HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 8. kesäkuuta 2015

Kotini kaatopaikka

Tiettekö niitä koteja, joista ajattelette että hyijeesuskristusmitenoksettavaa? Sellaisia asuntoja, joissa sisustuselementteinä toimii noutoruokapakkaukset, pölypallerot ja hiekkaan sekoitettu kura ja ominaistuoksu on vieno roskakorin mätäneeseen vivahtava parfyymi? Kämppiä, joissa miettii, että voiko täällä edes koskea mihinkään? Mä tiedän ihan helvetin hyvin, mulla kun sattuu olemaan juuri sellainen tällä hetkellä. 

Remontti vie niin mehut, ajan kuin motivaationkin puunata tätä läävää ja sen kyllä huomaa! Hyi pyhä taivas ja apua, mikä tunkio! Joka paikassa on erilaisia pinoja ja kasoja, jotka koostuu lipuista ja lapuista joissa on mittoja ja epämääräistä tekstiä, esitteistä, värikartoista ja rakennusalan kirjallisuudesta. Eteisestä löytyy jatkuvalla syötöllä sahanpurua ja ruuveja, roskia kasaantuu sinne sun tänne ja peti on pedattu viimeksi varmaan silloin kun oli lunta. Nythän on tosiaan kesäkuu. Paikka on muutenkin joku astmaatikon pahin painajainen, pölytöntä pintaa ei meinaa löytää täältä vaikka etsisi alansa parhaan vainukoiran kanssa. Vaikka mä olen sottapytty, mä en ole koskaan pitänyt likaisuudesta - kuinka tässä nyt näin kävi?

Äsken ryhdyin helpottamaan tätä tuskaa pakkailemalla koriste-esineitä ynnä muita pölynkerääjiä muuttolaatikkoon, vaikka osoitteen vaihtumiseen menee kyllä tovi jos toinenkin. Mä oon niin jo asennoitunut seuraavaan kämppään, että tälle mä en halua tehdä kuin loppusiivouksen ja vetää oven kiinni perässäni. Oikein oksettaa! Sälekaihtimet on kiinni ettei lintujen kurapaskat ja siitepöly loista koko komeudessaan, että mikäs tässä on aurinkoisina kesäpäivinä pimeässä sikolättiluolassa elellä....

Jos mä näkisin jollain muulla ihmisellä tällaisen asunnon, mä varmaan kirjoittaisin järkytyksestä vapisevalla kädellä kolmesivuisen merkinnän päiväkirjaan, ihan vaan jo pelkästä kauhusta. Mulla ei edes ole päiväkirjaa, mutta sillä hetkellä tulisi kyllä tarve purkaa se shokki. Nyt asun itse tällaisessa kaaoksessa, joka näyttää siltä että olisi risteytetty kaatopaikka ja kotibileiden jälkitunnelmat. Täältä puuttuu enää ripuloiva kissa, rapajuoppo ja tuholaiseläimet, niin täydellisen katastrofikämpän ainekset olisivat koossa.

Ehkä mä himpun verran liiottelen; pesukoneet pyörii päivittäin, imuriakin tulee näytettyä silloin tällöin. Keittiön pinnat vetelen päivittäin rätillä ja roskatkin saattaa ajoittain löytää tiensä roskikseen. Mutta silti, ei tää mikään silmiä hivelevä näky ole. Tänne kun pamahtaisi yllätysvieraita vartin varoajalla, mä en ehtisi muuta kuin lyyhistyä lattialle itkemään. Siinä vaiheessa täytyisi varmaan ehdottaa vieraille, että meillä alkaa eteisestä sokkoleikki, joka jatkuu koko vierailun ajan ja päättyy vasta oven ulkopuolella. Ei tätä kauhukämppää yksinkertaisesti voisi näyttää kenellekään.

Helpota mun tuskaa ja kerro kauheimmasta kämpästä jonka olet nähnyt, siis siivottomuusmielessä. Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki tulee, mikäli se on sun oma kämppä (mun mieli helpottuu kummasti, jos joku muukin uskaltaa paljastaa elämänsä sotkuisimman ajanjakson).... Tokihan tän voi myös linkittää vinkkinä jollekin sottapersekaverille, mutta mä en ota vastuuta teidän ystävyyden jatkumisesta!

Sotkuista viikon alkua kaikille, myös teille siivousfanaatikoille! 


