HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

idolini Sulo Vilen - heittomerkillä

"Materia ei tee onnelliseksi", "Tavarat tuo aitoa autuutta" ja plaaplaa. Pitäisikö tässä muuttaa sillan alle nauttimaan henkisistä varoista ja elää silkalla sielun ilottelulla, materiaa kartellen? Ei kiitos.

En mäkään ymmärrä sitä, että omaa huonoa oloa piilotellaan kulissien taakse ostamalla sitä ja tätä luksusta ja tuhlaamalla kaikki omat ja muidenkin rahat vaatteisiin, sisustukseen, kenkiin, koruihin ynnä muuhun - vain kuullakseen seteleiden hetkellistä havinaa, kun muuten on sielu rikki ja mieli musta. Kyllä ihmisellä täytyy elämässä olla muutakin; hyviä ihmissuhteita, jonkinlainen henkinen balanssi, elämäniloa ja sitä kuuluisaa henkistä rikkautta. Eihän rahalla voi saada kaikkea - ainakaan ihan kaikkea.

Mä olen kertonut useaankin otteeseen olevani about pihein tuntemani ihminen, enkä aio sitä nytkään kieltää. Kyttään erittäin tarkkaan kilohinnat ja tarjoukset - joskin sisälläni asuu Tankki täyteen -sarjan legendaarinen Sulo Vilen, joka ostaa melkeinpä mitä vaan, kun halvalla saa. Kiitos sisäisen Suloni, aika paljon erilaista tavaraa on löytänyt tiensä meille. Treenitoppeja, kesäkenkiä ja sisustustyynyjä tursuaa joka saatanan kaapista ja laatikosta. Mutta kun mää olen niin onnellinen, kun saan raahata taas jostain alelaarista jonkun vitosen sandaaliparin tai juoksupaidan hellään syleilyyni! Miksi on väärin olla onnellinen rojusta?

Myös astiat (Muumimukit, Arabia, Iittala...), verhot (Vallila!) kynttilät, lenkkivermeet ja koriste-esineet sekoittavat mun kuuppani, varsinkin jos on oikein edullista settiä tarjolla tällaiselle pihille ämmälle - oli sitten vaikka vähän heikompaakin laatua! Loistoesimerkki tästä on mun dvd-intoilu. En edes erityisemmin katso mitään sarjoja tai leffoja, mua pitkästyttää jumalattomasti istua telkkarin edessä. Mutta kun niitä saa niin halvalla netistä! "Siirry kassalle"-nappia painaessani selitän itselleni, että onhan niitä aina hyvä olla varalla usemapikin, jos joskus vaikka katsoiskin! Jos vaikka joskus on kuumeessa.... tai tylsistynyt, tai.... tai....

Mä olen tullut siihen tulokseen, että ihminen tarvitsee niin materiaa kuin aineetontakin hyvää elääkseen miellyttävän elämän. Jos valitsee  vain jomman kumman, voi kuolinvuoteellaan tulla pohtineeksi, että olisikohan sittenkin kannattanut toimia toisin. Toki on niitäkin sankareita, jotka hylkäävät kaiken tavaran ja elävät kaislahameessa meditoiden - olkoot he ihmisryhmä aivan erikseen. Itse henkilökohtaisesti kärsisin suunnattomasti upeassa lukaalissa karhuntaljojen ja timanttien keskellä, ilman ainuttakaan ystävää tai harrastusta. Aivan yhtä paljon mä kärsisin kolkossa kopissa henkisistä voimavaroista nauttiessani, ilman edes yhtä Muumimukia tai sitä alelaarista löydettyä maailman parasta jumppatoppia.

Joskus on ihan hyväksyttävää hamstrata ja nauttia siitä! Varsinkin, jos halvalla saa...

sielu lepää....



7 kommenttia:

  1. Todellakin samaa mieltä!! En oo koskaan ymmärtänyt sitä, miksi pitäisi yrittää omistaa mahdollisimman vähän ja ostaa esim uusi paita vain kun vanhasta on enää muutama lanka jäljellä. Eri asia sellaisilla, joilla se shoppailu menee yli ja velkaantuu, mutta musta on ihan ok ostella ja hamstrata kivoja juttuja ja olla onnellinen siitä! (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja mä ainakin yritän laittaa tavaraa kiertoon, kun itse enää en tarvitse - vaikka en mikään luontoaktivisti olekaan, niin hyvän tavaran poisheittämistä en ymmärrä. Ja kun jollekin antaa jotain, voi sitten hankkia tilalle itselleen jotain..... hehehe...

      Poista
  2. Kultainen keskitie !
    Onhan se täysin luonnollista hankkia materiaa, ihminen on myös visuaalinen olento. Ite vältän turhan tavaran ostelua, mutta en koe huonoa omatuntoa esim. uuden maton ostamisesta. Raikkaampi ilme kotona keventää paljon mielenmaisemaakin!
    Tiätty koitan aina katsoa mitä ostan ja mistä, mieluiten kirppareilta. Ja itse kierrätän myös. Tavoitteenani on kyl silti karsia minimiin ainakin vaatteet ja haaveissa joskus kokeilla semmoista kiertolaiselämääkin. 8-)

    VastaaPoista
  3. Mutta kuitenkin.. Miksi olla kaksi samanlaista muumimukia (nipsu)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no että mä ja petjuskeli voidaan juoda kahvit samanlaisista mukeista! :D

      Poista
  4. Meinas jäädä postauksen lukeminen kesken, kun unohduin tutkimaan, löytyykö sulta samoja muumimukeja ku meidän kaapista :D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!