HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 7. lokakuuta 2013

avoimuuden valtakausi

Facebookista saa lukea tarinoita ripulista oksennustauteihin, haastatteluissa ihmiset kertovat avoimesti parisuhteidensa kieroutuneemmatkin koukerot ja ihmiset "anonyymisti" netissä avautuvat irstailuistaan ja epäkorrekteista harrastuksistaan. Onko nettikausi ja some tehnyt meistä paljastelevia ällötyksiä, vai onko avoimuuden suunta positiivinen ilmiö? Onko netissä avautumisen yleistyminen aiheuttanut sen, että niitä infopaketteja tulee myös lauottua ihan livenäkin vähän sille sun tolle?

Itse olen ihminen, joka ei kovin pienestä koe ällötyksen väristyksiä tai karsasta astetta intiimimpää tilitystä ystäväpiiriltä. Oikeastaan mä en sävähdä, vaikka puolituttu kertoisi pukamavaivoistaan ja halustaan tehdä kissanpennuista soppaa. Itsekin tulee joskus lauottua asioita, joita lähimmäisinkään ystävä - ulkopuolisesta puhumattakaan - ei välttämättä soisi korviensa kuulevan. Määrittelisin siis itseni jokseenkin avoimeksi ihmiseksi. Mutta silti joskus mullekin tulee mitä vittua-fiilis, kun joku päivittää Facebookiin tyyliin paskoneensa housuunsa tai tilittää avoimesti statukseensa kumppaninsa törkeimmistä tempuista. Tai kertoo onnessaan saaneensa seksiä. Ja meidän suomalaistenhan pitäis olla niin helvetin hiljaista sakkia?

Asioissahan on - ylläripylläri - aina kaksi puolta. Kyllä mun mielestä asioista pitäisi puhua niiden oikeilla nimillä. Kiertely ja kaartelu ei tee muuta kuin mutkia matkaan, aiheuta epätietoisuutta ja vääriä luuloja. Ja mä nostan kyllä hattua ihmisille, jotka antavat naistenlehteen haastatteluja suolistosairauksistaan tai muista vaivoista, jotka ovat yllättävänkin yleisiä mutta joita pidetään yleisesti "noloina". Eihän jumalauta tietoisuus leviä, jossei kukaan koskaan avaa suutaan! Mutta sitten on vaan asioita, joita ei ihan välttämättä tarvitsisi jakaa koko kansalle...

Joskus ei vaan halua kuulla, missä asennossa kukakin on viimeksi nusauttanut, miltä se suolen tuotos tänään näytti, kuinka Duplo juuttui persuukseen ja minkäslaisia hassunhauskoja fantasioita kelläkin on. Tietenkin vaikuttaa aika paljon kuka puhuu ja missä, mutta välttämättä siellä ruuhkabussissa tai omassa blogissaan ei kannata heittäytyä ihan täydellisen avoimeksi ja puhdistaa koko päänuppiaan riettaista harrastuksistaan ja intiimeistä vaivoistaan. Jotenkin vaan uppo-oudon tai puolitutun jännittävä tarina siemennesteestä silmämunalla ei ole ehkä just se juttu, jonka haluan kuulla.

Mutta missä se menee, mikä on liikaa ja mikä on ihan tarpeeksi? Itsekin tänään läpätin tyytyväisenä Subwayn jonossa Paulan kanssa ehkäisyvaihtoehdoista ja miksi mikäkin on hyvä ja miltäs mikäkin meistä tuntuu, ja mietin jälkeenpäin, että ylitimmekö me jonkun rajan? Oliko siinä liikaa informaatiota ulkopuolisille (joita oli kylläkin hurjat kaksi)? Mikä loppujen lopuksi on soveliasta? Olimmeko liian avoimia, seksuaalisesti virittäytyneitä naisihmisiä, jotka jakavat koko intiimielämänsä muiden kanssa, vai kaksi nuorta naista, jotka yleisesti keskustelivat aiheesta?