13 kommenttia:

  1. Mulla on ikkunat ihan törkeen likaiset.Hyvä että päivänvaloa edes noista näkee,kun ne on linnun ja ties minkä muun örkin paskassa ja hämähäkin seitit roikkuu iloisesti pokien välissä.Jotenkin sitä aina keksii jotain muuta tekemistä,kuin ikkunoiden pesu.Tai sit oon mukamas niin kiireinen aina :D

    VastaaPoista
  2. No sepä ku ollaan kaikki niin kiireisiä! Ei siinä oo aikaa jynssätä ikkunaa kun on elämä elettävänä :D (kiitos tän ajatusmaailman, asuntomme on juurikin tässä kunnossa......)

    VastaaPoista
  3. Mä NIIN tiiän ton tunteen! :D Me ostettiin kanssa okt viime loppuvuodesta ja ei kyllä kiinnostanu enää vittuakaan sen jälkeen mitä vanhassa kämpässä tapahtu tai miltä siel näytti (tai sen verran kiinnosti että ei muuten varottu metelöintiä enää pätkääkään, siitäs saitte senkin turhasta vinkuvat omaan napaanne tuijottavat no life-ketjupolttajaidiootit, ehkä nyt opitte mikä OIKEASTI on häiriötä ja toivon et meidän jälkeen siihen muutti jotain bilettäviä huumehörhöjä mitkä soittaa teknoa keskiviikkoyönä kello kolme luulee teitä appelssiineiks ja yrittää kuoria ja syödä teidät, hähää!).

    Sitä on vaan niin intoa soikeena kun on UUSI OMA KOTI ja sinne pitää päästä ja vähän äkkiä. Yhtäkkiä sitä vaan tajuaa et on asunu viimesen kaks viikkoa siivoomatta sen enempiä ja että kämpän sisustus koostuu lähinnä banaanilaatikoista ja jätesäkeistä, sekä erinäisistä roinakasoista mistä nyt vähän tapellaan et meneeks tää roskiin vai tekeeks täl viel jotain ja otetaanko toi vitun ruma tuolinraato mukaan vai hyödynnetäänkö vaan törkeesti taloyhtiön roskiksia vielä kun voi.

    VastaaPoista
  4. Määpä kerron... ja tää todellakin on tosi tarina! Olin etsimmässä vuokrakämppää itselle. Perhetutuillamme oli kiva kämppä tarjolla, kunhan nykyinen kriminaalivuokralainen saataisiin siitä pois - häätöä olivat toivoneet jo pidempään ja oikeuteen juttu lopulta päätyi. Menimme käymään asunnolla, kun poliisit olivat vieneet asukin sieltä pois. Vastassa oli täystuho: verta, huumeruiskuja, tupakantumppeja, pääkallograffiteja koristamassa valkoista seinää, rikottuja ikkunoita ja niin edelleen... siinä oli kauhukämppää kerrakseen ja siisteys kaukana! Nopeaa loppui kiinnostus kyseistä kämppää kohtaan, kun mietti minkälaisia heeboja sinne voisi tulla huumevelkojaan jne perimään, kun luulevat että edellinen asukas asuu siellä yhä..

    VastaaPoista
  5. Tervetuloa meille: työpöydät täynnä papruja ja lappuja, sohvilla sukkia ja pari mukia, ikkunalaudoilla niin ikään mukeja sekä rahaa, parsinneulapaketti ja näköjään pala suklaata (heitänpä suuhuni), pianon päällä lehtiä, levyjä, viimejouluinen viinipullo ja tyhjä purkki, keittiön lattia täynnä murusia ja matot koirankarvoja, hellalla kaksi likaista kattilaa + pannu, kahvinkeittimessä aamuiset kahvit, jauhokaapissa sokerimuurahaisia, leipälaatikossa ainakin yhdet homeiset pussinpohjat, kahvinroiskeita tiskikaappia pitkin ja toki tasainen vana keittiöstä telkkarin luo, yli tursuava pyykkikori, lähes samassa tilassa oleva komero, kaappi, joista ei löydä ikinä mitään, tuntemattoman tavarapaljouden laatikosto, makuuhuoneet, joissa saa vain vähän enemmän jalansijaa kuin silloin kun ne oli vielä kategorioitavissa lastenhuoneiksi...voita pöydänkulmalla...pölyä stereoilla...ja pihakin näyttää lähinnä siltä, että talo on sylkenyt osan tavarasta hujan hajan pitkin puutarhaa.
    Ja tää on ihan normaalitila vielä. :DDD Kuulostaapa....vois mennä siivoamaan (mitä lähes joka päivä teenkin, saako syyttää sitä et perhe on iso D:).

