HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

tiistai 4. maaliskuuta 2014

kuivakakkuja ja muita ikääntymisen merkkejä

Koska lauantaina vietän 23-vuotissynttäreitäni ja lähenevän vanhuuden tunnen jo kolkuttavan ovella, voisinpa teille jakaa merkit, joista olen huomannut ikääntyväni.

Eräänä päivänä Petja mietiskeli sohvalla "Paljos sää täytätkään, jotain kakskolme? Muija alkaa oleen iällä...". Kun oma junior(11 kuukautta nuorempi...)avomieheni tokaisee mun olevan iällä, mun täytyy hyväksyä se karu fakta, että en ole enää se sama ihana ja heleäihoinen teinilotjake kuin rakkautemme syttyessä seitsemän vuotta sitten. Mä olen riutunut, harmahtava, nukkaantuneessa aluskerrastossa haahuileva huuhaa-mökkihöperö ja ilmestyskirjan peto, enkä mikään ylimeikannut hottismisukka.

Entäpä salainen haaveeni ja villi fantasiani villasukkien ja lapasten neulomisesta! Käsityöt vielä noin vuosi sitten kiinnosti mua yhtä paljon kuin seiskajulkkisten seksielämä - eli ei vähääkään - mutta nyt olisi niin vallan ihanaa taitaa sukan kutominen alusta loppuun. Ai että mulla olisi komea villavaatekokoelma, jos nää nakit taipuisivat moiseen puikkopuuhaan.

Huomaan itsessäni myös fyysisiä merkkejä iän karttumisesta: naama vaan rypistyy silkkipaperin lailla, silmänaluset tummuu kuin Kenian yö, myöhään valvominen väsyttää melkein hengiltä, ja lihaksetkaan ei tuppaa palautumaan reenistä entiseen malliin. Muutenkin tuntuu olevan tarvetta ravata vitamiinipurkilla napsimassa vähän sitä sun tätä kuuttiuutteesta mungolianpihkapillereihin, ja vaivatkin vaihtelevat kuivasta ihosta melkeinpä vaihdevuosimaisiin oireisiin perinteisten teiniongelmien sijaan.

Juhlakäyttäytyminenkin on muuttunut. Kaksi viinilasillista ja seuraavan päivän päänsärky on taattu (en koskaan unohda sitä, kun pilkkasin samanlaisesta taipumuksesta kärsivää keski-ikäistä sukulaistani....), ja kunnon humalan aiheuttama krapula taas jatkuu päivätolkulla sillä seurauksella, että ei oikein edes huvita kekkeröidä. Viime juhlat vietin yhden siiderin ja vissypullon voimin ja tulin himaan pötköttämään ennen puolta kymmentä. Ennen vanhaan sitä vedettiin aamuviiteen asti ja etsittiin jatkoja - nyt mä alan ennen keskiyötä haaveilemaan iltapalasta, yöpaidasta ja perusteellisesta naaman rasvaamisesta vanhojen tätien yövoiteella.

Ja vapaa-ajan vietto... Jenni leipoo vähän kuivakakkuja, täyttelee ristikoita, herätyskello soittaa vapaapäivänäkin ennen yhdeksää... Sairasta touhua. Tästä enää puuttuu eläkeiläisristeilyt ja bingoillat. Muut ne harrastaa trendilajeja joiden nimiä en edes tiedä ja viettää fiinisti aikaa ystäviensä kanssa. Mulle ennaltasuunnitellun päiväjärjestyksen muuttuminen on kauhistus - miten voi tehdä mitään ex tempore, jos pyykkikone on päällä!? Ja eihän nyt moneen paikkaan repeä, jos on suunnitelmissa jo alennusjauhelihan kärkkyminen lähikaupan lihatiskillä?!


Kun päälle lisää vielä lonkkaviat ja natisevät jäsenet, niin ei muuta ku vanhainkotipaikkaa jonottamaan.


23 kommenttia:

  1. Ei helvetti tää oli hyvä!! XD

    VastaaPoista
  2. Voi Jenni, Jenni.näin vuotta vanhempana vuosikertana voin niin samaistua tähän tietyllä tasolla vaikka harvemmin leivonkin :D unirytmikin on vielä semi-teini eli illan virkku ja aamun torkku.

    sun tekstiä lukiessa tuli mieleen myös muita ikääntymisen merkkejä, mitä itse olen huomannut:

    - innostus marjastamiseen / sienestämiseen (viime kesänä tuli semmonen, joo, vois lähtee kerää mustikoita äitin kanssa et sais tietää sen vakiomustikka-mestat, sitä ennen kiinnostus keskittynyt lähinnä niiden mustikoiden syömiseen)
    - marjojen mehustaminen / hillon tekeminen.

    ja ylipäätään mitä vanhemmaksi oon tullut, niin sitä enemmän on alkanut monet äidin ohjeet tulla mieleen ja tavat puskea läpi.. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi on muuten totta. Omatekoista omenasosetta syksyltä taitanee löytyä pakkasesta vieläkin.... apua.

