HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 5. lokakuuta 2015

Näin mä kasvoin ihmisenä

Mä olen varmaan kelvoton ihminen ja sisältä pystyyn kuollut, mutta mun täytyy vähän avautua tämän hetken sometrendeistä, joita mun pieni mieleni ei pysty käsittämään. Tai ehkä pystyy käsittämään, mutta ei näe niissä suurta viihdearvoa tai varsinaisesti mitään kiinnostavaa. Vieraiden ihmisten sisäinen tutkiskelu ja tekotaiteellinen avautuminen aiheesta "...ja tämän takia olen kuka olen" ei vaan anna mulle mitään. 

Ennen pääsi blogihuipulle asuilla, meikkivinkeillä ja trendinikseillä, mutta nyt ei tarvita edes niitä. Nätti naama ja joku henkinen solmu, niin tadaa, siinä on ainekset loistavaan lehtihaastatteluun tai bloggariuraan. Höpöhöpölätinää henkisistä voimavaroista, sielun syksystä ja elämän keväästä tursuaa joka tuutista. Kaikki haluaa olla jotain henkisiä koutseja ja energiakenttäinsinöörejä ja vuodattaa siitä omasta jaksamisesta kaikkien niiden asukuvien ja sisustusvinkkien keskellä. Kun on niin rankkaa, kun housut ja paita ei mätsännyt yhteen mennessäni ruokakauppaan, mutta minä selvisin! Sinäkin voit selvitä!

Mä ymmärrän sairaudesta, masennuksesta, työttömyydestä, erosta tai vaikka taloudellisista ongelmista avautumisen. On kunnioitettavaa, että ihmiset uskaltavat puhua aroista aiheista ja kertoa omista selviytymiskeinoistaan raskaan arjen keskellä. Mutta kun nyt kaikki vetävät itsensä kerälle sohvan nurkkaan ja keksimällä keksivät aiheita, joista saisivat mehukkaan tarinan jolla kalastella jotain jaksuhaleja. Kaikilla on niin hurja burnout kun on ainakin kome kertaa viikossa läksyjä ja kesällä tuli kaksi kiloa läskiä pilaten täydellisen kolon reisien välissä. Henkkamaukan paketti oli kuukauden myöhässä ja kynsilakka kaatui lempikoltulle. Siihen vielä päälle nuha ja ikävät kommentit blogissa, niin tadaa, taas on aihetta nousta syvistä vesistä. 

Kuuntele itseäsi, ota omaa aikaa, tee ajatuskartta voimavaroistasi, hengitä syvään ja sano olevasi hyvä ihminen. Puhdista aura ja tanssi energiakentillä. Voi apua. Kaikista arjen normaaleista vastoinkäymisistä pitää tehdä joku jumalaton selviytymistaistelu ja ongelmavyyhti, jonka avaamiseen täytyy käyttää runsaasti blogitilaa. Ja se teennäinen tsemppi! Hei säkin jaksat kun mäkin jaksoin! Se pohjaan palanut soppa teki musta sen, kuka mä oon! En vaihtais päivääkään! Lohkeilevat kynnet ja heinänuha muovasivat musta sen mitä mä nyt olen! Tartu säkin hetkeen ja sano, että sä olet hyvä just noin!!

Kaikilla ihmisillä on ongelmia. Mullakin on terveysprobleemia, kuluttava työ, asuntolaina, reikiä villasukissa, kaksihaaraisia ja auto korjaamolla. Ihmissuhdeongelmia, väsymystä ja ikäkriisi. Lempitrikoot on hukassa ja unohdin ostaa ketsuppia. En mä silti koe että nuo kaikki elämän perusasiat jotenkin sanelisivat mun persoonani tai että mun täytyisi tehdä jotain itsetutkiskelua kuukausitolkulla, että selviän normaalista elämästä. Tai että mulla olisi jotain annettavaa tälle maailmalle, kun alkaisin niistä tavallisista vastoinkäymisistä teille lääsäämään. Että mä niiiiin kasvoin ihmisenä, kun selvisin revenneestä kynsinauhasta. Hohhoijjaa. Mä ihailen tekoja ja ronskia otetta, en jotain huuhaata ja sielunpaikkailua virtuaalisilla tsemppihaleilla. 