Miten te määrittelette avoimuuden? Mikä on avoimuutta, mikä silkkaa paljastelua ja liian informaation levittelyä? Ja millaisista asioista itse olet kykenevä esim. kumppanisi tai ystäväsi kanssa keskustelemaan? Voit myös viihdyttää meitä ja jakaa asian, jota et todellakaan olisi halunnut kuulla - ja silti kuulit.


Syksyiset pusut kaikille sinne ruutujen toisille puolille!








23 kommenttia:

  1. Aivan loistava postaus aihe! Itse hen.kohtasesti olen sitä mieltä, että jokainen päättää itse missä menee oma raja. Jos itseään ei haittaa puhua esim. kaupungilla ääneen kaverille peräpukamistaan ni onko se muilta pois? Tilanne tajua toki saa käyttää, ettei missään hienoissa juhlissa ala kuuluttamaan mahtavista/kamalista sänky kokemuksista. Itse olen avoin ihminen ja juttelen kyllä kaikesta taivaan ja maan välillä. Esimerkiksi sisko toi mies ehdokkaan kahville ja jossain välissä olin jo selittämässä siitä, miten yhden naisen katetrointi ei meinannut onnistua ja siellä toosas oli jo 7 katetria ja mikään ei ollu osunut oikeaan reikään. Ehkä jotenkin salakavalasti testasin mies ehdokkaan sietokykyä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jopas oli takaperoinen kommentti!

      Kyllä vähän pitää muita ajatella. Et kai säkään haluais kuulla kuinka joku haluaa esimerkiksi raiskata sun äitis ja nussia sitä moottorisahalla anaaliin? Vaikka siis jos ne on jonkun fantasioita, eikä sitä haittaa niitä kertoa, mitä se on keneltäkään pois. Tai jos samoja juttuja puhuttaisi sun lapsesta. Tai susta.

      Tottakai se on sopimatonta. Samalla tavalla joku ei halua kuulla niistä katetreista tai peräpukamista. On ihan kohteliasta kysä, haittaako toista keskustelun aihe.

      Ja tässä on se juttu: missä menee raja. Jollekin voi olla ihan ok kuunnella moottorisaharaiskauksista, mun itseni mielestä ne on ajatuksena jo niin sairaita, etten todellakaan haluais kuulla. Muita pitäisi arvostaa, eikä läpättää vaan omasta avoimuudestaan ja kuvitella että omat roisit jutut on kaikkien mieleen, koska "mähän oon vaan avoin". Ole vaan, mutta ole sitä muut huomioon ottaen. Ruma käytös on rumaa käytöstä.

      Poista
    2. ^ täysin samaa mieltä!

      Poista
    3. Hoophops! Ehä mä ny sitä tarkottanut, että tommosia asioita ois sopivaa alkaa laukomaa iha joka välis! Vaikka itse tuossa aikasemmin kirjotin että puhun kaikesta taivaan ja maan välillä, ei se meinaa sitä että mä joka tilanteessa otan roisit asiat puheeksi. Tuo katetri juttukin lähti liikkeelle ihan toisesta jutusta enkä laukonu sitä päi pläsiä yht äkkiä.

      Henkilökohtaisuuksiin ei koskaan pidä mennä ja itse sanon napakasti takasi jos joku alkaa esim äidistäni tai minun muista läheisistä puhumaan sopimattomaan sävyyn.

      Mutta se on tosi asia ettei voi vaikuttaa toisen puheisiin muuta kuin sanomalla takaisin, että voitasko vaihtaa aihetta tms. Omiin puheisiin voi aina vaikuttaa. :) en halunnut antaa sellaista kuvaa tyyliin Suomi on vapaa maa puhukaa mistä haluatte ja mistä ja milloin. Tilannetajua täytyy olla!

