseen sun kaveria.
    Herralle ei vissiin passannu että sai mennä ja tulla, kuhan ilmottaa että on elävien kirjoissa. Päästin pokien kans kaljalle, tottakai, miksen olisi päästänyt. Sitten tuli ensimmäinen ongelma, kun minä olin se joka oli lähössä poikien kans kaljalle. No joo, tajusi asian etten minäki tuun kotia, ja ilmotan jos kauemmaksi aikaa ajattelin kadota. Just niinku mun mielestä tuommosissa tilanteissa pittää toimia.
    Mutta yks kaks jätkä tulikin kotiin ja ilmoitti että oikeestaan oon kuksinu tuota liisa-mariaa, ku aattelin ettei sua kumminkaan kiinnosta.

    No tuota, nii, eihän mua oikeestaan....
    Että missä sitte mennee se raja, kaipaako ne kaks lahkeiset sitten kumminkin sitä että niille laitetaan se viesti tunnin välein, vai tahtooko ne sitä että ne voi olla niitä jotka soittelee joka hetki, ku sullahan saattaa olla poikia kavereina.

    En sitte tiijä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina on ihmisiä, jotka pettää, se on ihan sama miten sä olisit toiminut tossa suhteessa.
      Se että yksi on niin lapsi vielä, että kokee tarpeelliseks "hakea huomiota" pettämällä (tai siis ei oikeasti ole vain valmis sitoutumaan), ei tarkoita ettäkö normaalissa aikuisten välisessä suhteessa niin tapahtuisi. Ja siis tottakai sinne "normaalien aikuisten välisiin suhteisiin" mahtuu aina niitä onnettomia, jotka oikeuttaa omaa kypsymätöntä ja olematonta itsehillintää ties millä selityksillä, vaikka tosi asiassa ongelma löytyis ihan peiliin vilkaisemalla ja vähän itseensä menemisellä.

      Mun mielestä on aivan uskomatonta, että tääkin urpo on edes yrittänyt itseasiassa syyttää sua siitä, että hän petti. "sia ei kiinnostanut", voi nyt vittu.

      Poista
  8. Ehkä se juttu on just siinä, että toinen kokee ettei toista kiinnosta. Että samasenväliä, kuitenkaan toinen ei korvaansa lotkauta. Kyllähän liika on liikaa, kai sen nyt kaikki ymmärtää.

    Mä pidän nyrkkisääntönä, että jos ei ole mitään fiksua sanottavaa, niin silloin ei tekstailla toiselle taukoamatta (esim "kukkuluuruu mis oot pööpöökultaa vastaa"-läpäläpäviestejä) ja kuitenkin joku roti pitää olla tulemisissa ja menemisissä; eihän mitään voi suunnitella jos ei tiedä toisen menoista mitään. Ja sitten kun sitä aikaa vietetään tai kotona kun ollaan, ollaan silloin aidon kiinnostuneita tekemisistä ja kuulumisista. :)

    Tietenkin suhdekohtaisia nääkin jutut on, jotkut tykkää sitten enemmän siitä minuuyyiaikataulusta ja sen muutoksien raportoinnista ja toiset viettää sitä läpystä vaihto -elämää ja tuöee ja menee ilmoittelematta.

    Kai miehet jonkin verran haluaa tuntea sen oman muijan äidilliseksi hahmoksi ja kaipaa jotain valvontaa :D

    VastaaPoista
  9. Eilen piti mennä kaverin kanssa juoksulenkille ja jutella mitä tehdään syksyllä ---> puolet ajasta istuttiin keinulaudalla kun kaverini halusi pohtia, mitä merkitsee, että hänen poikaystävänsä oli tökännyt Facebookissa jotain toista leidiä. Voiko niillä olla jotain? Miksei se tykännyt yhdestä hänen kahdestatoista uudesta kuvastaan? Mitä varten se pyysi kaveriksi entistä naapuriaan etc. etc.

    Kyrpiintyminen potenssiin kymmenen kun alko sataa ja siirryttiin pyöräkatokseen, jossa jatkettiinkin sitten aiheesta vielä kaksi tuntia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Munkaan poikkis ei varmaan rakasta mua kun ei ikinä tykkää mun uusista kuvista tai tökkäile mua :-(((( oikeesti vittuun nyt se facebook!!!

