HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

Vastarannalta kuuluu

Tiettekste ne tyypit, joiden on IHAN pakko väittää vastaan joka asiassa? Vaikka tää pelle olis aivan samaa mieltä sun kanssasi, mutta koska hän nyt haluaa vängätä, niin hänhän vänkää. Vänkää vaikka henki menisi ja vänkää todennäköisesti vielä arkussakin naapurikuopan kaverin kanssa. Vänkääjän puheissa muuttuu musta valkoiseksi ja koira kirahviksi, koska hänellä on vaan "niin vahvat mielipiteet" ja "suuri halu tuoda asian oikea laita esille". Ja koska hän nyt vaan on niin perseestä.

Kaikkein hedelmällisintä on, kun keskustelet tällaisen pinnaa syövyttävän väittäjän kanssa ja toteat yllättäen hänen olevankin asiassa x täysin oikeassa. Kappas perkele, kun vastarannan urpolla muuttuukin ajatusmaailma sillä samalla sekunnilla, kun olet hänen kanssaan samalla aaltopituudella: "Toi mekko on niin kivan turkoosi" "Joo, vähän niinku meri" "NO OIKEASTAAN se on kyllä enempi sininen ku turkoosi". Ja kas näin susta on tehty sekunninpuolikkaassa täysi urpo ja saat paistatella säälivän katseen valokeilassa.

Vänkääjät ja vastaanväittäjät harrastavat usein myös yksityiskohtien -virheellistä- korjailua. Kerroppa jollekin nähneesi kolme sinitullkua ja pilitiasen, niin vänkääjällä on aivan varmasti tarkempi havainto kyseisistä linnuista - niitä oli NELJÄ ja PUOLITOISTA! Ja asiahan täytyy korjata teennäisesti hymyillen tilanteessa, jossa on mahdollisimman monta kuulijaa. Yritäppä tällaiselle ameeballe todistaa olevasi oikeassa, varsinkin kun väittäjien karisma yleensä lumoaa kuulijat ja hetkessä sun tirppabongailun tuloksesi on muiden korvissa pelkkää höpönlöpöä. 

Koulussa, töissä tai satunnaisissa kohtaamisissa tällainen v-pää vielä menee, mutta kun perheestä, ystäväpiiristä tai lähisuvusta löytyy tällainen, välkkyy mielessä houkuttelevasti hirttosilmukka aina asioista keskustel... Tai no, vängätessä. Mikäs sen mahtavampaa, kuin väitellä siskonsa kanssa vanhempien avioeron aiheuttamista tunteista (vänkääjähän tietää sua paremmin tunneskaalasi) tai inttää ystävän kanssa eilisistä läksyistä (sun luotettavista lähteistä hankittu informaatio on mitätöntä höpöhöpöä verrattuna vänkääjän muistille)? Tai mikä tuntuu upeammalta, kuin yrittää selittää vänkääjäkumppanille viime kuussa ostamiesi kenkien kappalemäärä (vänkääjä tietää yleensäkin kaiken sun elämästäsi halutessaan) tai todistaa väittäjäisoäidille  saaneesi kolmannella luokalla vitosen sijaan kasin matikasta (vänkääjälle turhakin tieto on siinä vaiheessa merkittävä, kun aiheesta pääsee sönköttämään vastaan)? 

Tunnetko sä vänkääjän, tyypin, jonka on AIVAN PAKKO olla sun kanssa täysin eri mieltä aivan kaikesta? Sellaisen jampan, joka tietää kaikesta kaiken aina paljon paremmin ja vaihtaa tarvittaessa vaikka puolta, jotta voi harrastaa vastaan väittämistä isommilla leveleillä? KERRO!