      Poista
    4. Eihän hoitajat saa ulkopuolisille puhua työjutuistaan...?

      Poista
    5. Eihän kukaan saa puhua mistään kellekkään. Täytyy kertoa siten ettei ole tunnistettavissa :) kyllä sitä kuulee muitten suista enemmän yksityiskohtaisemmin kuin mitä minä puhun. Itse en sentään anna nimiä ilmi tai ajankohtia.

      Poista
    6. Plus, kuka on sanonut että minä olen ollut laittamassa niitä katetreja? Ihan on tarina tutulta kuultu. :)

      Poista
  2. Se on tää nykyaika, kuinka kaikkea pitää kauheesti tuntea ja olla avoin ja sitä sun tätä. Mentäis semmonen 20-40 vuotta taaksepäin! Käytöstavat kunniaan, eikä kaikesta tarvitse kertoa. Vähän häveliäisyyttä kehiin, ei maailma tuu toimii tällä "avoimuudella" (joka sekin tuppaa tarkottaa enemmänkin roisia käytöstä). Ja ennen kaikkea on ihan ok, etteii kaikki tunne kaikkea kovin voimakkaasti. Jestas, ne voimakkaat tunteet kuuluu uhma- ja teini-ikään, ei aikuisuuteen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pidän siitä, että sairauksista, yleisistä tabuista, traumaattisista kokemuksista yms. puhutaan, tietoisuus leviää ja omien asioiden käsittely helpottuu kun ei ole asiansa kanssa yksin, mutta sitten on just toi ääripää, jonka mainitsit, eli avoimuus ja roisius sekoittuu.

      Poista
  3. mun mielestä avoimuuden rajan yli mentiin heittämällä, kun olin ostamassa uusia kenkiä. kaks likkaa istuu sovittamassa kenkiä ja toinen puhua pälättää kännykkäänsä kovaan ääneen kutakuinkin näin: "no ei mulle viä oo tullu mitää rakkuloit tai näppyi. tää voi pysyy oireettomana. kyl mä sit ilmotan jos tää onkin herpes. kelaa et mulla on sukupualitauti !!1 pitäskö meijän nyt sit alkaa käyttää kumii?". miksi, oi miksi pitää keskustella tommosista asioista kaikkien kuullen :D??

    VastaaPoista
  4. mun yks tuttava päivitti faceaan lähes 5min välein joka ikinen päivä - kunnes kyllästyin ja estin. enkä nyt huijaa.. :D ihan oikeasti hei, tarviiko kaikkien tietää jokainen wc -käynti, autontankkaus ja välipala.. vaikka ne nyt ei välttämättä soveliaisuuden rajoja rikokaan. :D

    VastaaPoista
  5. Mun mielestä on ok puhua melkein mistä vaan, niin kauan kuin ei loukkaa niillä puheillaan toisia. Tilannetajua on tietysti hyvä omistaa sen verran, että ei mummon hautajaisissa ala mitään kovin rietasta puhumaan. Monilla vaan toi juttu menee yli, koska niillä 'epäsopivilla' aiheilla kerjätään huomiota. On hienoo, jos ihmiset puhuu just esimerkiks jostain sairauksista avoimesti ja asiallisesti, mutta jos alkaa kerjätä huomiota niillä sänkykokemuksilla ja seksitaudeilla, niin mun puolesta voi pitää suunsa kiinni.

