HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

perjantai 13. helmikuuta 2015

Mistä et tunne sä ystävää ?

Tutkailin bloggailuhistoriaani ja totesin kirjoittaneeni tasan vuosi sitten postauksen nimeltään "Mistä tunnet sä ystävän" ja ei tarvitse olla varsinainen nero, että hoksaa postauksen sisältävän ystävän tunnuspiirteitä. Koska ystävänpäivä on jo oven takana, toinen jalka miltei eteisen puolella, täytynee listaa jatkaa. Kylläkin nurinpäin!

1. Paskapääystävä ilkeilee ja yrittää nostaa itseään sua ylemmäs vinoilemalla ja aukomalla naamaansa tyhjänpäiväisistä asioista suhun verraten "vitsin" varjolla. "Siis niinköh meijjä porukoil on ny se uus Mersu sellane farmari, ei samanlaine iha ku teidän se vuoden kasikasi ruostekasa, hehe, ei vaan, läppä!". No ota kuule isin Mese ja vedä sillä vaikka suorinta reittiä Norjan vuonoille, jossa voit vetää sen erään tunnetun tavaran päähäsi! Nää ihmiset on ystävyyskastin alinta pohjasakkaa ja ansaitsevat seuraansa vain kaltaisiaan apinoita, jotta voivat sitten vuorotellen yrittää toisiaan alentaa oman henkilökohtaisen haavekorokkeensa alapuolelle.

2. Mulkvistikaveri ottaa, muttei anna. Mä nyt en tarkoita jokaista juomahörppyä ja purukuminpalaa, vaan ylipäätään kaikkea ajasta materiaan ja kannustavista sanoista olkapäähän. Eihän ystävyys ole mitään laskentaa ja kirjanpitoa, mutta jos porukassasi roikkuu se yksi ääliö, joka pummii niin muiden aikaa kuin huomiotakin antamatta takaisin mitään muuta kuin kyllästyneen olankohautuksen, niin suosittelen heivaamaan sen lähimpään molokkiin (huomautan, että fyysisesti jonkun heittäminen on rikos, enkä kannusta välttämättä siihen). Koska pian huomaat olevasi terapeutti, seuraneiti ja pankkiautomaatti, jolle jää käteen katkeruus ja poikki pamahtanut pinna päästä. 

3. Ääliöystävä olettaa, että hän on ystävyyssuhteen kantava voima ja henkilö numero yksi, jonka ympärillä koko Suomi pyörii - sinä mukaan lukien. Tekstariin tulee vastata heti, koska HÄNELLÄ on tärkeää asiaa. HÄNEN treffejään varten koko ystäväpiiri kokoontuu maskeeraamaan tätä persepäätä prinssi Uljasta varten. HÄNELLÄ on oikeus syödä sun ruokasi ja lainata meikkejäsi. Koska HÄN nyt vaan sattuu olemaan niin helvetin tärkeä ihminen ja te muut... No, palvelijoita, narreja? Ja odotappas vaan kun tälle primadonnalle tai ritarille sattuu jotain mahtavaa - sun samankaltainen kokemus ei ole yhtään mitään tämän superihmisen ansioluettelon rinnalla. Hän on vaan paras ja ennen kaikkea etuoikeutettu toimimaan miten sattuu. Ja vastaanhan hänelle ei sanota! "Mulla on sit huomenna Tupperware-kutsut ja te kaikkihan tuutte paikalle! Ai sun siskollas on häät, tosi kurja, kai oot jo sanonu siskolles ettet pääse?"

4. Ystäväporukkanne persepää on juoruileva ja valehteleva kiero kyy. Tällä kaverilla on tapana aiheuttaa draamaa ja väärinymmärryksiä puhumalla silkkaa potaskaa toisista ja muuntelemalla asioiden kulkua mielensä mukaan. Nää on näitä, jotka salakavalasti erottaa ystäväporukoista ihmisiä, kasatakseen itsensä ympärille omasta mielestään ne parhaat tyypit. Pahinta on, että voi mennä vuosia, ennen kuin ystävykset tajuavat tulleensa silmään kustuiksi, koska tämä ihminen osaa olla niin vallan kiva ja herttainen halinallukka. "Siis tiesiks, että Bertsa sano Gaisaa Zirpan bileissä pikkutissiseks vajakiks? Ja Dooris sano susta että sun koira näyttää lonkkavikaselta sammakolta.... Älä sit kerro kellekkää et mä kerroin....."