12 kommenttia:

  1. Multa löytyy kaveri, joka sopii ainakin osittain näihin raameihin. Ollaan siis oltu hyviä ystäviä ala-asteelta asti ja ollaan edelleen eli ei siinä määrin niin ärsyttävä tyyppi, että olisin jättänyt sen menneeseen. Kaveri ei sinänsä vänkää asioihin riidanhakuisesti vaan on sitä tyyppiä, joka kummasti aina tietää kaiken vaikkei tietäisikään. Asuin kyseisen kaverin kanssa yhteisessä kämpässä kolme vuotta ja niinä aikoina kaverin yletön "tietomäärä" ärsytti joskus ihan uskomattoman paljon. Riitelemään en kuitenkaan ruvennut, en ole sitä tyyppiä, mutta kiehuin keskenäni. Mitä kaveri sitten tietääkään? No kaiken vaikkei olisi edes mahdollista. Ihan sama mitä infoa tai minkä päivän tapahtuman tälle kertoi, hän jännästi aina jo "tiesi" asiasta. En muista koskaan kuulleeni kaverin suusta mitään siihen viittaavaa, että hän olisi juuri kuullut uuden tiedon tai halunnut tietää aiheesta lisää vaan käyttäytyi aina kuten olisin meistä vasta toinen, joka asiasta kuuli. Joskus asia ärsytti niin paljon, että keksin päästäni jonkin asian, esimerkiksi "Näitkö jo ne uudet x-väriset takit Sokoksen näyteikkunassa?" ja vastaus oli tietenkin kyllä vaikka keksin koko jutun päästäni. Nykyään kaveri tekee tätä vähemmän, ehkä siksi, että ei olla asuttu yhdessä vuosiin eikä hänellä sinänsä ole mahdollisuutta elää samaa päivittäistä elämää kuin itse. Kaverin kanssa ollaan ja oltiin silloinkin täysin eri koulumaailmoista, hän opiskeli yliopistossa ja minä maatalouspuolella mutta ikinä ei tuntunut siltä, että olisin voinut innolla kertoa uusista jutuista, koska hän "tiesi ne jo." Itselleni ei olisi tullut mieleenikään teeskennellä ymmärtäväni hänen opiskeluistaan mitään. Huoh. Mikä ihme siinä on, että mikään asia ei vaan mitenkään voinut olla uutta tietoa? Tuli silloin ihan tunne, että hänellä oli joku uuden informaation fobia...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mua alko saatanasti ärsyttää toi tyyppi, argh kuinka raskas :Dd

      Poista
  2. Ihan kun mun ENTINEN poikaystävä. Koskaan ei voinu olla samaa mieltä kun minä. Eikä mun vitsit voinu olla hauskoja. Mutta jos kerroin vaikka vitsin yhteiselle kaverillemme, joka kertoi sen poikaystävälleni, niin sitten ne munki vitsit pysty olee hauskoja. Mutta tuohon vänkäämiseen: kerran katsottiin telkkarista jotain ohjelmaa, ja esitin ohjelmasta mielipiteen 1. Saman tien poikaystäväni esitti mielipiteen 2. Sitten kun "tarkemmin asiaa ajattelin" ja totesin hänen olevan oikeassa, olikin hän yhtäkkiä mieltä 1. Ja kun muutinkin taas mielipiteeni samaksi kuin hän, oli hän taas mieltä 2.

    Huh, onneksi onkin entinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi vitsiksi muuten on tosi yleistä vänkääjien keskuudessa! Henkilön x suusta se sama vitsi on aivan paska, mutta henkilö y taas yllättäen osaakin sen kertoa vallan kivasti!

      Poista
  3. Meidän iskä!!!
    Faijan kanssa on joskus väännetty mm. siitä, ajaako bussi nro 1 tätä tietä pitkin. Faija oli kivenkovaan sitä mieltä, että ei todellakaan aja, ja mä sanoin että ajaapas. No kyseinen bussi sitten ajo siitä meidän vierestä ja FAIJA SILTI VÄITTI ETTEI SE AJA SIITÄ VAIKKA NÄKI SEN!! *pääräjähdys*
    Se on väittänyt vaikka mitä, kuten että facebook toimii ilman nettiä (no ei todella toimi), thaimaasta ostettu samsung galaxy 5 tabletti on ihan oikea ja kunnollinen (siinä vaiheessa uusi julkaistu tabletti oli nro 3 ja ainoa samsung galaxy siinä oli takana lukeva teksti siinä kuoressa) ja että saako moottoripyörällä ohittaa pientareen puolelta auton (onneks ei saanu korttia...).