    VastaaPoista
  6. Tilannetaju on kyllä se avainsana tässä tilanteessa. Itse tykkään lörpötellä ihan kaikesta, yhden parhaimman ystävän kanssa saatetaan ekaks puhua vähän paskasta ja sitten huonoista seksikokemuksista vähän liiankin yksityiskohtaisesti, mutta tämä puoli kyllä vähän vetäytyy sitten esimerkiksi työpaikalla jossa olen kassan takana ja täytyy oikeasti jopa miettiä työpaikan imagoa, jos mää siellä alan työkavereille jutustelemaan ''MUN AAMUPASKA HAIS IHAN MUSTIKOILLE'' en usko että kovin moni asiakas kuuntelisi sitä tyytyväisenä. :--DD Sitä paitsi ihana esimerkki tästä tilanteesta on kun kävin Kampista hakemassa semmoisesta cupcake-kojusta pari muffinia ja kolme nuorta myyjää puhui tosi yksityiskohtaisesti kuukautisistaan samalla kun yksi heistä palveli minua, tässä vaiheessa minäkin olin jopa että ''MITÄ VITTUA''. Eli kannattaa miettiä missä seurassa sen suun avaa. :--))

    VastaaPoista
  7. Mun mielestä raja menee siinä, että jos et isoäidillesi kehtaa sanoa, ei kannata sanoa siellä netissä, ruuhkabussissa tai kauppajonossa.

    VastaaPoista
  8. Missä menee sit hyvän maun raja? No jossai siinä välilihan kohalla. -JP Kangas

    VastaaPoista
  9. Tässä on hyvä esimerkki liian avoimesta suhtautumisesta, en tiiä onko tää blogi joku vitsi, toivon todella, MUTTA kun nyt kattoo tätä menoa mitä nykyään on niin en tiiä (tulkaa ny joku kertoon että tää on läppä!): http://troisfille.blogspot.fi/search?updated-min=2009-01-01T00:00:00-08:00&updated-max=2010-01-01T00:00:00-08:00&max-results=1

    Mutta se liika avoimmuus riippuu myös siitä vastaanottavasta henkilöstä, että vaikkei siinä oliskaan muita kuulemassa niin silti voi tulla liikaa infoa, ja senkin saa ihan yhteen lauseeseen mahdutettua. Tässä on asia mitä esim. en todellakaan olis välittänyt kuulla. Entisessä työpaikassa tulin töihin aamulla niin yks mies tulee sieltä et "ajattelin sua aamulla kun ajoin kissan yli" (tiesi siis että olen hyvin eläinrakas ihminen ja oli vissiin katkera siitä kun en ollut lähtenyt mukaan sen "tuux vaihtaan vaatteita mun kaa?"-heittoihin enkä oikeen muutenkaan enää puhunut koko tyypille ellei ollut pakko kun ällötti koko jätkä). Annoin kylläkin siinä vaiheessa kuulua millainen sairas paska se on että mitä vittua tuut mulle tommosta sanomaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ^toi blogi... ööh minkäköhän ikänen oli kyseessä :S

      Poista
    2. Mitä ihmettä mä juuri luin?! :DD

      Poista
    3. mitä helkuttia :P

      Poista
  10. Joudun välillä kuulemaan sellasia asioita töissä asiakkailta joita en todellakaan olis halunnut tietää. Kuten hiivatulehduksista, revenneestä persereiästä jne. Ja olen siis RUOKAkaupassa töissä.. eikö sitä apua voi pyytää ilman koko sairauskertomuksen kertomista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kassalla kuulee kaikenlaista... uskomatonta kyllä. :D

      Poista
  11. Eilen just naapurin rouva tuli tohon pihalle ja alko puhumaan mulle vaivoistaan. Lopulta keskustelu oli siinä tilanteessa että naapuri nosti paitansa ylös ja näytti minkälaiset tukirintaliivit hänellä on selkävaivojensa takia...

    VastaaPoista
  12. Ulkona leikkikentän vieressä kunnon syväluotaava analyysi peniksistä ja vieläpä TODELLA äänekkäästi ärsyttävällä tyylillä. Ku ruvettiin kikattaa monstereista joil voi käydä päälle ja dissaamaan joidenkin heikkoja paneskelutaitoja nii itseä rupes hajottamaan vaikka munakeskustelua kestänkin. Nytkin tulee karsee fiilis niist monsterijutuista:< Jotain rajaa, jooko?

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!