      Mäki olin joskus teininä tollanen kyttääjä sen jälkeen, kun poikkis jäi kiinni pettämisestä. Onneks se suhde onki jo loppunu ja sen jälkeen sain vähän aikuistua ja olla ihan vaan yksikseen ennen uuden suhteen alottamista. Oon sitä mieltä, että jos nykyinen poikaystävä haluaa pettää niin siitä vaan, kyllä mä siitä saisin ilman penkomisia tietää ja tää leikki loppuis siihen.
      Miksi kyttäisin, kun en halua minuakaan kytättävän.

      Poista
    2. Onneksi lähdimme facebookista pois jo kolme vuotta sitten. Eipähän ole näitäkään onkhelmia ;) Suosittelen.

      Poista
  10. Mulla tuli tästä kyttäyksestä mieleen myös se, että kun oot jonkun kaverin kanssa jossain ja yrität viettää aikaa sen kanssa, niin MIKSI PITÄÄ OLLA KOKO AJAN KIINNI SIINÄ KÄNNYKÄSSÄ?! Oli siellä langan toisessa päässä ihkupoikkis/bestis/kumminserkunkissa niin miksi sille pitää koko ajan tekstata? Tai kikkailla tai whatsupittaa? Mulla on monta tälläistä kaveria, jotka on liimattuna siihen puhelimeen koko ajan. Kaikki leffat ja jutut menee ihan sivusuun kun se saatanan puhelin on maailman keskipiste. Oonko ite vaan niin nolife, jolla ei oo yhtään sellaista kaveria jolle tekstata 24/7 ? :D Kaikkein paras oli, kun huomautin oikein hyvälle ystävälleni että voisi laittaa puhelimen VÄHÄKSI aikaa pois... Olisi nääs kiva keskustellakin... Se alkoi vuodattamaan jotain "siis joo mua ärsyttää kyl ihan sairaasti kans ku jotkut räplää vaan puhelinta koko ajan, siis esim. mun hyvä kaveri Tiina tekee sitä koko ajan ja siis luoja kun se on ärsyttävää!!!11" ... ja sitten puhelimen räpläys jatkui... Että mitä vittua? Joo anteeksi avautuminen. :D

    VastaaPoista
  11. Musta toi on SUURI RIKOS rikkoo toisen yksityisyyt. Vaikka olis toisen kumppanin salanat tiedossa FB:en niin itse en kyllä I-K-I-N-Ä menis sinne kyylimään, että kenen kanssa se oikein juttelee. Ensinnäki, naisilla on tapana vetää ihan hitonmoiset herneet nenään jostain niin ylitsepääsemättömästä asiasta kuin muut naiset ja niiden kanssa juttelu. No haloo, oon itekin ymmärtäny et pakkohan niiden kanssa on kommunikoida, koulussakin kun on sun muita projekteja ettei voi aina vaan se oma poikkis hillua siinä samaisessa pojanreppanat -porukassa. JA työkaveritkaan eivät välttämättä ole niitä omaa sukupuoltaan edustavia, rahvaita miehiä, ehei.

    Voin kyllä myöntää olleeni joskus nuorempana likkana vähän mustis, mutta en pihahtanutkaan ikinä siitä omalle miehelle. Sellainen "pieni, hyvälaatuinen mustasukkasuus" kyllä musta on ihan tervettäkin ja kertoo myös siitä, että välittää toisesta, mutta överiksi ei saa todellakaan mennä -> mikä johtaa siis näihin kyttäilyihin olantakaa toisen puuhia ymym.

    VastaaPoista
  12. Meillä mies on just tommonen, pahempikin ja muutenkin vaikeeta. Tiedän, että pitäs erota ja ajattelen sitä joka päivä ja mulla on tosi paska olla.. mutta en vain osaa. Miten sä Jenni hoitaisit tilanteen? :s

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kysy siltä mikä on hätänä. Yksinkertaisesti sun miehelläsi on pakko olla jokin huoli tai ongelma, kun se käyttäytyy noin. Kerro sille miltä susta tuntuu - mitä sä tunnet sitä kohtaan, ja miten sen käyttäytyminen saa sut tuntemaan. Kerro sille, miten se vaikuttaa teidän suhteeseenne, ja mitä sinä ajattelet pettämisestä ja kavereiden kanssa olosta.