      Poista
  3. Onneksi en ole yksin tämän kanssa. :'D En edes muista milloin viimeeksi olisin käynyt juhlimassa kun en kestä edes ajatusta krapulasta ja valvomisesta. Se darrahan tosiaan tulee vaikka joisi vaan yhden. Sen sijaan että tulisi juostua räkä poskella baareissa, jokainen lauantai ja sunnuntai aamu pärähtää herätyskello soimaan 6.30 jonka jälkeen vedän kevyen aamupalan naamaan ja kirmaan salille. Viikonloput on niin luksusta tuon aamusalin takia, mikään ei saa päivää samanlailla käyntiin. :D

    VastaaPoista
  4. Kauheeta samaistua tähän, vaikka täytän kesällä vasta 20... :D

    VastaaPoista
  5. Täysiä ikäloppuja kaikki :D t. 24v.

    VastaaPoista
  6. Perjantai-iltana yhdeksän aikaan houkuttaa lähinnä sauna ja oma sänky, ei niinkään kireä bilemekko ja hämyisät baarit sun muut kuppilat...
    Iltapäivisin tekee mieli ottaa päikkärit, ei suinkaan lähteä shoppailemaan likkaporukalla. Ja jos sinne kaupoille eksyy, kyllä sitä mieluummin rynnistää nopeasti hyllyt läpi, nappaa vaan tarpeellisen ja kiiruhtaa kotiin, ei erityisemmin kiinnosta notkua tuntitolkulla ostokseskuksessa syljeskelemässä ja harrastamassa silmäpeliä randomien kanssa.
    Eihän tässä ole kun 18 kesää takana, mutta minä halajan jo eläkkeelle. :(

    VastaaPoista
  7. Tässä kun samalla hapuilen tuota kirjoneulelapasta hyllystä lapsen mentyä nukkumaan niin ei voi kuin hymähdellä :D Itsehän keräsin viime kesänä 15kg hilloja.♥ Ah mikä mummo täälläkin.

    Terv. 23v.

    VastaaPoista
  8. Löytyyks reseptii toho kuivakakkuun ja sen kuorrutteeseen? ;)

    VastaaPoista
  9. Ai kamala älkää nyt pahentako mun kauhukuvia toiselle vuosikymmenelle siirtymisestä noilla mummoutumis-jutuilla! :D kun itellä alkaa iskee kahdekympin kriisi vaikka täytän kesällä vasta 19 :d
    Sit jos erehtyy kriiseileen jollekin itteään vähääkään vanhemmalle niin katotaan pahalla silmällä (okei ymmärrän sen vaikka en tarkotakaan mitenkään sanoa että 2kymppinen olis lähelläkään vanhaa) Muttakun siis oikeesti en kestä kun olen kasannut itselleni jotkut hirveet "tavoitteet" ja paineet siitä, että "Mitä pitää olla saavuttanut/kokenut yms ennen kuin täyttää 25". Tyyliin pitäis olla kerinny nähdä maailmaa, edetä uralla, löytää se kuuluisa parempi puolisko ja vaikka mitä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Älä pelkää, mä olen saman ikäinen kuin Jenni ja reuhuan menemään viitenä päivänä viikossa, valvon neljään aamulla ja nukun koulun puitteissa puoleenpäivään. :D Suurimmat mummoutumispaheeni on viimekesäinen mustikassa käyminen ja jouduin parsimaan itsevillasukkani, kun mumma ei ollut tarpeeksi lähellä sitä tekemään. Kannattaa hengata itseään vanhemmassa seurassa, niin ei koskaan pääse tuntemaan oloaan vanhaksi, kun koko ajan tituleerataan siksi meidän pikku junioriksi.

      Poista
    2. Anonyymi, tarkoitit varmaankin kolmannelle vuosikymmenelle.. Jollet oikeasti ole alle 10-vuotias. :D

      Poista
    3. Komppaan Raatoa! +kolmen tunnin yöunilla meen monet yöt kun ei malttais nukkumaan mennä eikä paljon huominen päivä ressaa. Sitten joku kaunis päivä vetäsen 15tunnin unet putkeen ja kaikki hyvin. Kummastelen aina alle kakskymppisten mummopuheita ja kriisejä, mitä sitä turhaan elämästä ressiä ottamaan. Nukkukaa kun väsyttää, ostakaa marjat kaupasta jos tekee mieli ja juhlikaa aamuun asti jos kisakunto kestää :D t. 23v.