    VastaaPoista
  4. Hahahha, nää kommentit ja Jennin postaus naurattaa nyt, mutta ei naurata silloin kun on tekemisissä vänkääjän kanssa :'D

    VastaaPoista
  5. Mä myönnän.. Se vaan tulee jostakin, tosi usein tulee vängättyä asiasta, josta oikeesti oon samaa mieltä ku se toinen, mutta... no, just niinku sanoit, haluu vaan nähdä "useasta näkökulmasta" asiaa. Ärsyttävä piirre, tiedän. :D
    Toinen on se, että joskus voi käydä niin, että jos aletaan vänkäämään eri asiasta, ja jos mun on väärä, niin lopputulos voi olla se, että se toinen onkin väärässä, ja mä oon saanu keploteltua itteni puhumaan sitä, mitä se toinen puhu alussa, ja se toinen puhuu sitä, mitä mä alussa. Ärsyttävää. :D

    VastaaPoista
  6. Saataisiko postausta maahanmuuttajista? (http://mitavittua.fi/2015/03/mamujen-ylimielisyys-ja-uhrin-jarkyttava-hapaisy-jatkuu/) Vai onko liian tulenarka aihe?

    VastaaPoista
  7. Siis mun isä on just semmonen et sillä on vahvoja mielipiteitä asiaan kuin asiaan, mut sit jos joku sanookin sen mielipiteen niin se onkin ihan toisella kannalla jo. :D Tiedä sitten, kai se on vaan se tarve olla järjestelmällisesti eri mieltä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun iskä on samanlainen, joskus ollaan siitä puhuttukkin niin se sano oikeen fiksusti että jos kaikki muut aina komppaa ja sanoo joo jee ihanaa kaikille mun ideoille niin en mieti niitä loppuun asti, mutta jos tiedän jo valmiiks että se on systemaattisesti kaikkea vastaan niin joudun miettii selkeet perustelut miks mä oon oikeessa ja silloin se tietää etten vaan tee hölmöyksiä vaan oikeesti mietin miks haluun tehä niinku teen :) Jollain twisted tavalla aika söpöö :)

      Poista
  8. Mun paras kaveri on just tollanen vänkääjä, etenkin kun on juonut vähäsen jolloin jätänkin sen usein ihan ittekseen vänkäämään. Viimeks pari viikkoa sitten kaverin häissä soi Bruno Marsin Marry me(?) biisi johon kaveri huusi kovaan ääneen: HEII KELAA MITEN NOLOO ET HALUSIT ET TÄÄSOI SUN HÄISSÄ KU KÄVELET ALTTARILLE?! Yritä siinä sitten selittää että a) en ollu eläessäni kuullu kyseistä biisiä aikaisemmin b) en todellakaan halua sitä mihinkään alttarikävelybiisille c) en edes halua kirkkohäitä :D silti tää paras kaveri vänkää ja vänkää et en vaan muista ku mua nyt nolottaa liikaa hehheh.... Teki mieli tunkea sen sidukka sinne missä aurinko ei paista.

    Kaverini on myös sitä sorttia joka tietää kaikesta kaiken ja vaikka yrittää hänelle selvittää että ollaan hei samaa mieltä, lopetetaan jo tää vänkääminen kun ei oo syytä niin silti se ei usko vaan jatkaa vänkäämistä siitä miten hän on oikeessa ja miten se ymmärsi mut väärin kun sanoin väärin. Se ketuttaa ehkä eniten, se sanojen laittaminen mun suuhun ja sitten se armoton vänkääminen siitä mitä mä oon joskus vuonna nakki sanonu!

    Entisen poikaystävän kanssa parhaalla kaverillani tulehtu välit koska eksä lähti vänkäämiseen mukaan kunnes ne naama punasena huusi toisilleen joka pienestä jutusta. Ite oon jo vuosia sitte oppinut että helpompi kiltisti nyökkäillä ja sanoa joojoota ja pyöritellä silmiään, kaikki kaveriporukassani kuitenkin tietää tämän kaverini vänkäämistaidot :) Ihana hän muuten kyllä on, en ois jaksanu häntä kaikkia näitä vuosia muuten :D:D

    Huh, rant over, lähenpä tästä kaverini kanssa kaffelle, ehkä mä jaksan sitä taas vähän paremmin kun sain avautua :D:D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!