      Ihan oikeasti, seurustelukumppanien kanssa kannattaa istua vastatusten ja jutella asiat halki ihan rauhallisesti.

      Poista
    2. On koitettu, monesti, mut se ei vaan toimi. Eisen kans pysty puhumaan ku ei se suostu puhuun asiasta aikuismaisesti. "Turha tästä on puhua, pakko sulla on olla salattavaa jos haluut mennä vaan tyttöjen kaa.." Ei auta vaikka kuinka koittasin selittää. -.-

      Poista
    3. Jos sen kanssa ei ees pysty puhuun niin miks oot vielä sen kanssa...? Ajattele itseäs ja tulevaisuuttas ja lähde menee ennen ku toi menee oikeesti vakavaks.

      Poista
    4. sun mies on narsisti.

      Poista
    5. No ongelma on just siinä etten osaa jättää. Tiedän et pitäs, ja olis mulle parempi ja plaaplaa.. en vaan osaa.

      Poista
    6. no se on sitten sun ongelma. jos et osaa ni et osaa. kenen se päätös pitäis tehä?

      Poista
    7. Lähinnä olisin vaan kysyny neuvoo et miten sen tilanteen hoitais ja näin.. Et jos jollain on samankaltasia kokemuksia tai jotain..

      Poista
    8. Toi on aika paha tilanne, varmasti tosi kuluttavaa ja henkisesti raskasta. Varsinkin jos on enemmänkin yhteistä matkaa takana. Mutta suosittelen samaa mitä muutkin: lähde. Jos puhuminenkaan ei auta. Oletko kokeillut kirjettä? Joillekin teksti uppoaa ymmärrykseen paremmin, eikä pysty ns. väittämään vastaan.

      Jos ihminen ei suhun luota paskaakaan edes pikkuasioissa, kannattaa ottaa jalat alle. Ilmoitat vaan, etyä koska suhteen yksi peruspilareista on luottamus ja sitä ei teillä ole, sä aiot lopettaa suhteen. Se on tosi loukkaavaa, jos toinen ei luota ja epäilee ilman syytä, ja nyt sä et enää jaksa. Pakkaa tavarasi ja lähde. Asutteko yhdessä? Kumman asunnossa? Avaa vähän tilannetta niin voin auttaa paremmin. Tsemppiä!

      Poista
    9. Asutaan juu yhdessä johon mentiin vuokralle mun entisestä asunnossa. Ollaan oltu yhdessä vuoden verran. Mun olis pitäny lähtee jo muutaman kuukauden jälkeen mutta ajattelin vaan et "juu kyl se ehkä muuttuu" Mulle on jotenkin myös tosi vaikee sanoo sit "vastaan" jos toinen koittaa puhuu mua ympäri jäämään. Toinen se et on tosi vaikee nähdä toista semmosena surullisena, "Yhyy älä mee, koitetaan viä.. mä rakastan sua oikeesti yhyy" Toi on mun heikko kohta, johon kaadun joka kerta!

      Poista
    10. *Aargh, siis asunnosta.

      Poista
    11. Mulla oli joskus aikoinaan aika samanlainen tilanne.. Tyyppi oli ihan liian mustasukkainen ja viel siihen päälle aika itsetuhonen.. Halusin lähtee siitä suhteesta jo puolen vuoden jälkeen mut jotenkin vaan aina jäin, joko niin et se sai mut puhuttua jatkamaan suhdetta ja lupas yrittää, tai sit ku joskus toisinaan koin sen ihmisen olevan mulle jotenkin turvallista seuraa ja en halunnut vaan jäädä yksin (oli muutenkin niin vaikeaa aikaa..) yks päivä vaan riidellessä multa jotenkin napsahti ja kerroin tän kaiken sille ja ilmoitin halustani erota lopullisesti.. Oli niin vaikee jättää kaikki taakse ku kuitenkin kysees oli sekä opettavin ja myöskin raskain vuosi.. Erosta ei tehnyt helpompaa sekään, et tää tyyppi yritti itsemurhaa ja uhkaili sillä kokoajan, sen riippuvuus muhun oli jotenkin pelottavaa. Mut kaikki tää kannatti meidän molempien käydä läpi. Se ihminen on suuri osa mun elämää mut me oltais oikeesti varmaan jossain vaiheessa kuristettu tms toisemme :D tehtiin toisemme hulluiks. Tsemppiä sulle hei ja sul varmasti on tukijoukot jotka sua auttaa pahimman yli! Niitä tuut tarvinaan.