      Poista
  10. Neulominenhan on nykyään muodissa. Ja monet nuoret on siinä parempia, kuin mummot, koska netti ja ohjevideot.
    -menninkäinen

    VastaaPoista
  11. Itse olen näiden väli-muoto. Oikeastaan en itse kutsuisi sitä mummoutumiseksi, omalla kohdallani ajattelen vain kasvaneeni aikuiseksi. :D Muutin kotoa 18-vuotiaana, ja sen jälkeen sitä oppi vastuuta kodista siinäkin määrin että siitä nauttii. Myös oma koira opetti aikuiseksi. Nautin äitin seurasta, sauna, ,koti illoista, herkkujen tekemisestä, leffa illoista, mitä näitä nyt on, mutta silti rakastan lähteä ystävien kanssa baariin, valvoa 6 asti aamulla, käydä extempore Road tripeillä, olla lapsellinen. Mutta olen onnellinen välimaastolainen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinenkin välimaastolainen ilmottautuu! Ja mäkin pidän tästä, sopivasti lapsellista mutta silti hieman mummoa. i-ha-naa

      Poista
  12. Ihanaa, en ole ainoa! Itsehän sain päänsäryn ja pikku pahoinvoinnin seurakseni tässä muutama viikko sitten, kun maistoin kaverin lonkerosta muutaman huikan, ihan siis maksimissaan puoli desiä. :))

    VastaaPoista
  13. Apua, mää kuolen nauruun :'DD Mää oon aika pahasti mummoutunu, mulla on koko ajan joku kudin työn alla. Sukkia, lapasia, pipoja, tällä hetkellä mekko :D

    VastaaPoista
  14. Ahahahha tää oli hyvä :D.
    Ton juhlakäyttäytymiskohdan allekirjoitan.

    Mulle tuli taasen muuten sellanen olo, että oon vielä kovin nuori ku raskaustestiin pamahti plussa. Katotaa ku se mukula on, nii olo on ku vanhuksella :D

    VastaaPoista
  15. Pakko sanoo etten oo koskaan missään nähny tai kuullu sanontaa/lausetta/sanaparia mikä tuo onkaan "olla iällä". Ihan outo. :D

    VastaaPoista
  16. Mä oon 30, ja elämässäni olen kokenut vain 3 "pää räjähtää ja laatta lentää"-krapulaa, yleensä mun krapula on "väsyttää vähän ja heikottaa mut se korjaantuu kun syö aamupalaa" ja ping taas mennään. 2 noista megadarroista joskus 20v ja viimeisin oli viime pikkujouluista (eli suomeksi join ksiljoona eri drinkkiä ja shottia), oli muuten ihanaa koska olin lupautunut anopin kanssa ikeaan tuona päivänä kun ajattelin että ei mulle tule krapulaa. :D Pystyn ihan hyvin juomaan vaikka 4 ilman että tuntuu aamulla missään. Mies taas on aina ollut semmoinen että se on ihan sama paljon se juo, krapula tulee. En edes tajua ihmisiä, joille tulee joku 2-3 päivän krapula ja silti juodaan, en mä siitä viinasta ainakaan niin paljoa pidä että haluaisin tuhlata melkeen puolet viikosta krapulassa.

    Eli ei se ikäkään välttämättä sitä krapulaa tuo lisää, ainakaan vielä. :) Tosin mun juominenkin on kyllä huomattavasti vähentynyt, viime vuonna taisin ryypätä huimat 3 kertaa ja tänä vuonna en vielä kertaakaan. Ei vaan oikeen jaksa enää napata se baareissa pyöriminen ja örveltäminen.

    VastaaPoista
  17. Ah, samaistun :D Ikää 24vee ja en lähtis baareihin enää kirveelläkään, mitä nyt pakon alla joskus sinne taivun sitten menemään ja huomaan ettei mikään alkoholipitonen maistuis... haluan olla perjantai-iltana klo 22.30 pedissä tyytyväisenä jo tuhisemassa enkä kumota drinkkiä toisen perään kunnes kaadun sänkyyn vain herätäkseni aamulla hirveessä darrassa puolen päivän aikoihin - ehei, meitsi herää vklp aamuinakin klo 8.00 :D ennen himotti viikonloppusin heseruoka, nykyään saan kiksit vihersmoothieista ja hedelmien popsimisesta... ja ristikothan on mitä parasta ajanvietettä!

    Mummo mikä mummo, mutta ihan tyytyväinen näin :D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!