Olenko mä ainoa, joka ei ole kokenut tätä henkistä heräämistä? 

Henkisesti rikasta alkavaa viikkoa kaikille sysimustille sieluille!


6 kommenttia:

  1. Allekirjoitan kaiken:DDD Se että jonkun fitnesspimun nilkka on nyrjähtänyt vuosi sitten on aivan uskomaton selviytymistarina josta selviydyttiin kuitenkin entistä vahvempana ja joka kasvatti häntä entistä paremmaksi ihmiseksi. urheilukaan ei oo enää sitä että laitetaan lenkkarit jalkaan ja juostaan lenkki vaan sä siis teet elämänvalinnan, joka johdattaa sinut henkisen hyvinvoinnin ja tasapainon äärelle. Lisäksi salilla ei TODELLAKAAN käydä kyykkäämässä siksi että perse kasvaa vaan siksi koska rakastat kehoasi ja se kasvattaa sinua mieleltäsi päivä päivältä vahvemmaksi ja tuo henkisen hyvinvoinnin. Miks mulle tulee urheilun jälkeen vaan hikinen ja nälkänen olo, enkä tunne ku hyvä olo ja rakkaus virtaa kehossani tehden minusta paremman version itsestäni. Tää lässytys ottaa aivoon varsinki sillon kun sillä yritetään perustella tätä ah niin terveellistä fitnesselämää; itsensä rääkkäämistä ja nälkäkuureja:DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mun pitää kommentoida tähän, että muuten oon samaa mieltä, mutta mä kyllä käyn salilla myös sen hyvän olon vuoksi. Joo, täsmälleen sen treenin jälkeen on hikinen ja märkä olo, mutta hetken päästä tulee hyvä fiilis ja tunne kehoon... Eli vähän niinkuin "rakkaus virtaa kehossani", vaikka se onkin aika kliseisesti sanottu.

      Poista
  2. Oon varmaan paha ja epäempaattinen ihminen, mutta kun mulla on koko ajan tunne, että tällanen väkisin väännetty maailmantuska on nyt vaan muotia ja tuska joku trendi. On kai sitten kuuminta hottia olla niiin sielukas ja syvällinen ja ajan hermolla ja harrastaa henkistä masturbaatiota näillä epämääräsillä latteuksilla joiden merkitykset on muutenkin vääristyneet koska niitä käytetään ihan liikaa ja väärin.

    Esim. "Tunne itsesi!". Pitääkö tässä nyt siis aikuisten oikeasti tutkiskella itseään ja peilata olemustaan elämän eri peileistä jotta voi tosissaan kasvaa ja kehittyä? Vai pitääkö leikisti tuskailla, että haluanko mä nyt Arnoldsin tiskiltä suklaa- vai mansikkadonitsin - mielenrauhani riippuu siitä, saanko tämän perustavaa laatua olevan dilemman ratkaistua :D Tai joku "En vaihtaisi päivääkään elämästäni pois!" -leijailu. Kyllä mä vaan vaihtaisin vähän h****n monta päivää, jos vaan voisin elää ne uudestaan paremmin vaikka muita satuttamatta. Ei mulla ole mitään harhaluuloja siitä, että se paska mitä on tullut tehtyä olis tehnyt musta jotenkin paremman ihmisen. Koskee muitakin. Miten mä voin ottaa vakavasti ketään, joka pokkana ilmoittaa, et poltin kotini, välitin huumeita ja murhasin mutsini, mut hei, kasvukivut! Päivääkään en vaihtaisi pois!

    VastaaPoista
  3. "Nyt kaikki vetävät itsensä kerälle sohvan nurkkaan ja keksimällä keksivät aiheita, joista saisivat mehukkaan tarinan jolla kalastella jotain jaksuhaleja." Mikäs tämä blogipostaus sitten on luonteeltaan? Taitaa kuule kuulua tuohon samaan 'väkisin väännetyt aiheet' -sarjaan. Pelaat itsesi pussiin. Kenen persettä edes oikeasti kutittelee se mistä aiheista ihmiset kirjoittelee blogeihinsa tai sosiaalisiin medioihin? Mun puolesta voi kirjoittaa vaikka riisinjyvästä. So fucking what? On teilläkin ongelmat, huoh....

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!