      Poista
    12. No hyvä juttu on se, että tiedostat olevas helposti ympäripuhuttava ihminen. Osaat varautua toisen lässytykseen ja tiedät, että annat helposti periksi, joten seuraavaa (mahdollisimman pian tulevaa!!!) parisuhdekeskustelua varten tsemppaat ja päätät, että nyt ei toi mustasukkanen mulkvisti joka ei muhun paskaakaan luota ja joka ei mua vähääkään arvosta EI PUHU MUA YMPÄRI. Tai sitten tosiaan kirjoitat kirjeen, se on paras silloin jos toinen on kova puhumaan ympäri.

      Ja sen ei kuulu olla surullinen silloin kun on ero vireillä, vaan sen jätkätn kuuluisi olla surullinen NYT kun sulla on paha olla teidän suhteessa! Tekopyhää itkeä erosta puhuttaessa, jos ei ole mitään valmis suhteen eteen tekemään ja toiseen luottamaan. Laita sille luu kurkkuun, ole vahva ja lähde! Kyllä sä pärjäät!

      Poista
    13. Mulla on ollut kanssa vastaava tilanne, ei tosin asuttu yhdessä, mutta tyyppi kontrolloi menemisiä, eristi kavereista jne. Sitten jossain kohtaa löys uuden ja kivemman, mutta ei siltikään "päästänyt" mua menemään. Eli vaikka oltiin erottu, niin erilaisten tekosyiden varjolla kontrolloi menemisiä ja tekemisiä ja uhkaili itsemurhalla joka kerta kun yritin pistää hommalle stopin. Lopulta ystävien avulla onneksi pääsin irti ja homma meni siihen pisteeseen, että mä melkeen oisin toivonu että se hyppää sillalta että pääsen vapaaks. Mulla tota piinaa kesti suhteen loppumisenkin jälkeen yli puol vuotta, mutta ihan oikeasti, asiat menee paremmaksi heti kun pääset tyypistä eroon.
      Monet naiset (ja miehet) on sitä joutuneet todistamaan, että tollaset tyypit ei vaan muutu ja saa jotain kiksejä toisen pompottamisesta. Kuulemma samanlaista on touhu ollut tolla munkin entisellä sen uuden tyttöystävänsä kanssa. Kaikkea hyvää toivon sille tytölle, ehkä sekin joskus löytää tyypin jonka kanssa voi olla tasoissa ja saman arvoinen.

      Poista
    14. Kiitos oikeesti sulle Jenni hyvistä neuvoista ja teille kahdelle muulle kokemuksista!. :) <3 Uskon seuraavalla kerralla pystyväni pitämään pääni. Kaveritkin pitää mua hulluna ja odottaa sitä. :D

      Poista
  13. Mun mies on edelleen jonkin verran tommonen "kukasoittimitäasiaahähkenelttuliviesti?!" ja jonkin verran mustistelee mm. miespuolisista työkavereista jotain "onksesustkomee?" Kerran se repi hirveet itkupotkut siitä kun kehtasin mennä yhden miespuolisen työkaverin (jota oon muutenkin randomisti nähnyt työajan ulkopuolella kun on usean työkaverin voimin käyty bilettämässä) kanssa KAHVILLE kun oli tylsää ja jouduin odottelemaan paikassa x jonkun tunnin. Tuli taas semmonen et "miks vitussa mä ees mainitsin koko asiasta..."
    Inhottaa kun tulee itelle semmonen olo että parempi etten sano mitään vaikkei täs mitään kummaa olekkaan kun en jaksa kattoa sitä murjotusta ja naamanvääntelyä ihan vitun turhasta asiasta, vaikkei nyt haluais silleen pimittääkkään kun asiassa ei tosiaan ole mitään mun mielestä pimittämisen arvoista. Kun herran ajatusmaailmassa mies ja nainen ei voi olla ystäviä vaan mies haluaa aina pillua eikä nainen vaan tajua sitä. No vittu siinähän sit haluaa, en oo antamassa! Tottahan se on että osa äijistä on semmosia että työntää vehkeensä vaikka puuhun kunhan siinä on reikä, mut ei voi silti yleistää et kaikki muut paitti ite on.