5. Idioottikaveri pilaa ilon. Hän on se, joka marmattaa piknikillä kärpäsistä, huvipuistossa auringonpaisteesta ja baarissa metelistä. Hän inhoaa kaikkien ystävien kumppaneita, kaikki ruoka on pahaa, kaikkialla on liikaa ärsyttäviä asioita ja ylipäätään koko maailma suoraan sanottuna vituttaa häntä. Silti hänen on aina pakko päästä mukaan. Jätäppä kutsumatta, niin alkaa marina potenssiin kolme.

Ruusuja kaikille hyville ystäville - ja niille toisenlaisille... tiedätte kyllä mitä.


Kerro sä millainen on hirviöystävä - onko sulla kenties ollut sellainen vai oletko itse ollut varsinainen v-pää? Avaudu!

9 kommenttia:

  1. Mulla oli yks +26v kaveri korkeekouluporukassa, joka vei vaan olemassaolollaan kaikki voimat niin minulta kuin muultakin porukalta. Se ihminen oli hirveen raskas. Koulutustausta ja ikä mainittu siksi, ettei tätä lukevat ihmiset erehdy tuudittautuun ajatuksella "sitten isona/amkissa/yliopistossa, kun kaikki on aikuisia ja fiksuja"... Vatipäitä on aina, joka paikassa.

    Kaikki hänessä oli valtavan ja ennennäkemättömän uniikkia. Lauseet alkoivat "no mut ei se mitään, ettet tiiä tätä bändiä X koska oon niin erilainen ollu aina, ettei kukaan tiiä". Koski ne lauseet sitten mitä tahansa; musiikkia, ulkonäköä, vaatteita, kouluvalintoja... You name it. Ja sitten jos/kun tiesti, tykkäsit tai ymmärsit häntä, niin et varmaan ollut kuitenkaan samaa mieltä ja OIKEASTI tajunnut - ja jos olit ja tajusitkin, hän suuttui.
    Hän oli ikuinen valittaja. Ja valituksen jälkeen hän ei tehnyt asialle mitään, vaan luovutti ja valitti sitten seurauksista, joita siitä tuli. Ja jos huomautti asiasta, niin sullahan ei oo MITÄÄN käsitystä hänen oikeista kiireistään. Hän moniulotteisena hahmona kun kertoi meille vain osan elämästään.
    Tuota piirrettä on vaikeaa peitota, mutta hänen paremmuutensa/huonotensa päihitti AINA sun elämän. Meneekö sulla hyvin? No, ei se ole mitään verrattuna tähän hetkeen tän ~*~daamin~*~ elämässä. Jaa hyvännäkönen poika kysy sua ulos? Tätä tyttöä KOSI itse DiCaprio kerran! Vai että meneekö sulla huonosti? Ei oo kuule mitään verrattuna, kun tytön äidillä oli hyvänlaatuinen kasvain helpossa paikassa 10 vuotta sitten, jäi kuule ikuiset traumat joista hän ei tyttärenä selviä. Tätä paremmuutta/huonommuutta todisteltiin JOKAISELLE joka vähänkään antoi suunvuoroa.

    Noi oli ne pääsyyt, miksi mun käsittääkseni kukaan tästä "meidän" porukasta ei hänen kanssaan viihdy enää alkuunsa. Itse löin välit poikki, kun hän alko arvostelemaan minua erään kouluprojektiryhmän edessä, humalassa tietenkin; miltä tuntuu olla noin lauta? Haluisit varmaan tämmöset tissit kun mullakin on. Mitenkäs se sun poikakaveris, joko oot ymmärtäny jättää sen mulkun? Et vai, no tosi kiva hei kuulla et ees hetken menee paremmin, oma muruni kun on täydellinen yms aivan naurettavaa.

    Kovasti soittelee edelleen perään, vaikken ikinä vastaa. Nimi näytöllä alkaa jo ahdistamaan, en sitten tiedä, kuin paljon mielenterveys järkkyis, jos oikeesti pysähtyis kuuntelemaan mitä asiaa silläkin olisi :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan järkyttävä tyyppi. Eihän tollasta jaksa jos haluaa omasta mielenterveydestä pitää huolta...

