HUOM! Blogin tarkoitus ei ole loukata ketään tai aiheuttaa minkäänlaista mielipahaa. Tekstit ovat pääsääntöisesti aivotonta läpäheittoa tai humoristista lätinää. Toisinaan kynään tartutaan vakavammallakin mielellä. Mikäli huumorini tai tyylini ei uppoa, blogissa esiintyvät kannanotot aiheuttavat harmia tai tekstit kuulostavat yli-ikäisen pissiksen rageemiselta, suosittelen vaihtamaan sivustoa.

maanantai 4. tammikuuta 2016

Uusi vuosi, uusi minä

Käsi ylös kaikki jotka ei jaksa enää yhtäkään postausta, päivitystä tai paasausta uuden vuoden lupauksista, yhtäkkisestä sielun eheytymisestä ja päättömistä päätöksistä? Kun lukee niiden samojen naamojen samat lätinät vuodenvaihteesta toiseen, plus päälle tuntemattomien urpojen avautumiset samasta aiheesta, alkaa aivokapasiteetti täyttyä. Voi raukka kun sää nyt et vaan yhtäkkiä muutu, kun kalenterissa vaihtuu sivu.

Mä en jaksa näitä "lue Tillukka-Liljaleenan Tillukka mielessä -blogista mitä Tillukka on luvannut perheelleen ja ennen kaikkea itselleen tänä vuonna!!!"-linkkejä enää yhtäkään. Mä en vähääkän välitä mitä joku täysin tuntematon kenkäfriikiksi itseään nimittävä akka on oman henkisen tasapainonsa ja kenkäkaappinsa siisteyden puolesta luvannut, ja miten hän aikoo edetä tavotteissaan. Mua ei kiinnosta kymmenen kohdan lässynlääohjeistukset parempaan minäkuvaan tai aurinkoisempaan ajatusmaailmaan. Eikö huuhaalla voi olla jotain rajoitusta internetissä? Eikö olen-vähän-parempi-ihminen-sössötykselle voisi asettaa hotain maksimimäärää? 

Kaikkein jäätävintä paskanlätinää on kaikki yli-inhimillinen toiminta, tyyliin "ensi vuonna olen lasten kanssa vuorokaudesta 20 tuntia, koirien kanssa seitsemän ja nukun kymmenen, tämän ohella teen kaikki ruuat voita ja maitoa myöten itse, en koske älypuhelimeeni, jätän sokerin, juoksen joka päivä töihin 50 kilsaa ja muistan korostaa ylivertaista paremmuuttani kaikkiin muihin verrattuna, joka päivä". Hei kamoon ja herätys! Joku roti!  Toisaalta on myös hirveän viihdyttävää nähdä, kun nämä suuret lupaukset kusahtavat ensimmäiseen vastoinkäymiseen ja veturi palautuu vanhoille raiteilleen tammikuun jäädessä taustapeiliin.

Tosiaankin, tammikuu. Se on muutakin kuin lätinää Facebookissa ja blogeissa - kuntosaleilla on suorastaan ruuhkaa, röökikopeissa ei. Karamellihyllyt ovat hiljenneet, maitorahka on loppu. Porukka painaa lenkkipoluilla Joulupukilta saadut ulkoiluhousut jalassa ja Facebookista löydetty kymmenosainen positiivisuusmatra mielessä. Yli-inhimillinen uuden elämän ilmapiiri leviää taukohuoneissa ja kahvipöydissä päänpudisteluina kakunpaloille, paastovinkkeinä lehdissä ja uutuusdieetteinä jumppasalien pukuhuoneissa. Tavallisille ihmisille ei ole tammikuussa tilaa. 

Helmikuun vaihtuessa lätinä vielä jatkuu, mutta kuntosaleilla ja kaupan hyllyillä tilanne alkaa neutralisoitua. Tipattomatkin päättyy, Alkoon kehtaa taas mennä. Maaliskuussa koko new year new me -soopa on kokonaan ohi. Ei tarvitse enää esittää huippuäitiä, teräskarppaajaa tai superihmistä, kun kukaan ei enää muista (tai jaksa) kysellä uuden vuoden lupausten perään tai tivata sun suklaalakosta. Ketään ei enää kiinnosta vähääkään sun kännykästä vierottautuminen, sielun puhdistautuminen tai henkinen kasvaminen. Ketään ei kiinnosta käytätkö sä sun uimahallikorttia, smoothieblenderiä tai positiivisuuspäiväkirjaa. Ja se on ihanaa.

Mä olen todennut, että kaikki lupaukset kannattaa tehdä täydessä hiljaisuudessa oman päänupin sisällä. Eipä kukaan voi vittuilla, kun karkkilakko meni perseelleen toisena päivänä, tai pääsiäisenä on edelleen lokakuusta asti kerätyt joulukilot. Myös kukaan ei huomaa henkisen kasvun pysähtymistä, ketjupolttamista tai pilatesharrastuksen lopahtamista ennen aloittamista. Mitä hiljempaa lupaat, sitä hiljempaa lupaus rikkoutuu..........




4 kommenttia:

  1. Asiaa ! Itse en luvannut mitään, viime vuonna meni perseelleen kaikki :). Piti viettää enemmän aikaa kummilasten kanssa, mutta se jäi. Tosin se nyt johtuu myös vanhemmistakin ja siitä, että kaikki lapset asuvat kaukana.

    VastaaPoista
  2. Ihanaa vihdoin uus postaus!

    VastaaPoista
  3. Mä tein uudenvuodenlupaukset jo joulukuussa :D Lupasin aloittaa lenkkeilyn uudestaan. Alotinkin, mutta se tyssäs nyt just tammikuussa koska noissa kahdenkympin pakkasissa ei juokse kyllä pirukaan. Tykkään silti ajatella etten ihan pettänyt vielä lupauksiani, nyt mä pusken porukoiden vanhaa neuvostoaikasta kuntopyörää ja sen liikkeelle saaminen on jo saavutus sinänsä...

    VastaaPoista

Ei muutaku kommenttia tiskii!