    Mä tiedän, että miehellä itsellään on superhuono itsetunto ja epävarmuus, mutta mä oon koittanut ainakin olla tukeva enkä ole mielestäni antanut syytä mustisteluun ja tästä asiasta on kyl jauhettu useampaan otteeseen ja joskus jopa saatukkin ihan asiallista keskustelua aiheesta. On se kyllä jonkin verran saanu itteensä rauhotettua ettei se enää joka baarireissulla oo tunnin välein soittelemassa et "misootkenenkaamitäteet", ja se sentään YRITTÄÄ muuttua. Toki se ei varmaan koskaan tuu onnistumaan siinä, mutta mä oon oikeestaan jo tottunut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon tosi mustasukkanen mun poikaystävästä. Mut yritän olla näyttämättä sitä koska tiiän et sille tulee paska fiilis, esimerkiksi tuo kun sanoit että "miks vitussa mä ees mainitsin koko asiasta...", niin en haluu että se tuntee huonoa omatuntoa jos käy vaikka vaan kahvilla työkaverin kanssa. Ja ettei se "jätä kertomatta" mitään, vaikka asiassa ei olisikaan hirveästi mitään kerrottavaa.

      Tuo viimeinen kappale, meillä on aika sama, tosin mä oon se kyttääjä. Ja onneksi poikaystävä tietää etten haluu olla sellanen ja nimenomaan et yritän muuttua!

      Poista
  14. Luin että otsikkona oli kumpparin käyttäminen ja ehkä ihan pikkusen ihmettelin tuota tekstiä, että mitenkä se liittyy mitenkään mihinkään:D oho

    VastaaPoista
  15. hei mikä toi puhelin on? :)

    VastaaPoista
  16. Hyvä postaus, luottamus on parisuhteessa tärkeää, muuten ei tuu mitään jos kytätään kokoajan mitä toinen tekee.
    Luulisin että samsung galaxy s3.

    VastaaPoista
  17. Todella hyvä postaus. Olen aivan samoilla linjoilla.. Pitää toiseen luottaa sen verta että antaa tilaa ja rauhaa; ei kaikkea pidä jakaa vaikka olisikin oma rakas vompatti. (aivan ihana ilmaisu tuo elämänsä vompatti... pakko ottaa omaan käyttöön :DD)

    VastaaPoista
  18. Täysin aiheesta poiketen haluisin kysyä sun mielipidettä ihmisistä jotka kirjottaa esimerkiks facebookkiin kaikista tapahtuvista asioista? Ja tällä tarkotan nyt niitä jotka kirjottaa salikäynneistä, töistä ja vaikka siittä mitä on tullu syötyä päivittäin. Musta se on ainakin tosi rasitavaa. Plus sit nää tyypit jotka lisää instaan jokaisesta ruuasta ja salireissusta kuvan. Hiton some!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Face nimenomaan kysyy, että "mitä kuuluu"/"mitä teet"/"mitä mietit". Jos se on facessa rasittavaa, niin sen tyypin päivitykset voi estää. Sama juttu instagramissa, jos ei jaksa kattoa jonkun kuvia, älä seuraa sitä. Simple as that. Kyllä se omastakin mielestä on joidenkin tyyppien kohdalla oikeasti rasittavaa, mutta asia on ratkennut omalta osalta just sillä, että olen estänyt tyypin päivitykset seinältäni. :p

      Poista
  19. Oon täysin samaa mieltä tän postauksen kanssa! Itse tiedän kaksi tyttöä, jotka ovat luoneet feikkiprofiilin faceen, pyytäneet sillä poikaystäväänsä kaveriksi ja yrittäneet sitten iskeä tämän.. Onko järkeä edes seurustella, jos ei ole minkäännäköistä keskinäistä luottamusta?