      Poista
  2. Onhan näitä tullut nähtyä. Eräs vaati jatkuvaa huomiota, kehuja ja tukea (ja rahaa), mitään ei kuitenkaan koskaan saanut takaisin. Kaikkien olisi pitänyt vaan paijata, sääliä, kehua ja kannustaa kaiken aikaa, kun hän nyt sattuu olemaan ainoa ihminen maailmassa jolla on paha mieli ja vaikeaa. Jos joku muu porukasta sai kehun, jälkikäteen tuli kyynelten saattelemaa ruikutusta siitä miten kukaan ei koskaan huomaa hänen onnistumisiaan. Ihan mielellään kuitenkin keräsi kehut kuitenkin myös yhteisistä projekteista, joissa minä tyhmänä olin alkuun mukana melkein aina. Kerran jopa itse silloisen koulumme rehtori palkitsi tämän kaverin koko koulun läsnäollessa hienosta työstä, josta minä olin kuitenkin tehnyt puolet. En kyllä vieläkään tiedä miten siinä niin kävi.

    Ja olipa minulla sellainenkin kaveri, joka vaati kaiken vapaa-aikani ja vähän muutakin aikaa itselleen. Muita kavereita ei olisi saanut olla, ei kontakteja perheeseen, ei muuta menoa kuin hänen kanssaan oleminen eikä varsinkaan mitään seurustelusuhteita! Jos kuitenkin tein jotakin muuta kun olin hänen kanssaan, alkoi kamala syyllistäminen ja jauhanta siitä miten paska ihminen olen. Olin paska myös siksi, että esimerkiksi sain vanhempieni vanhan television kun he ostivat itse uuden. Olin kuulemma porvari ja kulutin luontoa turhan takia.
    Aina löytyi myös loistavia tilaisuuksia huomautella ulkonäöstäni tai pukeutumisestani. Olin kuulemma teennäinen eikä minulla ollut mitään syytä valittaa täydellisestä elämästäni koska _hänellä_ meni huonosti, ei minulla. Olinpa myös kovin itsekeskeinen ja pihi, vaikka minä olin aina se joka tarjosi koska hän oli aina syystä taikka toisesta peeaa.

    Täytyy myöntää että tyhmähän minä olin kun tuollaisten kanssa yritin kaveerata, mutta ainakin olen nyt virheistäni oppinut. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhee... Toi kouluhomma, ai saatana, voin kuvitella että vähän kiehu sulla päässä!!

      Poista
  3. Entisellä pitkä aikaisella ystävälläni oli kaikki edellä mainitut ominaisuudet, vaikka olen pistänyt (ja moni muukin) välit poikki jo pari vuotta sitten, ei tyttö tajua miten karkottaa mut ympäriltään. Yhdeksi ominaisuudeksi voidaan lisätä kaverien miehien iskeminen. Onneksi tämä ystävä on entinen,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä voi sanoo jo ihmisperseeksi ilman huonoa omaatuntoa!

      Poista
  4. Mun yks kaveri (jolla on 2 lasta) on ihan superlaiska - ja kuuluu tuohon kakkoskategoriaan. Hän ei vaivautunut ostamaan lapsilleen edes sopivia vaatteita (tiedän ettei ollut rahasta kiinni ja muija itse vielä puolivahingossa myönsi ettei "vaan saa aikaseksi".. ja vaatteet oli 2-3kokoa liian pieniä). Hyvää hyvyyttäni keräsin sit hänen lapsilleen pari kassia käytettyjä, ok kuntosia vaatteita. Ja sanoin, että jos haluaa ne kamppeet niin voi tulla ne joku pv hakeen. Noh, muikkeli rupeskin sit vaatimaan, että kuskaan ne itse heille, ja vielä tiettynä päivänä vaikka mulla oli jo muutakin sovittua menoa. Aamuaikasella ois pitäny ajaa 80km suuntaansa viemään ne, ja sit hoitaa viel muut menoni päälle!
    Kilahdin ja lupasin viedä vaatteet kierrätykseen, jos ei muija itse hae niitä. Ja pitkin hampainhan tuo haki seuraavana päivänä. Eipä ole paljon tullu kyseistä muijaa sen jälkeen auteltua. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomatonta miten itsekeskeisiä ihmisiä voi olla! Apua.

      Poista
    2. sanoppa muuta - ja siis aiemmin useinkin kyläiltiin toisillamme tuosta 80km välimatkasta huolimatta...kunnes todellisuus alkoi paljastua :D ja nykyään tämä muija siis ei halua kyläillä ollenkaan (jonkinlaisissa väleissä yhä ollaan), jos en raahaudu hänen luokseen. Ja toki loukkaantuu jos mulle ei sovi :D

      Poista

Ei muutaku kommenttia tiskii!