    VastaaPoista
  6. Mun serkun luona, voi järkky... siellä oli tavaraa ja lasten leluja levällään JOKA PAIKASSA. Pölyä oli niin paljon, että pölyallergisena sain sieltä ihan jäätävän flunssan. Pöntön pesusta oli niin kauan että se vedenalainen osa oli musta. Niin paljon likasia vaatteita, että se koko kämppä haisi ihan ummehtuneelle. Hyi hitto, serkku oli kuitenkin kotiäiti kahen lapsen kanssa, että ymmärrän ettei paikat kiillä, mutta ku olis edes joku paikka vähän kiiltäny :D en ymmärrä miten se kehtas päästää vieraita kylään. En itekkään mikään siisteyden sipuli oo, mutta jotain rotia :D

    VastaaPoista
  7. Me ollaan kaveriporukan kanssa vietetty usein iltaa yhden mun kaverin kotona about kahden vuoden ajan. Sillä mun kaverilla on oma vessa käytössä, ja ton kahden vuoden aikana käsipyyhettä ei oo vaihdettu kertaakaan ja ilmeisesti mun kaveri käyttää samaa pyyhettä myös kasvojen pesuun tahroista päätellen... aina ku menee sinne vessaan saa varoa lattialla olevaa suoristusrautaa, likaisia vaatteita, käytettyjä tekoripsiä jne. ja ei tarvitse miettiä miltä näyttää ku peilistä ei näe :D

    VastaaPoista
  8. Nää kommentit saa.mut jollain sairaalla tavalla todella iloiseksi :Dd

    VastaaPoista
  9. Etsin muutamia vuosia sitten asuntoa ja kävin katsomassa yhtä vuokrakämppää, joka oli aivan järkyttävä. Koko asunto oli käytännössä harmaa pölystä, lukuunottamatta keittiötä, joka oli punainen, koska ketsuppia oli joka puolella lattiasta kattoon ja kaappien ovista hellalle. Asunnossa ei myöskään pystynyt kävelemään kunnolla, koska lattia oli tavaran peitossa. Lempparini kuitenkin oli kylpyhuone, joka yllätys yllätys oli likainen, mutta: asunnossa ei ollut suihkua! (vuokranantaja kyllä tyytyväisenä kertoi, että talon alakerran saunatiloissa voi käydä peseytymässä omalla saunavuorolla) Ilmoitin aika nopeasti, että asunto ei nyt ihan vastannut tarpeitani, ja tämä vuokranantaja ihan oikeasti oli kovin yllättynyt, koska asunto on kuulemma aina mennyt heti. Onhan vessassa kuitenkin lavuaari, että saa kädet ja kasvot pestyä! :)))

    VastaaPoista
  10. Meillä oli sillon kun ostettiin talo ja puolet siitä remontoitiin lattiasta kattoon samaan aikaan kun asuttiin siellä. Vanha rintamamiestalo purueristeineen ja leivinuunin purku samaan syssyyn sai remontoimatta olevan osan seinät niin pahaan kuntoon pelkästä pölystä että kaikk pinnat piti maalata uudestaan. Lisäksi siinä oli kolme koiraa pyörimässä, joista yksi oli virkeä terrieripentu...

    VastaaPoista
  11. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  12. Sepån, mun poikaystävän entinen opiskelijasolu jossain Jyväskylän esikaupunkialueella oli aika kiva. Lattioissa näkyi polut niissä kohdissa, missä yleensä käveltiin. Esimerkiksi viihtyisästi loisteputkella valaistu eteiskäytävä oli reunoilta senttien villakoirissa. Vessanlattian likakerroksen koostumusta ei huvita ajatella. Viimeisenä iltana ennen poismuuttoa fantasianörtti kämppis keksi alkaa uhmata sääntöjä ja grillata kertakäyttögrillillä. Parvekkeella. Oltiin kannettu sinne suurin osa Sepån tavaroista, sohvat ja kaikki nämä. Seppå ei ollut koskaan yhteisasumisen aikana puhunut kämppiksen kanssa. Ei puhunut nytkään. Saatiin savun tuoksuinen ilmanraikastin seuraavaan kämppään. Ja seuraavaan. Enää en aromia erota. Kiitos kuitenkin savustuksesta, kämppis. Nyt Sepån ei onneksi tarvitse enää kärsiä, kun hän asuu mun kanssani. Pidän huolen kodin kliinisyydestä. ...haha.

    VastaaPoista
  13. kotihoidossa työskennellessä on kyllä joutunut todistamaan vaikka mitä läävää. tavaraa vuosikymmenien ajalta ihan sekaisin ja pahimmillaan lehtiä ja muuta roskaa nurkat täynnä. sitten kun saadaan siivooja käymään niin mitään ei saa heittää pois....aina tekisi mieli alkaa vaan raivaamaan niitä kamoja, mutta ei ehdi eikä kuulu kyllä työnkuvaankaan..:D

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!