    VastaaPoista
  20. No tuota, täällä yksi joka ei kyttää miehensä facebookkia, mutta nään kuitenkin mitä siellä on. (Hyväksikäytän sen tilii ku pelaan pelei!!11) ja samoin herra pääsis samantien kattomaan mun profiilia jos kiinnostaa. Eipä kummankaan tilillä oo mitään mikä olis jotenkin epäillyttävää. Toki joskus kysyn että kuka perkele siellä soittelee, kun tulee viiden minuutin välein puheluita mut yleensä seki on joku saatanan kesäesa sen työpaikalta joka ei vaan tajuu mitään :D

    VastaaPoista
  21. Mitä noi "on" "ja" "ei" tossa puhelimen näytöllä viestilaatikon alla on? O.o

    VastaaPoista
  22. Mulla on kauhea omatunto, koska mä juuri kyttään aika paljon poikaystävän menoja.

    Ihan vain siksi, kun petti alkukeväästä eksänsä kanssa mua. Ollaan silti yhdessä, katkaisi kaikki välit eksäänsä ja nyt elämä on taas rullannut. Sekin muija oli meidän suhteessa sen alta kaksi vuotta, nyt tuntuu kerrankin siltä, ettei tarvitse pelätä sitä.

    Mutta.

    En tiedä, mutta tulen jotenkin kamalan surulliseksi/mustasukkaiseksi/masentuneeksi, kun poikaystäväni juttelee jollekin kaverilleen. Esimerkkinä joku, kenen kanssa ei ole ollut moneen vuoteen jutuissa - yhtäkkiä on. Tulee sellainen ?-olo. Lisäksi poikaystävä ei edes kerro menoistaan välillä. Esimerkiksi tämä eksä laittoi viestiä, näin sen, mutta kysyin kuka laittoi viestiä "no se heikki laitto". Joo. Niin laitto.
    Lisäksi, kun tarvitsi kyytiä kaupungilta himaan ja yksi muija heitti sen himaan kevarillaan, kysyin kuka se on, niin vastaus "yks laflafjds vaan" ja olin ihan ??? siis kuka. En ollut ikinä kuullutkaan, on samassa koulussa, mutta jätkä ei ikinä ole puhunut kyseisestä henkilöstä. Sitten kyselin, että mistä tuntee ja miksi se heittää sitä, että onko se joku randomi, niin jotain "kato sen ja sen keskustelu facest". Jos siellä lukee, että voin heittää kevarilla, niin mistä hitosta minä tiedän mistä se sen tuntee?

    No, tää muija seurustelee nyt poikaystäväni kaverin kanssa. Nyt ei siis ole hätää siitä, mutta alussa oli vain niin paha olo. Nyt jätkä on alkanut jutella jonkun ihan oudon tyypin kanssa. Satuttaa, kun näkee, että jätkähän se aloittaa aina puhumisen ja puhuu siihen tyyliin, että hei saanko tarjota kahvit ja mitä teet huomenna ja asdfgh. Ehkä olen omistushaluinen ja ahdasmielinen paska, mutta pettäminen rikkoi sydämen ja elelen välillä sellaisia epätoivon aikoja, että ihmettelen, miten jaksan. Olen kuitenkin ollut lukematta mitään viestejä tmv, olen alkanut päästä yli, mutta aina välillä sitä tulee mietittyä, että onkohan se uskollinen.

    Anteeksi vuodatus, mutta kun tuli taas niin paha olo. :( Joku varmaan sanoo nyt, että pitäisi erota kun en osaa luottaakaan. Osaan luottaa, mutta tietyt henkilöt/asiat/tapahtumat saa pienen epäilyksen tykyttämään takaraivossa. Ollaan onnellisia, yhdessä melkein 2½ vuotta ja nyt rullaa hyvin. Silti aina tulee valvottua ja mietittyä. En halua jutella poikaystävälle tästä, luulisi vain epäileväksi paskaksi ja lässyttäisi vain. Olen kyllä huomannut, ettei hän enää piilottele kännykkäänsä niin kuin silloin eksän aikana. Kirjautui ulos facebookista, otti kännykän mukaan kun kävi kusella, jos hipaisin siihen niin nappasi pois ja jos jutteli kyseiselle eksälle, niin piilotteli keskustelua. Se oli niin läpinäkyvää. Nyt sitä käytöstä ei ole ja olen niin onnellinen.

    VastaaPoista
  23. Pisti vituttaan ko tunnistan itteni noista lähes kaikista.. Onneks en sentään ihan jokasta treffipalstaa ja tekstaria viä kyttää! Typerää toimintaahan tollane on, ois opittava minuki elämään vähän pienemmällä tietomäärällä raksun elämästä.

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!